11.11.2010 klo 09:08
Lausunto

Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muutos (HE 147/2010)

Eduskunnan talousvaliokunta

Hallitus esittää, että energiaverotuksessa siirrytään ympäristöohjausta korostavaan, energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon eri polttoaineiden kuten polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun osalta. Valmisteveroina kannettavat verot muutettaisiin nimeltään energiasisältöveroksi ja hiilidioksidiveroksi. Energiaveroja korotettaisiin noin 750 miljoonalla eurolla vuoden 2011 alusta työnantajien KELA-maksun poistamisesta valtiontalouteen syntyvän vajeen korvaamiseksi. Myös dieselpolttoaineen veroa korotettaisiin vuoden 2012 alusta lukien, samalla alennettaisiin kuitenkin henkilö- ja kuorma-autoista kannettavaa ajoneuvon käyttövoimaveroa pyrkien tuottoneutraalisuuteen.

Lausunto

Energiaverojen korotus lisää elinkeinoelämän kustannusrasitetta noin 500 miljoonalla eurolla painottuen erityisesti paljon energiaa käyttävään teollisuuteen. Korotus on sinänsä valitettava, mutta perusteltavissa sekä ympäristönäkökohdilla että tarpeella rahoittaa työnantajien KELA-maksun poisto hallituksen aiemmin tekemän linjauksen mukaisesti. Hallituksen tarkoitus on ollut toteuttaa laman vaikutusten helpottamiseen ja työllisyystilanteen parantamiseen tähdännyt KELA-maksun poisto ja energiaverojen korotus pääosin pk-sektorin verorasitusta lisäämättä. Korotusten kohdentaminen on hallituksen tavoitteen mukainen ja järkevä.

On kuitenkin tärkeää, että ympäristöverot eivät ylipäätään muodostu tasoltaan kohtuuttoman korkeiksi eivätkä ainakaan keskeisiä kilpailijamaitamme korkeammiksi, koska tämä haittaa yritysten kilpailukykyä. Kertyvä rahoitusvara on siksi perusteltua käyttää kokonaisuudessaan yritysten työvoimakustannusten alentamiseen.

Muut energiaverotuksen epäkohdat

Kiinnitämme kuitenkin huomiota eräisiin energiaverotuksen epäkohtiin, jotka aiheuttavat nykyisin kilpailuhaittaa pk-sektorille ja jotka tulisi nähdäksemme rakenneuudistuksen yhteydessä korjata.

1) Sähkövero

Sähköverolaki kohtelee eri tavoin palveluita ja teollista toimintaa. Palvelualat kuuluvat kotitalouksien kanssa samaan, korkeampaan veroluokkaan ja teolliset yritykset alempaan veroluokkaan. Palveluiden ja teollisuuden erilainen verokohtelu ei ole perusteltua, koska vain osa teollisuusyrityksistä on luonnehdittavissa energiaintensiivisiksi eli paljon sähköä käyttäviksi yrityksiksi. Elinkeinoelämän eri toimialojen epäyhdenmukaisesta kohtelusta tulisi luopua siten, että

– Sähköverolaissa luovutaan nykyisestä toimialarajasta ja sovelletaan koko elinkeinoelämään samaa verokantaa.

2) Energiaveroleikkurin omavastuuosuuden poistaminen

Energiaintensiivisille yrityksille palautetaan 85 prosenttia niiden maksamasta sähköverosta, jos yrityksen energiaverojen osuus jalostusarvosta ylittää 3,7 prosenttia. Palautuksen omavastuu 50 000 euroa aiheuttaa sen, että pienet energiaintensiiviset yritykset eivät saa palautusta, vaan siitä hyötyvät vain harvat suurimmat yritykset. Esitämme, että

– Energiaintensiivisten yritysten palautuksen rakennetta muutetaan poistamalla palautuksen omavastuu, jolloin myös pienet energiaintensiiviset yritykset voivat päästä leikkurin piiriin.

3) Polttoaineverotus

Energiaverokorotusten taustasyiksi on mainittu fossiilisten polttoaineiden lämmityskäytön verojen korottaminen ja liikennepolttoverotuksen tuottoneutraali rakennemuutos. Sen sijaan työkonepolttonesteiden osalta ei ole lausuttu julki korotustarvetta. Työkoneiden käyttö keskittyy kevytpolttonesteisiin ja kohdentuu merkittävästi uusiutuvien raaka-aineiden korjuuseen ja talteenottoon sekä yhteiskunnallisten peruspalveluiden tuottamiseen. Esim. energiapuun talteenottoa ollaan kolminkertaistamassa vuosikymmenen kuluessa, mikä lisää huomattavasti moottoripolttoöljyn kulutusta.

Katsommekin, että fossiilisten polttoaineiden lämmityskäytön verotusta kiristettäessä työkoneiden moottoripolttoöljyn valmisteveroa ei tulisi kiristää, tai mahdollinen kiristys tulisi kompensoida tuottoneutraalisti moottoripolttoöljyä merkittävästi käyttäville aloille maksettavina valmisteveropalautuksina samaan tapaan kuin maanviljelijöille maksettavat palautukset. Moottoripolttoöljyllä ei ole vaihtoehtoja verrattuna öljyn lämmityskäyttöön, jossa kiinteistönomistaja voi vaihtaa uusiutuvan energian lämmönlähteekseen. Julkisyhteisöt maksavat myös valtaosan infrastruktuurin ylläpidossa eli teiden ja katujen rakennuksessa ja hoidossa käytettävästä moottoripolttoöljystä, eikä myöskään julkisyhteisöjen menorasitusta ole niiden nykyinen taloustilanne huomioiden perusteltua lisätä. Veron kaksinkertaistaminen 8,70 senttiä/l:sta 16,05 senttiä/l on merkittävä korotus ilman mitään siirtymäaikaa.

Suuruusluokkien osalta huomautamme myös, että esim. kuorma-autojen käyttövoimaveron palautus merkinnee pienimmillään hyvin ajossa olevien kuorma-autojen osalta noin 15 prosentin kompensaatiota toteutuviin korotuksiin verrattuna eli voi käytännössä olla vaatimaton.

Esitämme, että

– Energiatuotteiden valmistevero palautetaan moottoripolttoöljyä ammattimaisesti käyttäville koneyrittäjille (kuten palautukset maantaloudelle) ja dieselin osalta luvanvaraista tavaraliikennettä harjoittaville yrityksille.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Anna Lundén
johtaja