Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen (HE 53) ja energiaverodirektiivin uudistaminen (U 33/2011)

Eduskunnan talousvaliokunta

Energiaverot

Hallitus esittää liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteen nostamista 50 eurosta 60 euroon hiilidioksiditonnilta. Moottoribensiinin hiilidioksidiveroa korotettaisiin 2,34 senttiä litralta ja dieselöljyn 2,65 senttiä litralta. Korotuksen suuruus olisi noin viisi prosenttia. Dieselöljyn veronkorotus tehtäisiin aikaisemmin säädetyn, vuoden 2012 alusta voimaantulevan 7,9 sentin suuruisen korotuksen lisäksi, joten dieselöljyn vero nousisi 10,55 senttiä litralta. Lisäksi ehdotetaan turpeen veron korottamista ja maataloudessa käytettyjen energiatuotteiden valmisteveron palautus rajoitettaisiin koskemaan vain energiasisältöveroa. Esitys liittyy valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2012 alusta. Polttoturpeen veron korotus tulisi voimaan kuitenkin vasta vuoden 2013

Lausunto

Hallitusohjelmassa päätettiin korottaa eri valmisteveroja sekä polttoaineveroja valtion kestävyysvajeen kattamiseksi yhteensä noin 500 milj. eurolla. Verotuksen painopistettä on tarkoitus siirtää mm. kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta.

SY pitää tavoitetta verotuksen painopisteen siirtämisestä välittömästä verotuk-sesta kohti välillistä verotusta sinänsä oikeana. Näin on mahdollista keventää työnteon verotusta ja huolehtia sitä kautta suomalaisen työn kilpailukyvystä. On kuitenkin tärkeää, että valmisteverot eivät muodostu tasoltaan kohtuutto-man korkeiksi, eivätkä keskeisiä kilpailijamaitamme korkeammiksi, koska tämä haittaa yritysten kilpailukykyä.
Esitetyt valmisteverojen korotusehdotukset ovat siten hallitusohjelman mukaisia ja siten perusteltuja.

Katsomme kuitenkin, että julkisen talouden sopeutukset tulisi tehdä mahdollisimman vähän talouskasvua haittaavalla tavalla. Erityisesti kasvuun vaikuttamattomia menolisäyksiä tulisi lykätä tai mieluummin luopua niistä. Sama koskee veronkorotuksia, joilla on selkeästi kasvua heikentävä vaikutus.

Pidämme polttoaineverojen tuntuvia korotuksia esimerkkinä kasvuvaikutukseltaan haitallisesta veromuutoksesta. Korotukset heikentävät viennin kilpailukykyä sekä kotimarkkinasektorin ja erityisesti vaikeassa tilanteessa olevan kuljetustoimialan asemaa.

Esitämme siksi, että nestemäisten polttoaineiden valmisteveron korotus lykättäisiin esim. vuosille 2013 ja 2015. Tänä aikana olisi syytä selvittää myös mahdollisuus kustannusnousun hilllitsemiseen esim. luomalla polttoaineveron palautusmenettely ammattimaiselle tavaraliikenteelle ja liikennepolttoainetta ammattimaisesti käyttäville koneyrittäjille.

Hallitusohjelmassa veromuutokset luvataan toteuttaa yritystoiminnan edelly-tykset ja suomalaisyritysten kilpailukykytekijät huomioiden. Esitämme, että hallitus myös seuraa kaikkien ehdotettujen valmisteveromuutosten vaikutuksia yritysten kustannuksiin ja mm. harmaaseen tuontiin ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin kilpailuhaittojen torjumiseksi.

Energiaverodirektiivi

Komissio on antanut myös ehdotuksen energiatuotteiden verotusta koskevan direktiivin muuttamisesta (KOM(2011) 169 lopullinen). Ehdotuksen mukaan liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotus perustuisi polttoaineen energiasisältöön ja poltosta syntyvään hiilidioksidin ominaispäästöön. Sinänsä energiaverodirektiivin soveltamisalaa ei laajennettaisi nykyisestä. Kestävyyskriteerit täyttävistä biopolttoaineista ei kannettaisi hiilidioksidiveroa. Lisäksi komissio ehdottaa dieselöljyn ja moottoribensiinin vähimmäisverotasojen lähentämistä siten, että vuonna 2018 dieselöljyllä olisi sama energia- ja hiilisisältöön perustuva vähimmäisverotaso kuin moottoribensiinillä.

Suomessa muutettiin vuoden 2011 alusta lähtien energiaverotuksen rakennetta energiasisältö- ja hiilidioksidipäästöperusteiseksi. Direktiiviehdotus on energiaveromuutoksen rakenteen suhteen samantyyppinen kuin Suomessa jo toteutettu malli. Pidämme pääsääntöisesti hyvänä, että veroperusteita muutetaan yhtenäiseksi ja vähimmäisverotasoja korotetaan yhtenäisten kilpailuolosuhteiden luomiseksi EU:n sisällä.

Haluamme kuitenkin kiinnittää direktiiviehdotuksessa huomiota muutamaan erityisesti Suomessa ammattiliikenteen dieselöljyn verotusta kiristävään koh-
taan, joilla olisi huomattavia kielteisiä vaikutuksia elinkeinoelämän kilpailuky-vylle ja jotka on valtioneuvoston kannassa huomioitu.

Direktiiviehdotuksen mukaan kaikkia liikennepolttoaineita olisi verotettava sa-mansuuruisilla energiasisältö- ja hiilidioksidiveroilla vuoteen 2018 mennessä. Näin ollen Suomessa dieselpolttoaineen hinta nousisi huomattavasti nykyiseen tasoonsa nähden lisäten kansallisia kuljetuskustannuksia, heikentäen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, uhaten viennin kilpailukykyä sekä vaikeuttaen jo muutenkin hankalassa tilanteessa olevan kuljetussektorin asemaa.

Jotta elinkeinoelämälle turvataan jatkossa suotuisat toimintaedellytykset, tulisi moottoribensiinin ja dieselöljyn energia- ja hiilisisältöön perustuvien verotasojen yhtenäistämisestä luopua. Kuten valtioneuvosto kannassaan toteaa, tulisi nyt Suomessa käytössä olevan mallin, jossa dieselöljyä verotetaan bensiiniä lievemmin yhdistettynä henkilöautoilla kannettavaan käyttövoimaveroon, säilyttäminen olla edelleen mahdollista.

Lisäksi direktiiviehdotuksen mukaan ei enää olisi mahdollista eriyttää verotusta ammattidieselin ja yksityisdieselin välillä, vaan kaikki dieselöljy olisi verotettava samalla tavalla käyttökohteesta riippumatta. Tämä estäisi jäsenvaltioiden mahdollisuuden huojentaa ammattiliikenteelle dieselöljyn verotuksesta aiheutuvia kustannuksia ja näin turvaamasta elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Jotta mahdollisuus verotuksen sopeuttamiseen ammattiliikenteen osalta säilyisi, katsomme, että ammattidieselin ja yksityisdieselin eriyttäminen tulisi olla mahdollista myös jatkossa.

Suomen Yrittäjät ry

Anna Lundén
johtaja

Sampo Seppänen
ympäristöekonomisti