Yrittäjän eläkelaki pitää uudistaa

Vuoden 2023 alussa tuli voimaan yrittäjän eläkelain muutos, jonka tarkoituksena on parantaa yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa. Tavoitteena on, että YEL-työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa. Lakiuudistus herätti paikoittain hyvin kriittistä keskustelua, ja siitä lähti liikkeelle paljon vääriä käsityksiä. Lakiuudistuksessa työtulon määritelmää ei muutettu, mutta sen perusteena olevia tietoja koskevaa sääntelyä tarkennettiin. 

On yrittäjän edun mukaista kerryttää työuransa aikaisilla tuloilla riittävä vanhuudenturva. Yrittäjällä pitää kuitenkin olla mahdollisimman paljon vapautta rakentaa turvaa myös muulla tavalla. YEL-järjestelmää pitää edelleen korjata siten, että järjestelmän uskottavuus ja luotettavuus yrittäjien silmissä paranevat. Jotta tähän päästään, on järjestelmää joustavoitettava lisäämällä yrittäjän vapautta ja vastuuta oman turvansa järjestämisestä. Järjestelmää tulee muutenkin kehittää yksinkertaisemmaksi ja helpommaksi. 

Sosiaaliturvajärjestelmä ei saa muodostaa kynnystä yritystoiminnan aloittamiselle. Byrokratiaa on liikaa muutoinkin. Pakkoa osallistua järjestelmään ei pidä lisätä, mutta kaikkien halukkaiden pitää päästä mukaan. YEL-alarajaa ei pidä laskea, mutta alarajan alla on päästävä vapaaehtoisesti mukaan vakuuttamisen piiriin. Toisaalta pitää varmistaa se, että myös yrittäjällä on oikeus sosiaaliturvaan ja ansioturvaetuuksiin, jotka yrittäjät itselleen pääsääntöisesti rahoittavat. Tämä edellyttää pakollisen järjestelmän alarajan nostamista. 

Yrittäjien eläkejärjestelmä on suora jakojärjestelmä, mikä tarkoittaa, että yrittäjien maksamat eläkevakuutusmaksut käytetään maksettaviin etuuksiin, ja ne kerryttävät samalla maksajansa tulevaa eläketurvaa. Yrittäjien eläkevakuutusmaksu on sidottu työntekijöistä maksettavaan TyEL-maksuun. YEL-järjestelmän kokonaismenot ovat noin 1,5 miljardia vuodessa. Yrittäjien vakuutusmaksut eivät ole viime vuosina riittäneet etuuksien rahoittamiseen, ja valtion verotuloilla katetaankin nykyisin jo 400 miljoonaa em. vuosittaisista menoista. Yrittäjät itse maksavat vuosittain vakuutusmaksuja noin miljardin euron verran. Järjestelmän kestävyyden parantamiseksi ja vakuutusmaksujen nostopaineen laskemiseksi on tarpeen selvittää TyEL-järjestelmää vastaavan rahastoinnin sisällyttämistä myös YEL-järjestelmään.