Ehdotus maksuviivästysdirektiivin uudistamiseksi

Eduskunnan talousvaliokunnalle

Pidämme kannatettavana maksuviivästysdirektiivin tavoitetta saada yritykset ja viranomaiset suorittamaan maksuvelvoitteet oikea-aikaisesti sekä tavoitetta parantaa erityisesti PK- yritysten kassavirtaa. Kannatettavaa myös on, että ehdotuksella pannaan osittain täytäntöön PK-yrityksiä tukeva aloite Small Business Act, jonka mukaan olisi kehitettävä oikeudellinen ja liiketoimintaympäristö, joka tukee maksujen ajallaan suorittamista kaupallisessa toiminnassa.

Nykyinen taloudellinen tilanne huomioon ottaen direktiiviä ei voida pitää kansallisestikaan tarpeettomana, vaan huomautamme, että yritysten maksuvaikeudet ovat lisääntyneet ja maksuaikojen yksipuolisia pidennyksiä tapahtuu myös julkisen sektorin suunnalta. Erityinen merkitys direktiivillä on kuitenkin pienille ja keskisuurille vientiyrityksille.

Direktiiviluonnoksessa on ehdotettu, että maksun viivästyessä velkojalla on oikeus saada velalliselta viivästyskoron lisäksi viivästyneen maksun määrään suhteutettu korvaus perintäkuluistaan. Korvaus perintäkuluista on porrastettu saatavan suuruuteen siten, että alle 1000 euron velasta perintäkulut olisivat kiinteä 40 euroa, vähintään 1000 eurosta aina 10 000 euroon asti perintäkulut olisivat kiinteä 70 euroa ja vähintään 10 000 euron saatavissa perintäkulut olisivat yksi prosentti velan määrästä, josta viivästyskorko tulee maksettavaksi. Velallisen olisi siis maksettava perintäkulut riippumatta siitä, kuinka paljon maksu on viivästynyt ja onko velkoja tosiasiassa ryhtynyt perintätoimiin.

Nykyisin korvattavia kuluja ovat vain perinnästä velkojalle tosiasiallisesti aiheutuvat kohtuulliset kulut. Pidämme parempana vaihtoehtona nykyistä käytäntöä, jonka mukaan velkoja voi periä perinnästä aiheutuvat tosiasialliset kulut.

Kannatamme direktiivissä ehdotettua viranomaisten maksuviivästysartiklaa (5 artikla), jonka mukaan viranomaiset velvoitettaisiin pääsääntöisesti maksamaan tavaroiden ja palveluiden toimittamiseen perustuvat laskut 30 päivän kuluessa. Jos laskua ei maksettaisi ajallaan, velkojalla olisi oikeus saada viranomaiselta viivästyskoron ja perintäkulujen lisäksi kiinteämääräinen korvaus, joka olisi suuruudeltaan viisi prosenttia viivästyneen maksun määrästä. Ehdotus kannustaisi viranomaisia maksamaan laskut ajallaan yrityksille.

Direktiiviluonnoksessa (6 artikla) määrätään, että sellainen sopimusehto, jonka mukaan viivästyskorkoa ei voitaisi periä, olisi aina katsottava kohtuuttomaksi. Katsomme kyseisen ehdon olevan perusteltu ja suojelevan erityisesti pieniä yrityksiä suuremmilta sopimuskumppaneilta. Suuret yritykset venyttävät maksuaikoja ja voivat sanella sopimusehtoja pieniin yrityksiin nähden. Siten pienillä yrityksillä olisi jatkossa mahdollisuus periä aina viivästyskorkoa.

Direktiiviluonnoksessa ehdotetaan, että riidattomassa velkomusasiassa velkoja voisi jatkossa saada täytäntöönpanoperusteen saatavalleen 90 kalenteripäivän kuluessa kanteen vireille panossa. Asiakirjojen tiedoksiantoa, eikä velkojan aiheuttamia viiveitä otettaisi ajan kulumisessa huomioon. Pidämme ehdotusta kannatettavana sekä sitä, että 90 kalenteripäivän ajasta säädettäisiin oikeudenkäymiskaaressa. Luonnoksessa valtionneuvoston kannaksi todetaan, että riidattomissa velkomusasioissa keskimääräinen käsittelyaika on käräjäoikeuksissa vain kaksi kuukautta, mutta todellisuudessa käsittelyajat eri tuomioistuimessa vaihtelevat myös riidattomien saatavien osalta. Ruuhkaisimmissa käräjäoikeuksissa asioiden käsittely vie huomattavasti kauemmin kuin kaksi kuukautta. Tämän vuoksi 90 päivän käsittelyaika tulisi kirjata oikeudenkäymiskaareen. Huomautamme kuitenkin, että tuomioistuimille tulisi taata riittävät resurssit, jotta käsittelyaikoja pystytään noudattamaan.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Elina Rimppi
lainopillinen asiamies