19.1.2024

Muuttaako lakkoilu yhteiskuntaamme paremmaksi?

Helmikuun alun poliittinen lakkorysä näyttää ottavan lisää kierroksia. Iso osa teollisuudesta sekä kauppoja ja muita palveluita menee lakkoon 1.–2. helmikuuta. Lakoilla pyritään, mihinkä muuhunkaan kuin vastustamaan hallituksen toimia. Niitä hallituksen toimia, joita yhteiskuntamme tarvitsee pysyäkseen pystyssä.

Poliittisia lakoista tekee se, että niiden tarkoituksena ei ole vaikuttaa työehtosopimusneuvotteluihin, vaan vastustaa hallituksen työelämään ajamia muutoksia.

Kärjistetysti todeten siis työntekijöiden ay-liikkeille maksamilla jäsenmaksuilla rahoitetaan se, että vastustetaan uudistuksia, jotka muissa pohjoismaissa on tehty jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä sitten. Nämä uudistukset tähtäävät osaltaan siihen, että yhteiskuntamme pystyisi jatkossakin huolehtia heistä, jotka eivät työhön kykene sekä turvata julkiset palvelut.

On ymmärrettävää, että muutokset aiheuttavat muutosvastarintaa ja joillekin on luontaista olla kaikkea uutta vastaan. Emme vain ole oikein ymmärtäneet sitä, miksi suomalaisten etu olisi se, että pidämme työmarkkinat samassa jamassa kuin vuosikymmeniä sitten. Näin toimien jäämme auttamatta jälkeen verrokkimaistamme, joissa kyseiset uudistukset on tehty jo aikapäiviä sitten.

Meidän suomalaisten on uskallettava nähdä uudistuksissa mahdollisuuksia uhkien sijaan.

Jos katsotaan Suomen tilannetta ilman mitään ideologisia silmälaseja, jokainen fiksu ihminen pystyy luultavasti toteamaan samat karut faktat: meillä on vaarallista vauhtia velkaantuva julkinen talous ja korkea rakenteellinen työttömyys. Jos emme saa työmarkkinoille nykyistä enemmän työkykyisiä, meiltä loppuvat voimat huolehtia heistä, jotka eivät työhön kykene.

Hallituksen tavoite on käynnistää julkisen talouden tervehdyttäminen ja uudistaa Suomen työmarkkinat. Asiat liittyvät yhteen, koska julkisen talouden tervehdyttäminen ja julkisten palveluiden turvaaminen on lähes mahdotonta ilman työllisyysasteen nostamista. Korkea rakenteellinen työttömyys laskee vain uudistamalla työmarkkinoiden rakenteita.

Toden totta, hallitusohjelmassa on monta yrittäjyyttä tukevaa kirjausta ja se tuntuu aiheuttavan närää. Aikuisten oikeasti, mitä pahaa on siinä, että tuetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä? Yritysten, joiden maksamilla veroilla rahoitetaan suomalaista yhteiskuntaa. Yritysten, jotka luovat työpaikkoja ja elinvoimaa. Toivomme kaikkien ymmärtävän, että jos ei ole työnantajayrityksiä, ei ole työpaikkojakaan.

Jos vain uskaltaa itselleen myöntää, niin työmarkkinoiden uudistaminen ja investointien lisääntyminen on suomalaisen duunarinkin etu. Tiedämme, miten tärkeää työ on jokaiselle tekijälleen ja miten se tuo osallisuuden sekä merkityksen kokemuksia taloudellisen turvan lisäksi. Siksikin on tärkeää saada ihmisille enemmän työpaikkoja ja turvata niiden säilyminen.

On myös syytä muistaa, että meillä Suomessa toistaiseksi vielä toimii demokratia ja sehän tarkoittaa kansanvaltaa. Suomessa kansanvalta on suurelta osin järjestetty edustukselliseksi demokratiaksi: Kansalaiset valitsevat keskuudestaan henkilöt päättämään asioista.

Ja näinhän juuri viime kevään vaaleissa kansalaiset tekivät. Valitsivat keskuudestaan henkilöt ajamaan Suomen asioita. Meillä on vaalien jälkeen valittu, eduskunnan enemmistön tukea nauttiva hallitus, jonka ohjelma on eduskunnassa hyväksytty. Demokratiaan ja parlamentarismiin kuuluu se, että hallitus voi toteuttaa ohjelmaansa, jolla on eduskunnan tuki.

Hallitusohjelmaa saa ja pitääkin arvostella, mutta hämmästelemme kovasti, että sen toteuttamista pyritään estämään ulkoparlamentaarisin keinoin ja tekemällä vahinkoa sivullisille kuten joulukuun lakon aikana päiväkoti- ja kouluikäisille lapsille.

Toimiiko demokratia tässä kohtaa nyt ihan niin kuin se kuuluisa junan vessa? Onko oikeutettua aloittaa poliittinen lakko eli aiheuttaa viime kädessä vahinkoa koko yhteiskunnallemme, elleivät hallitus ja eduskunta tee sitä, mitä tietyt järjestöt haluavat? Kansan valitsema eduskunta ei saisi toimia kansalaisilta saamallaan mandaatilla, koska se ei miellytä kaikkia järjestöjä. Jep jep, että sellaista demokratiaa.

Kuten joulukuun lakon kohdalla huomattiin, niin usein lakosta kärsivät täysin viattomat osapuolet. Emme halua uskoa, että ay-liikkeiden tarkoitus oli jättää lapsia ilman ruokaa. Mutta tekevälle sattuu, kun lähtee mopolla moottoritielle.

Sama kaava näyttää toistuvan myös helmikuun alun lakoissa. Jos Ukrainassa on ammuspula ja lakko kohdistuu täällä muun muassa ammus- ja puolustusteollisuuteen, niin moisesta toiminnasta on itänaapurimme varmasti mielissään.

Hyvä työntekijä on yrittäjälle kullanarvoinen ja vastaavasti hyvä yrittäjä työntekijälle. Paras lopputulos syntyy, kun molemmat potkivat palloa kohti samaa maalia.

Onneksi Suomessa on kuitenkin lakko-oikeus, ei lakkovelvollisuus. Liittojen valta- ja puoluepolitiikkaa ei tarvitse tukea. Jokaisella työntekijällä on halutessaan oikeus tehdä työtä, eivätkä liitot voi tätä estää. Jokainen voi miettiä, kannattaako katkaista oksaa, jolla itse istuu.

Anne Niemi
puheenjohtaja

Jani Takamaa
varatoimitusjohtaja

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät