Varsinais-Suomen Yrittäjien blogi
23.11.2023
Jutta Wirén, Varha kuullut yrittäjien viestin: Valmistelussa hankintakalenteri, pienhankintojen tiedotus ja kustannusten avaaminen

Varha kuullut yrittäjien viestin: Valmistelussa hankintakalenteri, pienhankintojen tiedotus ja kustannusten avaaminen

Varsinais-Suomen Yrittäjät järjesti sotealan yrittäjille ajankohtaistilaisuuden Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hankintoihin liittyen. Tilaisuudessa Varhan kumppanuusjohtaja Katariina Huikko muistutti, että parhaimmat vaikuttamismahdollisuudet hankintaan ovat ennen hankinnan virallista käynnistämistä eli tarjouspyynnön julkaisua edeltävässä ajassa. Tällöin määritellään hankinnan tarve, menettelytapa, budjetti ja resurssit sekä käydään markkinakartoitusta ja -vuoropuhelua ennen tarjouspyynnön valmistelua. Ensi vuodelle suunniteltuja hankintoja on noin 160, keskimäärin siis kolme kilpailutusta jokaiselle viikolle.

Hankinta-asiamies Jorma Saariketo huomautti, että hankinta on huonosti valmisteltu, jos tarjouksia saadaan vähän tai ei lainkaan. Ja keinovalikoimaa tarjonnan lisäämiseen Saarikedon mukaan kyllä on: hankintakalenteri, tietopyyntö, markkinakartoitus ja -vuoropuhelu, yritysvaikutusten arviointi, riittävä tarjousaika sekä lisäkysymys – vastausmenettely.  
 
Varhan hallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranojalla oli tilaisuudessa yrittäjille hankintoihin liittyen hyviä uutisia: Hyväksytyn valtuustoaloitteen myötä jatkossa myös alle 60 000 euron pienhankinnat tullaan julkaisemaan avoimesti Varhan sivuilla. Lisäksi tiedottamista tulossa olevista kilpailutuksista tullaan parantamaan ja viestimään ajoissa ja avoimemmin. Vuoden 2024 aikana on tarkoitus julkaista myös kilpailutuskalenteri tulevista hankinnoista. 

Asia on tärkeä, sillä yksityisten sote-palvelujen tuottamisessa on kyse merkittävästä kokonaisuudesta. Huikko arvioikin, että tällä hetkellä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on noin 10 000 sopimusta ja noin 4000 toimittajaa. Heistä 90 prosenttia on kotimaisia ja noin 50 prosenttia varsinaissuomalaisia toimittajia. Merkittävyyttä kuvaavat esimerkiksi myös Handata-palvelun luvut: yksityisiä palveluntuottajia löytyy Varsinais-Suomessa yli 700. Niiden toimitusten laskutusarvo on ollut viime vuosina liki 300 miljoonaa euroa. Näiden tietojen analyysi ja avaaminen loisivat perusteltua pohjaa keskustelulle yksityisen palvelutuotannon roolista ja laajuudesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta. 

Nyt sotealan yrittäjillä on edelleen epätietoisuutta ja perusteltu huoli siitä, toteutuuko pk-yritysten toimintamahdollisuuksien tukeminen niin, etteivät kilpailutukset valu isoille toimijoille. Tämän vuoksi Varsinais-Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että hyvinvointialueen tuoretta palvelustrategiaa tukemaan laaditaan kiireellisesti hankintastrategia ja pk-yritysten menestyminen tulevissa kilpailutuksissa mahdollistetaan ammattitaitoisella hankintaprosesseilla ja kumppanuus tullaan näkemään aitona toimintatapana palvelujen tuottamisessa. Vain siten yrityskentän tarjoamat mahdollisuudet voidaan aidosti tunnistaa. 

Hyvinvointialue voi – ja sen kannattaa – suhtautua palvelutuotantoon kokonaisuutena: omaan ja yksityiseen ja kolmannen sektorin tuotantoon yhtenä kokonaisena resurssina. On tärkeä pohtia, kuka tekee mitä parhaiten, ja valmistella ja tehdä päätökset kustannuksia ja laatua vertaillen. 

Yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa tulisikin keskustelutilaisuuteen osallistujien yrittäjien mukaan nähdä mahdollisuutena ja merkittävänä tekijänä esimeriksi sairaalakuormituksen vähentämisessä ja ennaltaehkäisevänä toimintana, paitsi inhimillisesti niin myös taloudellisesti järkevänä. 

Moni pk-yrittäjä koki liikevaihdon rajaukset tai vaatimukset henkilöstömäärästä hankintoihin osallistumisen esteenä. Miten pieni voi osallistua palveluhankintaan ja päästä koskaan tuottajaksi, jos ei saa edes ensimmäistä vaadittavaa referenssiä? Epäselvyyttä ilmeni myös siinä, miten markkinavuoropuheluun pääsee mukaan, kuka kutsuu yritykset koolle ja kenelle uutiskirje hankinnoista oikein lähetetään.  

Esitettyyn palautteeseen tartuttiin heti ja yrittäjille luvattiin konkreettisena parannuksena, että jatkossa Varhan nettisivuille tullaan lisäämään oma osio ja kaikki tarpeellinen tieto palveluntuottajille yhteen ja samaan paikkaan. Sivulle kootaan mm. palvelukuvauksia, miten pääsee palveluntuottajaksi, ohjeita palveluntuottajille sekä tapahtumiin ja koulutuksiin liittyvää ajankohtaisviestintää. Hyvä niin. 

Varsinais-Suomen Yrittäjät on esittänyt, että hyvinvointialue laskee oman tuotannon kustannukset ja avaa ostolaskudatan Orpon hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. Vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluja voidaan tuottaa vain niiden kustannukset avaamalla ja niitä vertailemalla. Hyvinvointialue ei voi johtaa toimintaansa ja talouttaan tehokkaasti ilman tietoa oman tuotannon kustannuksista.  

Varhan hallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranojalla oli tähän liittyen myös hyviä uutisia: Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on tahtotila kustannusten läpinäkyvyydestä ja ostolaskudatan avaamista valmistellaan. Yrittäjäjärjestön tavoite siis etenee ja avaaminen tulee tapahtumaan vihdoin vuonna 2025.   

Suomen toiseksi suurin hyvinvointialue vaikuttaa kuulleen yrittäjien toiveet, tarttuvan toimeen ja kantaa vastuutaan maakunnan elinvoiman huolehtimisesta, seuravaksi ne tulee vielä viedä valmistelusta toteutukseen. Tekemistä riittää. Varsinais-Suomen Yrittäjät neuvoo, tukee ja tarjoaa mielellään osaamistaan tässä työssä. 

Jutta Wirén