EU-poliittinen selonteko (VNS 6/2013 vp)

Eduskunta
Talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa valtioneuvoston selonteosta EU-politiikasta (VNS 6/2013 vp).

Lausuntonaan Suomen Yrittäjät esittää seuraavan.

Euroopan Unioni, Suomi ja yrittäjyys

Valtioneuvoston selonteossa käsitellään laajasti Euroopan Unionin merkitystä Suomelle ja suomalaisille. Unionin kehittämishaasteita ja Suomen EU-politiikan peruslinjaa tarkastellaan selonteossa seikkaperäisesti. Suomen Yrittäjät (SY) toteaa selonteon olevan hyvä selvitys Euroopan unionin vaikutuksista ja tulevaisuuden haasteista sekä Suomen tavoitteista unionin suhteen.

Selonteossa tarkastellaan unionia useista eri näkökulmista. Yrittäjyyden kannalta tarkasteltuna Euroopan unioni on erityisesti taloudellinen ilmiö. Tärkein unionin vaikutus suomalaiselle yrittäjyydelle on sisämarkkinat.

Sisämarkkinoiden avautumisen johdosta yrittäjät kokevat selkeästi, että EU-jäsenyydestä on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. Toinen EU:n keskeinen myönteinen vaikutus on ollut taloudellisen toimintaympäristön vakaus. Näin siitä huolimatta, että talouskriisi on leimannut unionin toimintaa viimeisten muutaman vuoden aikana. Aivan tuoreen, järjestömme avainhenkilöiden joukossa toteutetun kyselyn tuloksena 95 % vastaajista katsoi EU:sta olevan suomalaisille yrittäjille enemmän hyötyä kuin haittaa.

Sisämarkkinat, EU-maiden kilpailukyky ja yrittäjyyden edistäminen liittyvät olennaisesti yhteen. Vallitseva näkemys on, että EU:n tuleva talouskasvu nojaa yrittäjyyteen entistäkin vahvemmin. Maailman suurimman talousalueen kilpailukyvyn palauttaminen edellyttää ennen kaikkea satsauksia yrittäjyyden toimintaympäristön parantamiseen. Tämä on lähtökohta sille, mitä tarkastelemme lausunnossamme.

Lisää vai vähemmän Euroopan unionia?

Selonteossa otetaan käytännönläheinen kanta integraation tulevaisuuteen. Sen mukaan integraatiota on kehitettävä niissä asioissa, joissa yhdessä toimiminen tuottaa lisäarvoa. Hallituksen linjauksen mukaan toissijaisuusperiaatetta on samalla kunnioitettava ja pitäydyttävä sääntelystä, jonka tavoitteet voidaan saavuttaa yhtä hyvin tai paremmin kansallisella tasolla. Integraation syventämisen todetaan olevan mahdollista nykyisten perussopimusten puitteissa.

SY yhtyy selonteossa esitettyihin yleisiin linjauksiin. Esimerkiksi sisämarkkinoiden kehittäminen voi edellyttää joiltakin osin lisääntyvää EU-tasoista sääntelyä. Toisaalta taas sisämarkkinoiden tehostamistavoitteet valuvat hukkaan, elleivät keinot ole käytännöllisiä.

On olennaista myös tunnistaa se ero, joka eri sääntelyinstrumenttien käyttöön liittyy. Direktiivit jättävät enemmän harkintavaltaa jäsenvaltioille, mutta aiheuttavat toisaalta sen, että jäsenmaissa on edelleen 28 erilaista järjestelmää. Asetukset puolestaan vievät sääntelytason yhtenäistämisen pisimmälle, mutta ongelmana on joustavuuden puute. Sitä paitsi vaikka säännökset yhtenäistettäisiin, jäsenmaiden erilaisista hallinto- ja tuomioistuinmenettelyistä seuraa, että erot jäsenmaiden järjestelmien välillä säilyvät.

Kilpailukyky, yrittäjyys ja hallituksen yleinen EU-politiikka

Hallituksen EU-politiikan perusta on hallitusohjelma. Siksi on syytä tarkastella sitä EU-poliittisen selonteon rinnalla. Mitä tulee kilpailukykyyn ja yrittäjyyteen, hallitusohjelmassa painotetaan kilpailukyvyn vahvistamista. EU-politiikan jaksossa tavoitteita linjataan muun muassa seuraavasti: ”Suomi edistää kilpailukykyisen, sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja tehokkaasti toimivan Euroopan unionin kehittymistä.” Myös yrittämisen edellytykset mainitaan hallitusohjelmassa: ”Suomi tukee EU:n sisämarkkinoiden loppuunsaattamista ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita, erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä sekä yritystoiminnan ja työllisyyden edellytysten vahvistamista.”

Valtioneuvoston selonteon kirjaukset kilpailukyvystä ja yrittämisen edellytyksistä vastaavat luonnollisesti hallitusohjelman kirjauksia. Selonteon lukuisista integraation lähivuosien kehittämishankkeista ensimmäisenä mainitaan kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden parantaminen kaikissa jäsenmaissa. Lisäksi tavoitteeksi asetetaan muun muassa sisämarkkinoiden toteuttaminen. Sen sijaan suoraan yrittäjyyden edistämiseen tai yritysten toimintaympäristön vahvistamiseen liittyviä kehittämishankkeita hallitus ei ole katsonut tarpeelliseksi sisällyttää omaan listaansa.

Selonteossa on oma jakso kilpailukyvystä ja kasvusta. Tässä jaksossa todetaan muun ohessa, että ”yrittäjyyden edellytyksistä tulee huolehtia EU-toimin huomioimalla erityisesti pk-yritysnäkökulma EU-säädöksissä sekä lisäksi esimerkiksi edistämällä pk-yritysten kansainvälistymistä ja parantamalla niiden rahoituksensaantimahdollisuuksia.

SY:n mielestä selonteon kirjaukset ovat oikeansuuntaisia. Niistä puuttuu kuitenkin tarvittava kunnianhimo yrittäjyyden edistämisen suhteen. Suomi tunnetaan EU:ssa vahvana yrittäjyyspolitiikan maana. EU on viime vuosina aktivoitunut yrittäjyyspolitiikassa selvästi. Suomen tulisi tässä tilanteessa hyödyntää oman yrittäjyyspolitiikkansa kiistattomia vahvuuksia, olla aloitteellinen EU:n suuntaan ja viedä järjestelmällisesti EU:n yrittäjyysaloitteita kansallisesti eteenpäin. Tässä suhteessa selonteossa ja hallituksen EU-politiikassa on toivomisen varaa.

Yrittäjyyden eurooppalaiset ydinkysymykset

Yllä on todettu, että sisämarkkinat ja taloudellisen toimintaympäristön vakaus ovat EU:n tärkeimmät myönteiset vaikutukset suomalaisille yrittäjille. Ongelmana on, että sisämarkkinoiden suorat hyödyt eivät ole riittävän helposti pienten yritysten ulottuvilla, tai edes nähtävissä.

EU:n sisämarkkinalainsäädäntöön liittyy suuri paradoksi. Sisämarkkinoita ei olisi ilman yhteistä, yhtenäistä lainsäädäntöä. Tämä lainsäädäntö on kuitenkin usein niin vaikeaselkoista, jäykkää ja pk-yritysten olosuhteisiin sopimatonta, että EU:n koetaan suorastaan haittaavan yritystoimintaa.

On täysin perusteltua, että paremman sääntelyn edistämiseen on viime vuosina kiinnitetty niin paljon huomiota. EU:n päätuote on sääntely, ja sen laadulla on suora vaikutus talousalueen kilpailukykyyn. Yrittäjyyden edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen onkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. On toteutettava toimia, joilla varmistetaan, että yrittäjyyspolitiikan vaikuttavuus kantaa läpi koko sääntelyketjun aina komission aloitteista jäsenmaiden kansalliseen voimaansaattamisprosessiin asti.

Hallituksen selonteossa linjataan useita keinoja, joilla voidaan tehostaa EU-asioiden yleistä valmistelua ja yhteensovittamista. SY toteaa, että linjaukset ovat perusteltuja. Meidän yhteensovittamisjärjestelmämme tarjoaa sidosryhmille toimivan yhteyden EU-asioiden valmisteluun erityisesti valmistelujaostotyöskentelyn kautta. Kuten selonteossakin todetaan, järjestelmä kaipaa kuitenkin uudistamista. Sitä tulee kehittää etupainotteisemmaksi, aivan kuten selonteossa todetaan.

Yksittäisiä keinoja valmistelun tehokkuuden lisäämiseksi voisivat muun ohessa olla valtioneuvoston eduskunnan käsiteltäviksi annettaviin kirjelmiin sisältyvien vaikutusarviointien selvä parantaminen ja EU:ssa päättyneiden lainsäädäntöasioiden raportointi eduskunnalle jatkokirjelmällä, siis jo ennen kuin säädöksen implementointiesitys annetaan.

Tällä hetkellä eduskuntaa informoidaan kyllä kattavasti tärkeistä EU:ssa vireillä olevista hankkeista. Valtioneuvoston kannat ovat kuitenkin välttämättömistä syistä hyvin yleisiä, eikä niissä juuri koskaan selosteta esityksen arvioituja vaikutuksia muuten kuin pinnallisesti. Vaikutusarvio-osuuksia olisi suhteellisen helppo parantaa, sillä komission esityksiin liittyy säännönmukaisesti vaikutusarvio, joka julkistetaan samalla kertaa säädösesityksen kanssa.

Myös jonkinlainen ”loppuraportti” asian tultua päätetyksi ainakin kaikkein merkittävimmissä hankkeissa voisi olla eduskunnan kannalta mielekästä. Nyt tilanne on se, että eduskunta seuraa valmistelua ja ottaa osaa kannanmuodostukseen. Kun esitys hyväksytään, kuluu useimmiten liki kaksi vuotta ennen kuin samasta asiasta annetaan hallituksen esitys. Tämän johdosta hallitus ja ministeriöt eivät saa tuoretta palautetta eduskunnan suunnasta. Palautekeskustelu voisi olla hyödyksi myös kansallisen voimaansaattamisen valmistelua silmälläpitäen.

Lopuksi toteamme vielä, että EU:ssa on vireillä useita sääntelyn kehittämishankkeita ja yrittäjyyden edistämiseen tähtääviä aloitteita. Sääntelyhankkeista tärkein on niin sanottu REFIT-ohjelma. Sitä on selostettu valtioneuvoston eduskunnalle toimittamassa kirjelmässä (E 133/2013 VP), joka koskee EU-lainsäädäntöä ja lainsäädäntöehdotusten arviointia Suomen kannalta. Kirjelmässä käydään aiheellista keskustelua EU-lainsäädännön vaikutuksista ja kehittämistarpeista.

Antti Neimala
johtaja