Suomi tarvitsee kipeästi kasvua ja innovaatioita
Suomi on yksi maailman parhaista maista elää ja asua. On yhä lottovoitto syntyä Suomeen – mutta ei enää pääpotti. Keskeiset verrokkimaamme ovat kiistatta karanneet meiltä elintasossa, talouskasvussa ja valtiontalouden vakaudessa.
Vuosikymmeniä olemme ylpeilleet pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallistamme, jossa vapaan kilpailun, maailman parhaan koulutuksen ja toimivien hyvinvointipalveluiden yhdistelmä on luonut laajaa hyvinvointia. Nyt kuitenkin kohtaamme uusia haasteita.
Globaalisti vapaiden markkinoiden puolustajien määrä vähenee, Pisa-tuloksemme heikkenevät ja sote-sektori kipuilee uudistusten alla. Yli 15 vuotta junnannut talouskasvu ja tuottavuus, yhdistettynä epäedulliseen väestörakenteeseen, luovat pakottavaa painetta uudistuksille.
Tarvitsemme nyt kipeämmin koskaan aikaisemmin talouskasvua ja innovaatioita. Vihreä siirtymä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia innovatiivisille yrityksille ja puhdas edullinen energia voi toimia talouskasvun moottorina. Teknologia ja digitalisaatio ovat avainasemassa tuottavuuden parantamisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa. Tämä edellyttää rohkeita uudistuksia, jotka tukevat yrittäjyyttä ja houkuttelevat kansainvälisiä osaajia.
Väestörakenteemme muutos, jossa työikäisiä on yhä vähemmän suhteessa eläkeläisiin, vaatii meitä miettimään uusia tapoja työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Eläkeiän kynnyksellä olevia 65-vuotiaita on 70 000, mutta työmarkkinoille tulevien parikymppisten ikäluokkien koko on vain 60 000. Käsiparit vähenevät vaarallisesti, jos mitään ei tehdä. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja joustavampia työmarkkinoita. Suomen korkea rakennetyöttömyys rasittaa yksilöiden lisäksi koko yhteiskuntaa.
Konkreettisia uudistuksia tarvitaan myös byrokratian purkamisessa, kilpailun lisäämisessä ja kannustimien varmistamisessa kasvun tekijöille. On tärkeää, että uudistuskeinot käydään avoimesti läpi, arvioidaan puolueettomasti ja toteutetaan tinkimättömästi demokratian periaatteita kunnioittaen. Keinoista voi olla eri mieltä, mutta tavoite täytyy pitää kirkkaana. Julkista taloutta vahvistavia työllisyysuudistuksia saa kernaasti esittää lisää. Todennäköisesti tulevien vuosien aikana on pakko.
Jos onnistumme näissä uudistuksissa, Suomi voi vakavasti ottaen kurkottaa takaisin parhaaseen A-ryhmään. Ilman näitä ponnistuksia suuntamme on vääjäämättä vaisumpi ja vaarallisempi. Tulevan kasvun perusta luodaan aina taloushaasteiden keskellä.
