EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus, CETA

Ulkoasiainministeriö

Sopimuksen tausta

EU:n ja Kanadan väliset neuvottelut vapaakauppasopimuksesta (CETA, Comprehensive Economic and Trade Agreement) saatiin päätökseen kesällä 2014. Sopimustekstin oikeudellinen tarkastus on valmis ja sopimuksen lopputulos on julkaistu.

EU on päättänyt tehdä sopimuksesta ns. sekasopimuksen, mikä tarkoittaa sitä, että sopimus toteutuakseen vaatii vielä EU-parlamentin sekä EU:n jäsenmaiden parlamenttien hyväksyntää.

Tämä nyt Kanadan kanssa tehty laaja-alainen talous- ja kauppasopimus on kattavin EU:n tähänastisista vapaakauppasopimuksista. Sopimuksella tavoitellaan merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille ja kuluttajille samalla, kun edistetään esim. EU:n standardeja. Sopimukseen liittyy Kanadan puolelta ennennäkemättömiä julkisiin hankintoihin ja maantieteellisiin merkintöihin liittyviä sitoumuksia.

Johtopäätökset

Sopimus on suomalaisten pk-yritysten kannalta ongelmaton ja neuvottelujen aikana sopimuksessa on hyvin huomioitu Suomen toivomuksia. Yritysten kasvu edellyttää kansainvälistymistä ja pk-yritykset hyötyvät yhtäläisistä kaupan pelisäädännöistä.

Sopimus on määrä allekirjoittaa EU-Kanada-huippukokouksessa joka järjestetään lokakuun lopussa. Siihen mennessä kaikkien maiden pitäisi allekirjoittaa sopimus. Kun neuvosto ja EU-parlamentti ovat sen hyväksyneet, sitä voidaan välittömästi soveltaa. Näillä näkymin se tulisi voimaan vuonna 2017, jonka jälkeen alkaa käsittely kansallisissa parlamenteissa.

CETA-sopimus on uudenlainen sopimus, joka antaa suunnat EU:n tuleville sopimuksille. Sopimuksen syntyä on myös edistänyt se että Kanada ja EU jakavat samanlaisia arvoja.

Suurin huoli sopimuksen suhteen on se, että jäsenmaiden parlamenttikäsittelyssä syntyy ongelmia. EU joutuu hankalaan tilanteeseen jos jäsenmaiden neuvottelumandaatilla neuvoteltu sopimus joutuu vastatuuleen. Silloin EU:n kauppapolitiikan uskottavuus on vaakalaudalla.

Kanada ei ole kovin tuttu markkina-alue suomalaisille pk-yrityksille. Tästä syystä on tärkeää, että sopimuksen sisällöstä ja mahdollisuuksista tiedotetaan kunnolla. Tämä tehtävä on hyvin hoidettavissa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä osana Team Finland -toimintaa mieluiten kenttäkierroksena. Luonnollisesti olisi myös hyvä järjestää liikemiesvaltuuskuntamatkoja Kanadaan.

Yleiset kommentit

CETA laskee merkittävästi tullitasoa EU:n ja Kanadan välisessä kaupassa ja sopimus luo siten uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin palveluissa, julkisissa hankinnoissa kuin investoinneissakin.

Investointiriitojen riitojenratkaisumenettely on tärkeä osa sopimusta ja sen hyväksymistä. Siinä on EU:n ajamia elementtejä eli samanlainen ratkaisu, jota on ehdotettu TTIP-sopimukseen.

Kanadassa sopimus on otettu ilmeisen positiivisesti vastaan. Kanadan sisällä ei ole vapaakauppaa ja eri provinsseilla saattaa olla erilainen kauppapolitiikka.

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Vaikkakin vienti Kanadaan on ollut kasvussa viime vuosina, se on vain 1-1,5 prosenttia kokonaisviennistämme. Kanadasta taas tuomme kaivostuotteita, koneita ja sähkölaitteita. Muutama suuri kanadalainen kaivosalan yritys sijoittavat Suomeen.

Kanadan pohjoisen ja arktisten alueiden infrastruktuurin kehittäminen voi luoda uusia yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Suomella on hyvää arktista, meriteollisuuteen liittyvää ja vesiteknologiaan liittyvää osaamista. Toivomme, että sopimus auttaa suomalaisia yrityksiä Kanadan markkinoille.

Suomen Yrittäjät

Thomas Palmgren
kansainvälisten asioiden päällikkö