Työmarkkinoille tarvitaan markkinataloutta
Arvostelin (HS 9.6.) kunta-alan työmarkkinaratkaisua. Totesin, että kunta-alan palkkaohjelma on taloudellisesti kestämätön ja sen lasku lankeaa viime kädessä yritysten ja niiden työntekijöiden maksettavaksi. Avaan hieman arvosteluni taustaa.
Julkinen sektorimme rahoitetaan suomalaisten yritysten kautta. Kun yritykset menestyvät maailmalla, ne voivat investoida ja työllistää, ja sitä kautta kerryttää verotuloja rahoittamaan julkista sektoria.
Yrittäjät on työnantajayritysten jäsenmäärällä – meillä on yli 50000 työnantajajäsentä – mitattuna Suomen selvästi suurin työnantajajärjestö. Asia koskee laajalti yrittäjiä.
Suomen julkisyhteisöt ovat ottaneet lisää velkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 50 miljardia euroa, eikä velan kasvulle ole näköpiirissä loppua. Julkinen velka on verotuksen siirtoa lapsillemme. Kunta-alan palkkaratkaisu on tehty velan varaan. Sen laskun maksavat lapsemme.
Kunta-alan sopimuksessa on luvattu kunta-alalle viiden vuoden ajan suuremmat palkankorotukset kuin yksityisen sektorin määrittämä niin sanottu ”yleinen linja”, mikä hankaloittaa tuntuvasti työehtosopimusten tekemistä.
Tämä on kestämätön kattaus. Työnantajien pitää vastata siihen uudistamalla koko työmarkkinajärjestelmää siten, että sopiminen siirtyy entistä enemmän yrityksiin ja työpaikoille. Tämä on ollut Yrittäjien tavoite jo vuosikausia.
Työpaikka- ja yrityskohtainen sopiminen sopii tähän aikaan, koska jokaisella yrityksellä on ainutlaatuinen kilpailutilanne, yritysten ja työpaikkojen tarpeet ovat erilaisia, tuottavuus vaihtelee ja myös kustannustaso on eri puolilla maata erilainen.
Hajautetumpi työmarkkinajärjestelmä palvelisi paremmin myös julkisen sektorin tarpeita. Kun on kilpailua työvoimasta, myös työehdot tulevat eriytymään. Tässä maailmassa kunta-alan sopimuksen kaltainen keskitetty konkelo aiheuttaa ongelmia eri puolilla.
Suomalainen keskitetty työmarkkinamalli on syntynyt vuosikymmenten kuluessa. Se on yhdessä rakennettu. Sen ongelmista vastuu on kaikilla. Kun palkansaajapuoli on haluton uudistamaan järjestelmää, työnantajien pitää ottaa aloite käsiin ja edistää muutosta.
Suosittelen kahta vaihtoehtoa: joko sitä, että työnantajaliitot lopettavat Metsäteollisuus ry:n lailla työehtosopimusten teon kokonaan ja siirtävät sopimisen yrityksiin, tai sitä, että työehtosopimuksissa ei sovita palkoista mitään vaan niiden sopiminen siirtyy työpaikoille.
Jos näin kävisi, sopimuksissa voitaisiin huomioida paremmin työnantajan taloudellinen tilanne, tuottavuuskehitys, palkanmuodostuksen kannustavuus, yrityksen kilpailukyky mutta myös työntekijöiden tilanne ja tarpeet.
Suomi on osa kansainvälistä taloutta, jossa on kova kilpailu. On merkillistä, että meillä toteutuu markkinatalous muilla talouden lohkoilla mutta ei työmarkkinoilla. Se on yksi syy siihen, miksi Suomen kasvuluvut ovat selvästi heikommat kuin monessa kilpailijamaassamme.
Mikael Pentikäinen
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.
