Mira-Maria Kontkanen, Suomen Yrittäjien EU-toimiston päällikkö. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES
Yrittäjän puolella
4.1.2023
Mira-Maria Kontkanen, Tšekillä takana onnistumisten suora EU-neuvotteluissa – Mitä tekee uusi EU-puheenjohtaja Ruotsi?

Tšekillä takana onnistumisten suora EU-neuvotteluissa – Mitä tekee uusi EU-puheenjohtaja Ruotsi?

Puolivuosittain vaihtuva Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus, eli tutummin EU-puheenjohtajuus, ei ole mikään nimellinen juttu, vaan EU-jäsenmaiden aito mahdollisuus vuorollaan vaikuttaa siihen, millaisista asioista EU:ssa neuvotellaan ja millaisella tahdilla EU-lainsäädäntöaloitteita saadaan valmiiksi.

Jokaiselle EU-jäsenmaalle vuorollaan lankeava vastuullinen tehtävä on myös jäsenmaalle mahdollisuus profiloitua ja kirkastaa omaa maakuvaa.

Tšekin kaudella tuettiin Ukrainaa, tehtiin ilmastolainsäädäntöä ja vahvistettiin säännöt suuryritysten minimiveroksi

Toisen EU-puheenjohtajuuskautensa vuoden 2022 päätteeksi maaliin saattanut Tšekki saa olla ylpeä puheenjohtajuuskautensa saldosta. Tšekin johdolla saatiin sopu jäsenmaiden välille Ukrainan sotaan liittyvistä toimenpiteistä kuten 18 miljardin apupaketista, lisäsanktioista Venäjää vastaan sekä kaasun että venäläisen öljyn hintakatosta.

Lisäksi Tšekin johdolla viimeisteltiin vino pino EU:n nk. Fit for 55 -ilmastolainsäädäntöä. Valmiiksi saatiin muun muassa rakennusten ja liikenteen eurooppalainen päästökauppajärjestelmä, josta saatavia tuloja ohjataan uuden Sosiaalisen ilmastorahaston kautta eurooppalaisille kotitalouksille ja mikroyrityksille.

Tšekin puheenjohtajuudella saavutettiin yhteisymmärrys myös suuryritysten globaalin yhteisöveroehdotuksen toteuttamisesta EU:ssa. Ehdotuksella pyritään ehkäisemään haitallista verokilpailua ja vahvistamaan valtioiden yhteisöverotuloja. EU-jäsenmaiden on vuoden 2023 loppuun mennessä saatettava voimaan globaalisti sovittu 15 % vähimmäisyhteisöverotaso, jota pienempää yhteisöveroa joissain EU-maissa kuten Irlannissa edelleen kerätään.

Tšekki neuvotteli EU:hun lisää palkka-avoimuutta, mutta alustatyön EU-säännöt jäivät Ruotsin työstettäviksi

Tšekki johdatti EU-lainsäätäjät sopuun myös palkkojen avoimuutta koskevan ehdotuksen osalta, jonka tarkoituksena on kitkeä sukupuolten välistä palkkasyrjintää. Uusi EU-lainsäädäntö edellyttää työnantajia esimerkiksi tarjoamaan työntekijöilleen tietoja omasta palkkatasostaan ja samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden keskimääräisestä palkkatasosta sukupuolen mukaan eriteltynä.

Työnantajien on vastaisuudessa myös rekrytoidessaan ilmoitettava tuleville työntekijöille maksettava palkkataso tai palkkahaarukka.

Sen sijaan toista ajankohtaista työelämän EU-lainsäädäntöaloitetta, nk. alustatyödirektiiviä, Tšekki ei onnistunut kovista ponnisteluistaan huolimatta saamaan valmiiksi. Sen käsittely jää Ruotsin käsiin, joka ei ole ollut liioin innostunut komission pyrkimyksestä puuttua alustatyön sääntöihin EU-lainsäädännön keinoin. Tšekin EU-puheenjohtajuuskauden työn tuloksiin voi tutustua tarkemmin täältä.

Tšekin päättäessä komean EU-puheenjohtajakautensa neuvoston ohjakset saa heinäkuuhun 2023 saakka käsiinsä Ruotsi. Naapurimaamme puheenjohtajuudesta odotetaan vakaata, onhan kyseessä jo maan kolmas EU-puheenjohtajuus. Ruotsi on listannut puheenjohtajuuskauden teemoikseen turvallisuuden, vihreän ja energiasiirtymän, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä kilpailukyvyn.

Ruotsi tarttuu EU-ohjaksiin kilpailukyky edellä

Pandemian vaikutuksista toipuville ja energiakriisin keskellä painiville eurooppalaisille yrityksille on tärkeää, että EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi EU-agendalle. Yritykset tarvitsevat kannustavan ja ennakoitavan toimintaympäristön kasvaakseen ja pärjätäkseen myös globaalissa kilpailussa. 

EU:n tulee luoda pitkän tähtäimen visio kilpailukyvyn vahvistamiseen. Tällaisen vision tulee etsiä ratkaisuja lukuisiin kysymyksiin: sisämarkkinoiden kehittämiseen, EU:n kaupan vahvistamiseen, investointien houkuttelemiseen, rahoitusmarkkinoiden vahvistamiseen, osaajapulaan, työmarkkinoiden sujuvoittamiseen ja sääntelyn järkevöittämiseen.

Ruotsin puheenjohtajuuskauden oikeasuuntaisena linjana on, ettei yritysten sääntelytaakan kasvattaminen tai protektionistiset toimet ole kantava tie EU:n kilpailukyvyn vahvistamiselle.

Ruotsin puheenjohtajuuskaudella juhlitaan myös 30-vuotisia EU:n sisämarkkinoita. EU:n sisämarkkinat ovat tarjonneet merkittäviä mahdollisuuksia eurooppalaisille talouksille ja niissä toimiville yrityksille. Niitä tulee kuitenkin työstää eteenpäin. Sisämarkkinat tarvitsevat ennen kaikkea parempaa olemassa olevien sisämarkkinasääntöjen noudattamista ja valvontaa.

EU:n tulisi myös syventää yhteisiä palvelumarkkinoita lisäämällä palvelujen vapaata liikkuvuutta EU-alueella. Euroopan komissio valmistelun alla oleva näkemys EU:n sisämarkkinoiden kehittämisestä tulee olemaan tarpeellinen täydennys Ruotsin pj-kauden kilpailukykyagendalle.  

Ukrainan sota tuo Ruotsin pöydälle energiakysymykset ja eurooppalaisen puolustusyhteistyön

Energiakysymykset tulevat ymmärrettävästi dominoimaan myös Ruotsin puheenjohtajuuskautta. Vakaasti toimivat energiamarkkinat ja sen seurauksena ennustettavat ja kohtuulliset sähkön hinnat ovat edellytys yrittäjien toiminta- ja investointiympäristön toimivuudelle. 

EU:lla onkin edessään paljon työtä energiamarkkinoiden vakauttamiseksi ja irtautumiseksi fossiilisista energialähteistä sekä energiariippuvuuksista suhteessa kolmansiin maihin. Tulevaisuuden eurooppalainen energiajärjestelmä perustuu tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaan sekä vetyratkaisuihin. Onnistuneet panostukset puhtaaseen uusiutuvaan energiaan vapauttavat EU:n riippuvuudestaan öljyn- ja kaasuntuottajavaltioihin. EU-puheenjohtajamaa Ruotsi korostaakin perustellusti energiainvestointeihin kannustamisen merkitystä puolivuotisohjelmassaan.

Ukrainan sota ja maailmanpolitiikan turbulenssi ei näy Ruotsin EU-ohjelmassa ainoastaan energiakysymysten kohdalla, mutta myös turvallisuus- ja puolustuskysymysten esiin nousemisena. EU:n puolustusteollisuuden kehittäminen tarjoaa tulevaisuudessa kasvavia mahdollisuuksia myös pk-yrityksille. Monissa jäsenvaltioissa pk-yritykset ovat keskeisiä Euroopan puolustusteollisuuden ja arvoketjun kannalta.

EU:n puolustusteollisuuden kehittäminen voisi tuoda perinteisen puolustusalan lisäksi mahdollisuuksia mm. Suomen pk-yritysten digi- ja kyberosaamiselle sekä vihreän siirtymän mahdollistaville teknologioille ja muille innovaatioille. 

Ruotsin EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaan pääsee kokonaisuudessaan tutustumaan täällä.

Muita kiinnostavia aiheita

Mira-Maria Kontkanen