epy
4.8.2022
Heikki Risikko

Kuka muu muka?

Hallitus jätti kesäkuussa eduskunnalle esityksen Yrittäjän eläkelain muuttamisesta. Heinäkuun lopulla esitystä koskeva keskustelu käynnistyi vauhdilla kansanedustajille suunnatun adressin ansiosta. Adressin on allekirjoittanut yli 60 000 ihmistä.

Myös jäsenyrittäjiltämme tulleet yhteydenotot kertovat selvästi, että uudistuksen aiheuttama huoli on mittava. Moni murehtii, pystyykö hän enää jatkamaan yritystoimintaansa, jos holhousta ja kustannuksia taas lisätään.

YEL-SOPPA KIINNOSTAA saamieni yhteydenottojen perusteella muitakin kuin yrittäjiä. Monella palkansaajalla tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää, kuinka niin monet yrittäjät voivat vastustaa uudistusta, jonka tarkoitus on parantaa yrittäjien omaa eläke- ja sosiaaliturvaa.

Monelle tulee yllätyksenä, kun kerron hyvin usean yrittäjän tulotason olevan alhaisempi kuin palkansaajalla. Yrittäjägallupissa 21 % yrittäjistä kertoo ansaitsevansa alle 2 000 euroa kuukaudessa.

Tässä on suuri syy siihen, että monella yrittäjällä on ihan tarpeeksi tekemistä löytääkseen rahat YEL-työtulon alarajan mukaiseen eläkemaksuun. Siksi pelko maksun korotuksesta huolestuttaa.

Samassa Yrittäjägallupissa 24 % vastaajista kertoo, ettei hänellä ole varaa maksaa riittävästi YEL-maksua ja sen lisäksi 21 % sanoo olevansa ainakin osittain samaa mieltä.

TAPAAN PÄÄTTÄÄ ESITELMÄNI yrittäjän ja palkansaajan eläkemaksujen eroihin. Yrittäjä maksaa iän mukaan 24,10–25,6 % vahvistetusta työtulostaan ja palkansaaja 7,15–8,65 % palkastaan.

Eläkemaksun kokonaisprosentti on palkansaajankin kohdalla suurin piirtein samaa tasoa, mutta sen suuremman loppuosan maksaakin – yllätysyllätys – työnantaja. Eli hyvin monessa tapauksessa yrittäjä/yritys maksaa maksamastaan työntekijän palkasta vielä eläkemaksua keskimäärin 17,4 %.

SOMESSA KESKUSTELUN LAINEET lyövät korkealle. Yrittäjäjärjestöä on syytetty siitä, että se on hyväksynyt lakiesityksen.

Tosiasiassa järjestö on kyllä antanut tukensa uudistuksen tavoitteille eli yrittäjien sosiaaliturvan parantamiselle ja alivakuuttamisen vähentämiselle, mutta ei lakiesitystä ole mitenkään hyväksytty. Päinvastoin Yrittäjät vaatii, että eduskunta tekee lakiin vielä useita muutoksia.

ESITYSTÄ ON VALMISTELLUT Sosiaali- ja terveysministeriön epävirallinen työryhmä. Yrittäjät on pystynyt valmistelun aikana torjumaan useita yrittäjien kannalta haitallisia ehdotuksia.

Ilman järjestön vaikutustyötä esimerkiksi paljon puhuttu mediaanitulo olisi ainoa työtulon arviointikriteeri. Nyt niitä on useita, mm. edelleen yrittäjän oma ilmoitus. Lain perusteluissa on myös tarpeellisia täsmennyksiä kokonaisarvion tekemisestä.

On myös hyvä muistaa, ettei hallituksen esitys ole työryhmän yksimielinen ehdotus, vaan virkamiesten kirjoittama. Sitä ei edes lähetetty normaalitapaan lausuntokierrokselle, mikä oli virhe. Suomen Yrittäjät antoi silti lausunnon ja muutosvaatimuksensa pyytämättä.

JOS JA KUN eduskunta tekee vielä lakiin Yrittäjien vaatimat muutokset, on lopputulos todennäköisesti ihan kelvollinen.

Muutama äänekäs somevaikuttaja on kehottanut yrittäjiä jättämään järjestönsä. Kuka muu muka pitäisi yrittäjien puolia, ellei olisi Yrittäjät-nimistä järjestöä?

Vaikutusvoimamme on sitä parempi mitä enemmän meitä on.

Heikki Risikko