Ammattiosaajan työkykypassi

Opetusministeriö

Työntekijän ja yrittäjän hyvä työkyky ja työhyvinvointi lisäävät sekä yksilön elämänlaatua että työn tuottavuutta. Myös yhteiskunta hyötyy paremmasta työkyvystä esimerkiksi pienempinä sairauskustannuksina ja pidempinä työurina.

Opetusministeriö on yhteistyössä Opetushallituksen ja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU:n kanssa kehittäneet ammatilliseen peruskoulutukseen vapaaehtoisen ammattiosaajan työkykypassin.

Suomen Yrittäjät pitää hyvänä laaja-alaista vaikuttamista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden terveellisiin elintapoihin koulutuksen aikana. Tärkeää on antaa opiskelijoille virikkeitä ja kannustaa heitä säännölliseen liikuntaan sekä vaikuttaa nuorten elintapoihin kuten ruokailutottumuksiin, alkoholin käyttöön ja tupakointiin. Myös ammattiin liittyviin fyysisiin ja psyykkisiin riskitekijöihin on syytä paneutua. Näissä kaikissa työkykyyn vaikuttavissa tekijöissä on tärkeää saada aikaan myönteisiä ja pysyviä asenteellisia ja toiminnallisia malleja.

Työnantajaa ammattiosaajan työkykypassi -termi saattaa johdattaa harhaan. Hän saattaa olettaa, että työkykypassi kertoo jotakin työnhakijan todellisesta työkyvystä, ja että passi sisältää esimerkiksi terveyteen ja elintapoihin liittyvää tietoa. Työkykypassia esittelevässä raportissa todetaan: ”Se antaa työnanta- jalle tietoa ammattiin hakeutuvan mahdollisuuksista menestyä alalla.” Työkykypassi on kuitenkin vain todistus suoritetuista opinnoista, ei todellisesta työkyvystä. Tästä syystä tulisi selvyyden vuoksi miettiä, tulisiko asiakirjan nimeä selkeyttää. Lisäksi tulisi miettiä, riittäisikö työkykyyn liittyvistä opinnoista merkintä tutkintotodistukseen.

On hyvä, että työkykypassi on sisällöllisesti täsmällisesti määritelty. Tämä tuo toimintaan sisällöllistä yhtenäisyyttä sekä laaja-alaisuutta. Opiskelijalle toiminnan tulee kuitenkin olla kannustavaa ja houkuttelevaa niin, että esimerkiksi nekin opiskelijat jotka ovat liikunnallisesti passiivisia tai kuuluvat elintavoiltaan muuten terveydellisiin riskiryhmiin kiinnostuvat työkykypassin sisällöistä. Tällöin olisi tärkeää käyttää toiminnallisia menetelmiä sekä nuorten omasta elämysmaailmaa tukevia toimintamalleja kuten vertaistoimintaa ja yhdessä tekemistä.

Jotta saavutettaisiin pysyviä tuloksia opiskelijoiden käyttäytymisessä, tulee toiminnassa antaa monipuolisesti virikkeitä opiskelun jälkeisiin mahdollisuuksiin ylläpitää työkykyään. Tärkeää on viedä toiminta ulos oppilaitoksen seinien sisältä. Opiskelijoille on hyvä esitellä ja rohkaista käyttämään niin julkisia kuin yksityisiäkin palveluita, mutta myös oman elinympäristön kuten luonnon tarjoamia ilmaisia virkistysmahdollisuuksia.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Helsingissä 5.5.2008

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies