Kesäihminen, sinun kesäsi on ihan yhtä ihana!
Kesäihminen selaili ajankuluksi somea. Naapuri rivarin päädystä laittoi sinne ihanan rantakuvan, oli kuulemma lähtenyt ihan Saimaalle saakka. Harrastuskaveri lähetti kuvaterveisiä Ateenasta, ruoka oli maistunut! Lapsuudenkaveri päivitti Instagramiin päiväkirjaa pohjoisen valoisista öistä, olivat vuokranneet asuntoauton kummin kaiman serkulta. Työkaveri päivitti Facebookiin pohjapiirustuskuvan, miten tänä kesänä mökin terassille rakennetaan paljun lisäksi poreamme, on kuulemma sellainen aina valmis.
Kesäihminen sulki puhelimen ja huokaisi. Hän kun oli ajatellut kesällä vain nukkua omassa sängyssä pitkään, grillata pihagrillissä, pyöräillä lähiuimarannalle lasten kanssa. Käydä bussilla Turussa tuoreostoksilla ja ajella Förillä edestakaisin. Ehkä vierailla kylän kesäteatterissa, kaataa lasiin jotain raikasta ja kenties kitkeä kukkamaan.
Kesää me suomalaiset odotamme, se vapauttaa ja se tarjoaa. Se parantaa talven pimeydestä ja antaa voimaa tulevaan syksyyn. Mutta se luo myös paineita. Minkälainen kesäloma se on omissa nurkissa pyöriä ilman suuria suunnitelmia, mietti kesäihminen. Ei hän saisi sinne kuvaa ulkomailta, omalta poreammeelta tai Saimaan rannalta.
Kesäihminen tuumi ja lähti uimarannalle lasten kanssa. Hän selvitti reissussa parit lasten riidat ja soitteli sen Saimaalle päätyneen naapurin kanssa. Siellä oli vanhemmilla kilahtanut, kun jälkikasvu ei ollut meinannut mahtua takapenkille pitkällä automatkalla. Seuraavana päivänä kesäihminen laittoi kotigrilliin lähituottajan makkarat ja keitti uudet perunat, harrastuskaveri oli kuulemma saanut Ateenan-matkalta vatsapöpön ja söisi jatkossa vain pelkkää kotimaista ruokaa. Illalla kesäihminen istui etuoven kynnyksellä ovi auki, ilma oli jo viilentynyt eikä hyttysiä ollut nimeksikään, lapsuudenkaveri pohti pohjoisessa mistä hän saa lisää ohvia ettei tarvitsisi huitoa.
Ei ole oikeaa tapaa viettää Suomen kesää. Jokainen tapa on yhtä hyvä, teki siitä somepäivityksen tai ei. Jokaisen somepäivityksen takana on myös aina muutakin elämää. Lapset riitelevät kotona ja reissussa, bensa on kallista etelässä ja lännessä, puolison kuorsaus ei lopu lomallakaan vietti hän päivät porealtaassa tai ei. Someen laitettu kuva on hetken huumaa, onnellisuuttakin, mutta ei koko tarina eikä toisaalta keneltäkään muulta pois.
Kesäihminen sulki somen ja keitti kahvit. Seuraavana aamuna kesäihminen lähti torille ja osti lähialueen yrittäjältä mansikoita. Istui torikahvilassa, nautti paikallaanolosta ja kiitti Suomen suvea. Se on ihana juuri sellaisena kun hän sen kuvitteli.
