Energiaverotuksen uudistamista koskeva hallituksen esitysluonnos

Valtiovarainministeriö

VM:ssä on valmisteltu luonnos energiaverotuksen uudistamista koskevaksi hallituksen esitykseksi. Energiaverotuksessa siirryttäisiin ympäristöohjausta korostavaan, energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon eri polttoaineiden kuten polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun osalta. Valmisteveroina kannettavat verot muutettaisiin nimeltään energiasisältöveroksi ja hiilidioksidiveroksi. Energiaveroja korotettaisiin tässä yhteydessä noin 750 miljoonalla eurolla vuoden 2011 alusta työnantajien KELA-maksun poistamisesta valtiontalouteen syntyvän vajeen korvaamiseksi. Myös dieselpolttoaineen veroa korotettaisiin vuoden 2012 alusta lukien, samalla alennettaisiin kuitenkin henkilö- ja kuorma-autoista kannettavaa ajoneuvon käyttövoimaveroa pyrkien tuottoneutraalisuuteen. Energiaverotuksen uudistamista koskevat linjaukset sisältyvät myös VM:n 28.7.2010 julkistamaan budjettiesitykseen.

Lausunto

Energiaverojen korotus lisäisi elinkeinoelämän kustannusrasitetta noin 500 miljoonalla eurolla painottuen erityisesti paljon energiaa käyttävään teollisuuteen. Korotus on sinänsä valitettava, mutta on kuitenkin perusteltavissa sekä ympäristönäkökohdilla että tarpeella rahoittaa työnantajien KELA-maksun poisto hallituksen aiemmin tekemän linjauksen mukaisesti. Hallituksen tarkoitus on ollut aiemman välitavoitteen mukaisesti toteuttaa laman vaikutusten helpottamiseen ja työllisyystilanteen parantamiseen tähdännyt KELA-maksun poisto ja energiaverojen korotus pääosin pk-sektorin verorasitusta lisäämättä. Korotusten kohdentaminen on nähdäksemme hallituksen tavoitteen mukainen ja järkevä.

On kuitenkin myös tärkeää, että ympäristöverot eivät ylipäätään muodostu tasoltaan kohtuuttoman korkeiksi, eivätkä ainakaan keskeisiä kilpailijamaitamme korkeammiksi, koska tämä haittaa yritysten kilpailukykyä. Kertyvä rahoitusvara on myös siksi perusteltua käyttää kokonaisuudessaan yritysten työvoimakustannusten alentamiseen.

Kiinnitämme lisäksi huomiota eräisiin energiaverotuksen epäkohtiin, jotka aiheuttavat nykyisin kilpailuhaittaa erityisesti pk-sektorille ja jotka tulisi rakenneuudistuksen yhteydessä myös korjata.

Sähkövero

Sähköverolaki kohtelee nykyisin eri tavoin palveluita ja teollista toimintaa. Palvelualat kuuluvat kotitalouksien kanssa samaan, korkeampaan veroluokkaan ja teolliset yritykset alempaan veroluokkaan. Palveluiden ja teollisuuden erilainen verokohtelu ei ole perusteltua, koska vain osa teollisuusyrityksistä on luonnehdittavissa energiaintensiivisiksi eli paljon sähköä käyttäviksi yrityksiksi.

Katsomme siksi, että elinkeinoelämän eri toimialojen epäyhdenmukaisesta kohtelusta tulee luopua siten, että

– Sähköverolaissa luovutaan nykyisestä toimialarajasta ja sovelletaan koko elinkeinoelämään samaa verokantaa.
Energiaveroleikkurin omavastuuosuuden poistaminen

Energiaintensiivisille yrityksille palautetaan nykyisin 85 prosenttia niiden maksamasta sähköverosta, jos yrityksen energiaverojen osuus jalostusarvosta ylittää 3,7 prosenttia. Palautuksen omavastuu 50 000 euroa aiheuttaa kuitenkin sen, että pienet energiaintensiiviset yritykset eivät saa palautusta, vaan siitä hyötyvät vain harvat suurimmat yritykset. Esitämme, että

– Energiaintensiivisten yritysten palautuksen rakennetta muutetaan poistamalla palautuksen omavastuu, jolloin myös pienet energiaintensiiviset yritykset voivat päästä leikkurin piiriin.

Polttoaineverotus

Energiaverokorotusten taustasyiksi on mainittu fossiilisten polttoaineiden lämmityskäytön verojen korottaminen ja liikennepolttoverotuksen tuottoneutraali rakennemuutos. Sen sijaan työkonepolttonesteiden osalta ei ole lausuttu julki korotustarvetta. Tätä voidaankin pitää perusteltuna, sillä työkonepolttoaineiden käyttö kohdistuu merkittävältä osin uusiutuvien raaka-aineiden talteennottoon, samoin yhteiskunnan peruspalveluiden tuottamiseen. Työkonekäytöstä runsas kolmasosa kohdistuu nykyisin puunkorjuuseen mukaan lukien energiapuu.

Katsomme siksi, että fossiilisten polttoaineiden lämmityskäytön verotusta kiristettäessä työkoneiden moottoripolttoöljyn valmisteveroa ei tulisi kiristää, tai mahdollinen kiristys tulisi kompensoida moottoripolttoöljyä merkittävästi käyttäville aloille maksettavina valmisteveropalautuksina. Muistutamme, että moottoripolttoöljyllä ei ole vaihtoehtoja verrattuna öljyn lämmityskäyttöön, jossa kiinteistönomistaja voi vaihtaa uusiutuvan energian lämmönlähteekseen. Julkisyhteisöt maksavat myös valtaosan infrastruktuurin ylläpidossa eli teiden ja katujen rakennuksessa ja hoidossa käytettävästä moottoripolttoöljystä, eikä myöskään julkisyhteisöjen menorasitusta ole niiden nykyinen taloustilanne huomioiden perusteltua lisätä.

Suuruusluokkien osalta huomautamme myös, että esim. kuorma-autojen käyttövoimaveron palautus merkinnee pienimmillään hyvin ajossa olevien kuorma-autojen osalta noin 15 prosentin kompensaatiota toteutuviin korotuksiin verrattuna eli voi käytännössä olla aika vaatimaton.

Esitämme siksi, että

– Energiatuotteiden valmistevero palautetaan moottoripolttoöljyä ammattimaisesti käyttäville koneyrittäjille ja vastaavasti dieselin osalta luvanvaraista tavaraliikennettä harjoittaville yrityksille.

Mainituilla korjauksilla täydennettynä energiaverotukseen liittyvällä lainsäädännöllä on nähdäksemme edellytykset toimia neutraalin energiaverotuksen perusratkaisuna. Esitämme, että lakiluonnoksiin liitetään pk-sektorin kustannusrasitetta keventävät ja neutraalia verokohtelua edistävät korjaukset.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Anna Lundén
johtaja