Asiantuntija Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät. Kuva: Markus Sommers
Yrittäjän puolella
7.3.2023
Albert Mäkelä

Yhtenäispatentti tulee – oletko valmis?

1.6.2023 tapahtuu suurin patentteja koskeva uudistus vuosikymmeniin, kun yhtenäispatenttijärjestelmä tulee voimaan. Uudistus sisältää kaksi osaa, niin sanotun yhtenäispatentin ja yhdistetyn patenttituomioistuimen. Innovaatioita ja teknologiaa käyttäville yrityksille uudistus avaa uusia mahdollisuuksia, mutta myös riskejä.

Yhtenäispatentti (eli eurooppapatentti, jolle on rekisteröity yhtenäinen vaikutus) on uusi vaihtoehto keksintöjen suojaamiseen Euroopassa. Yhtenäispatentin ero perinteiseen eurooppapatenttiin on se, että yhtenäispatentti on suoraan myöntämisensä jälkeen voimassa kaikissa järjestelmään kuuluvissa EU-maissa. Aikaisemmin tällainen mahdollisuus on koskenut tavaramerkkejä ja malleja, mutta ei patentteja.

Yhdistetty patenttituomioistuin puolestaan on toimivaltainen käsittelemään yhtenäispatenttia koskevat riidat koko Eurooppaa koskevin oikeusvaikutuksin, mikä vähentää tarvetta rinnakkaisiin oikeudenkäynteihin.

Yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulo on odottanut Saksan ratifioivan yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen. Järjestelmän voimaantullessa siinä on mukana 17 EU-maata. Suomi ratifioi sopimuksen jo vuonna 2016, joten järjestelmän voimaantuloa on ehditty jo odotella.

Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia

Yhtenäispatentti tekee keksinnön Euroopan laajuisesta suojaamisesta helpompaa ja kustannustehokkaampaa. Myös kaikki patenttia koskevat toimet tapahtuvat yhtenäisesti ilman erillisiä toimia eri maissa. Tämä keventää hallinnollista työtä ja säästää yrityksen kustannuksia.

Yhtenäispatentit myöntää Euroopan patenttivirasto EPO ja sitä haetaan samalla tavalla kuin perinteistä eurooppapatenttia. Patenttia haettaessa päätetään, halutaanko eurooppapatentille yhtenäinen vaikutus vai rekisteröidäänkö se perinteisenä eurooppapatenttina, joka on saatettava voimaan erikseen niissä maissa, joihin suoja halutaan.

Yhtenäispatentti ei sovellu kaikkien keksintöjen suojaamiseen. Yhtenäispatentti on kallis, joten yrityksen on harkittava tarkoin, onko yhtenäispatentti hintansa arvoinen. Jos keksintö kuitenkin on tarpeen suojata laajasti, se voi kuitenkin olla hinta-laatu-suhteeltaan järkevä. Yhtenäispatentti on perinteistä eurooppapatenttia edullisempi vaihtoehto silloin, kun patentti halutaan voimaan vähintään neljässä mukana olevassa EU-maassa.

Muut vaihtoehdot, kuten kansallinen patentti ja perinteinen eurooppapatentti, ovat jatkossakin käyttökelpoisia vaihtoehtoja keksintöjen suojaamiseen, jos maantieteellisesti laaja suoja ei ole tarpeen. Patentoinnissa on aina harkittava eri vaihtoehtoja ja suojatarvetta yksilöllisesti.

Riskit on hyvä tunnistaa

Suomessa on tällä hetkellä voimassa noin 50 000 eurooppapatenttia ja kansallista patenttia. Nykyisin perinteisistä eurooppapatenteista vain noin 8 prosenttia saatetaan voimaan Suomessa. Kaikki tulevat yhtenäispatentit ovat automaattisesti voimassa myös Suomessa. Suomea koskevien patenttien määrä kasvaa siten vuosien kuluessa.

Patenttien määrän kasvu voi lisätä yrityksen riskiä kilpailijoiden patenttien loukkaamiseen. Erityisesti teollisuudessa toimivien yritysten on syytä seurata kilpailijoiden patentteja ja toimintaa, jotta yritys ei toiminnassaan loukkaa toisten oikeuksia. Yritysten on oltava valppaana, sillä vaikka yritys ei itse olisi patentoinut mitään, se saattaa käyttää muiden patentoimaa teknologiaa toiminnassaan.

Riskejä ei kuitenkaan pidä yliarvioida. Yhtenäispatenttijärjestelmän vaikutukset eivät toteudu yhdessä yössä, vaan ne realisoituvat vähitellen. Etenkin kansainvälisesti toimivien yritysten on myös otettava yhtenäispatentit huomioon tuotanto- ja tuotekehitystoiminnassaan kuten nykyisin on perinteisten eurooppapatenttien osalta.

Suomen Yrittäjät vaikutti vahvasti

Suomen Yrittäjät oli valmistelemassa Suomen liittymistä yhtenäispatenttijärjestelmään. Pidimme tärkeänä, että järjestelmä on käyttökelpoinen myös pk-yrityksille. Huolia liittyi ennen kaikkea yhdistetyn patenttituomioistuimen toimintaan, oikeudenkäyntimaksuihin ja -kieliin sekä yhtenäispatentin kustannuksiin. Toisaalta huolia liittyi myös siihen, kaventuuko suomalaisten kotimarkkinoilla toimivien yritysten toimintavapaus liikaa mahdollisen ”patenttitulvan” seurauksena.

Uudistuksen eri vaikutuksia ja vaihtoehtoja punnittiin huolellisesti. Tarkemmin tästä arvioinnista voi lukea esimerkiksi Suomen Yrittäjien Työ- ja elinkeinoministeriölle jättämästä lausunnosta. Päädyimme siihen, että yhtenäispatenttijärjestelmässä on parempi olla mukana kuin jäädä sen ulkopuolelle.

Vaikuttamistyötä tehtiin erityisesti sen eteen, että Suomeen perustetaan yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaosto. Tämä turvaa erityisesti sellaisten suomalaisten yritysten asemaa, jotka voisivat joutua vastaajiksi yhtenäispatentin loukkausta koskevaan oikeudenkäyntiin. Vaikka patenttimaailmassa englanti on valtakieli, oikeudenkäynti yhdistetyssä patenttituomioistuimessa on mahdollista myös suomeksi tai ruotsiksi.

Merkittävimmin vaikutimme kuitenkin yhdistetyn patenttituomioistuimen tuomioistuinmaksuihin. Suomen Yrittäjien vaikutuksesta yhdistetyn patenttituomioistuimen toimintaa valmisteleva komitea päätti, että pienet yritykset ja mikroyritykset saavat 40 prosentin alennuksen tuomioistuimen maksuista. Maksualennuksen merkitys voi patenttiriidan laajuudesta riippuen olla useita tuhansia euroja.

Albert Mäkelä