19.12.2012 klo 10:51
Lausunto

Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkaleikkaukset

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Suomen Yrittäjät on antanut webropol -palautteen opetus- ja kulttuuriministeriölle ammatillisten peruskoulutuksen koulutustarjontaa ja kokonaisopiskelijamäärää koskevasta suunnitelmasta vuosille 2013 – 2016. Webropol -palautteen lisäksi haluamme vielä tuoda esille huomiota ja ehdotuksia ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseksi seuraavista teemoista:

• Ammatillisen koulutuksen alueellinen vetovoima suhteessa lukiokoulutukseen.

Esimerkiksi Pohjois-Suomessa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus on huomattavasti lukiokoulutusta korkeampi. Tällöin tulisikin mitata toisen asteen koulutuksen aloittajapaikkoja kokonaisuutena suhteessa ikäluokkaan.

• Ylioppilastutkinto ei ole ammatti

Suuri joukko ylioppilastutkinnon suorittaneista haluaa ammatilliseen peruskoulutukseen tai ei pääse korkeakoulutukseen. Myös näille nuorille tulee suunnata riittävästi ammatillista peruskoulutusta.

• Koulutuksen järjestäjien mahdolliset valtakunnalliset erityistehtävät

Aloituspaikkoja määriteltäessä tulee koulutus mitoittaa valtakunnallisen työvoimatarpeen mukaisesti, kun kyseessä on oppilaitoksen valtakunnallinen erityistehtävä.

• Aloituspaikkojen joustava mitoitus alueellisten tai toimialakohtaisten erityistarpeiden mukaisesti
Tällainen alueellinen ja toimialakohtainen erityistarve on esimerkiksi kaivosteollisuuden työvoimatarpeen ennakointi.

• Huomio koulutuksen laadullisiin kysymyksiin

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan valtakunnallisesti ammatillisen koulutuksen keskeisimmät ongelmat eivät ole aloituspaikkojen mitoituksessa vaan koulutuksen laadullisissa kysymyksissä sekä koulutukseen hakeutumisessa. Peruskoulun päättäneistä lähes 10 prosenttia ei hae toisen asteen koulutukseen. Lisäksi noin 30 prosenttia opiskelijoista ei suorita tutkintoa kolmen vuoden tavoiteajassa. Näistä merkittävä joukko keskeyttää opintonsa kokonaan. Muun muassa näistä syistä meille on muodostunut lähes 120 000 nuoren (20 – 29 -vuotiaat) joukko, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tälle joukolle ei pystytä takaamaan ammatillista tutkintoa nykykeinoin.

Suomen Yrittäjien mielestä oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen läpäisyä tulee tuntuvasti tehostaa esimerkiksi työelämäyhteistyötä lisäämällä, opiskelijahuoltoa tehostamalla sekä koulutuksen laatua nostamalla. Lisäksi tuloksellisuus- rahoituksen osuutta tulee kasvattaa voimakkaasti. Rahoitusmittareista erityisesti läpäisyn painoarvoa tulee nostaa. Läpäisyä ja muita tuloksellisuuskriteerejä tulee myös arvioida koulutuksenjärjestäjäkohtaisia koulutuspaikkoja myönnettäessä.

• Koulutussopimus mahdolliseksi

Vuosien aikana kertynyttä koulutustarvetta ei pystytä hoitamaan pelkästään oppilaitosmuotoisen koulutuksen keinoin. Oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen rinnalle nostaa koulutussopimukseen perustuva koulutuksen toteuttamismuoto.

Koulutussopimusmallissa yritys voisi ottaa nuoren oppimaan ammattia niin, että mukana järjestelyssä olisi myös asianomaisen alan oppilaitos. Koulutussopimus ei olisi oikeudellisesti työsuhde, mutta yritys voisi suorittaa opiskelijalle harjoittelukorvausta ja lisäksi opiskelija saisi oikeuden opintotukeen. Näin koulutussopimus olisi taloudellisesti kannustava oppilaitosmuotoiseen opiskeluun verrattuna.

Oppilaitoksen mukanaolon kautta varmistettaisiin myös niiden tietojen ja taitojen saaminen nuorelle, joita ei voida käytännön työn yhteydessä yrityksessä nuorelle opettaa. Uudenlainen järjestely edellyttäisi myös sitä, että oppilaitosten opettajakunta osallistuisi nykyistä paljon suuremmassa määrässä työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen. Tästä koituisi hyötyä paitsi yritykselle ja opiskelijalle myös opettajille itselleen.

Suomen Yrittäjät

Veli-Matti Lamppu
koulutusasioiden päällikkö