Kauan eläköön, pörssisähköasiakkaat!

Vuosi 2024 alkoi historiallisella hintapiikillä sähkömarkkinoilla. Tilanne tuntui kipeästi pörssisähköä käyttävissä kotitalouksissa ja yrityksissä, mutta pahimmilta uhkakuvilta selvittiin. Perjantain 5.1. äärimmäinen tilanne toi näkyviin hintamekanismin merkityksen sähkömarkkinoillakin. Korkea hinta iski kovasti pörssisähköä käyttäviin kuluttajiin ja yrityksiin, mutta johti kulutusjoustoihin varmistaen sähkön riittävyyden kaikille käyttäjille. Vastaavilta hintapiikeiltä voidaan kuitenkin välttyä muutamilla korjauksilla – ilman miljardilaskua sähkönkäyttäjille tai veronmaksajille.

Pörssisähkö nousi yli 200 senttiin kilowattitunnilta tarkoittaen esimerkiksi sähkösaunan kahden tunnin lämmittämiskuluina jopa 20 euron huippuhintaa. Syy huippuhinnoille löytyy osin surkeasta sattumasta. Kulutusta piti korkealla poikkeuksellinen pakkasjakso ja toisaalla tarjontaa leikkasi vikojen osuminen onnettomasti samaan aikaan Meri-Porin hiilivoimalassa, Äänekosken biovoimalassa ja Vuosaaren kaasuvoimalassa. Vikojen takia sähköverkosta puuttui yhteensä noin 1 000 MW. Sähkökatkoilta säästyttiin, koska kuluttajat ja yritykset vähensivät kulutustaan. Sähköä säästettiin suurilta osin korkean hinnan takia, mutta osittain myös puhtaasti yhteisvastuullisuuden vuoksi.

Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta toimitusvarmuus ei ollut uhattuna, ja pahin hintapiikki kesti reilusti alle vuorokauden. Poikkeusjärjestelyjä, kuten varakapasiteetin käyttöönottoa tai kiertäviä sähkökatkoja ei tarvittu kertaakaan myöskään koko energiakriisin aikana.

Hintapiikki oli lopulta aiheettoman korkea. Myyjät ennustivat edellisenä päivänä kulutuksen merkittävästi toteutunutta korkeammaksi, minkä takia päivän sisäiset hinnat olivat lopulta huomattavasti sähkön käyttäjien maksamia edullisempia. Markkinoiden toimivuutta tulee parantaa, jotta vastaavilta virheiltä ja siten ylikorkeilta hinnoilta vältytään jatkossa. Kilpailun ja läpinäkyvyyden lisääminen sähkön futuurimarkkinoilla vähentää virhehinnoitteluja.

Hintapiikeistä huolimatta sähkö on ollut Suomessa edullista läpi energiakriisin, Euroopan toiseksi halvinta heti Ruotsin jälkeen. Keskihinnaltaan edullisesta sähköstä saadaan kiittää ydinvoimaa, tuulivoimaa, kaukolämpöä, vesivoimaa sekä poikkeuksellisen hyviä maan sisäisiä siirtoyhteyksiä. Lisäksi pörssisähkön suosio kasvoi merkittävästi energiakriisin jälkeen, mikä lisää kulutusjoustoa ja laskee siten osaltaan keskihintoja entisestään. Pörssisähköasiakkaat pitävät kulutusjoustoillaan sähkömarkkinat tasapainossa, hintapiikit matalampina ja määräaikaisten sopimusten hinnat kohtuullisempina. Mitä enemmän Suomessa on kulutusjoustoa, sitä edullisempaa ja toimintavarmempaa sähkö on kaikille sähkönkäyttäjille.

Pörssisähköasiakkaat eivät ole pelkästään pelastavia enkeleitä, vaan myös hyötyvät toiminnastaan itse. Kun katsotaan lähes mitä tahansa kuukauden pituista ajanjaksoa, on pörssisähkö ollut halvin sopimustyyppi. Nykyään kulutuksen ajoittamisen voi myös automatisoida aiempaa helpommin, jos haluaa hyödyntää halpoja tunteja. Kulutuksen ajoittamiseen sekä varastoinnin ratkaisujen kehittämiseen kannustavat toimet ovat ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa tasoittaa sähkön päivähintojen vaihtelua. Pelkästään laajempi tietoisuus pörssisähkösopimusten kiinteitä sopimuksia halvemmasta keskihinnasta voisi lisätä pörssisähkösopimusten osuutta ja siten tasapainottaa sähkömarkkinoita entisestään.

Kulutusjoustot ovat keskeinen kustannustehokas ratkaisu hintavaihteluihin, ja toisaalta riittävä sähkön tuotanto on keskeinen ratkaisu edulliseen sähkön keskihintaan. Lisää säätövoimaa saadaan myös ensi vuonna valmistuvista uusista siirtoyhteyksistä Pohjois-Ruotsiin.

Jatkuvassa valmiudessa pidettävän varavoiman rakentaminen olisi kallis korjaus nykyjärjestelmään. Varakapasiteetista maksetaan koko ajan eli myös silloin, kun sähköä on muutenkin riittävästi. Kapasiteettimekanismit ja säätövoimavelvoitteet voivat maksaa miljardeja ja lasku tulisi vääjäämättä sähkönkäyttäjien maksettavaksi. Hintavaihteluiden varalta löytyy sähkömarkkinoilta kiinteähintaisia sopimuksia, millä toimijat pystyvät halutessaan suojaamaan itsensä hintapiikeiltä.

Suomalaisten kannattaa ottaa vastaan kaikki edullinen sähkön tuotanto vaihteluista välittämättä. Edullista lisätuotantoa saadaan teknologian yhä kehittyessä tuulivoiman puolelta, kunhan lupabyrokratiaa karsitaan ja lisävelvoitteet torjutaan. Lisää tuotantoa saadaan myös ydinvoiman puolelta, kunhan ylimitoitettua sääntelyä puretaan ja katsotaan tulevaisuuteen pienten modulaaristen ydinvoimaloiden mahdollistamisella. Ydinenergialaki pitääkin uudistaa viivytyksettä.

Suomella on vahvaa potentiaalia edullisen, puhtaan, turvallisen ja toimintavarman sähkön suurvaltana. Lisätään höyryä sähkömarkkinoita tehostamalla, kustannustehotonta sääntelyä purkamalla ja tyhmyyksiä välttämällä. Sähkön piikkihintojen läpi näkyy valoisa tulevaisuus ja talouden tuleva tukijalka.