13.1.2012 klo 10:37
Lausunto

EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma 2014-2020, Horizon 2020

Työ- ja elinkeinoministeriö

Euroopan komission ehdotus EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden uudeksi puiteohjelmaksi vuosille 2014-2020 on mittava kokonaisuus. Ohjelmalle varataan 80 miljardia euroa.

TEM on pyytänyt jaoston jäseniltä edustamansa sektorin näkemyksiä
uudesta puiteohjelmaehdotuksesta.

Yleishavaintona esitämme seuraavaa:

• Ohjelman selkeä vahvuus on, että kyseessä on uudenlainen puiteohjelma, joka ei ole kopio aikaisemmista. Luonnollisesti ensisijainen kiinnostuksenkohteemme on, miten ohjelma voi palvella mikro- ja pienyrityksiä (alle 20 henkilön yrityksiä).

Horizon 2020 kattaa kokonaisvaltaisesti tutkimus- ja innovaatiorahoituksen. Se korvaa aikaisemmat ohjelmat, kuten FP 7 ja CIP. Komissio on nimennyt kuusi osaamisintensiivistä avainteknologiaa, joita kutsutaan KET:ksi. Haasteena on nyt, miten poikkitieteellisin keinoin pystytään vähintäänkin säilyttämään työpaikat Euroopassa.

Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen uudistuksessa pyritään yksinkertaistamaan rahoitusjärjestelmiä ja vähentämään byrokratiaa. Tämä on merkittävä haaste huomioiden, miten suuren kritiikin kohteena aikaisempien ohjelmien byrokratia on ollut.

• Näissä ohjelmissa ei ole vain EU:n byrokratia haasteena. Kotimainen byrokratia on yhtä mittava ongelma. Molempia tulisi vähentää.

Ohjelmassa painottuvat bio- ja nanoteknologia sekä ITC. Palveluiden kehittäminen on horisontaalinen teema, joka tulisi käsitellä omana kehittämiskokonaisuutena.

Pk-yritysten oma ohjelma

SBIR (Small business Innovation and Research) on pk-yrityksille tarkoitettu osakokonaisuus. Yritysten kannalta kiinnostuksen kohde on juuri tässä ohjelmassa. Tästä on saatava yritysten kannalta toimiva kokonaisuus. Komission esityksestä ei ilmene kovin selvästi, miten SBIR toteutetaan.

Pk-yritysten kannalta kiinnitämme huomiota seuraaviin asioihin:

• Komission mielestä ”European Enterprise Network” (EEN) -yritysverkosto on keskeinen tukipilari toteutuksessa. Pidämme yritysverkostoa edelleen tuntemattomana eikä nykymuodossaan kovin vaikuttavana tähän tarkoitukseen.

• Tiedotukseen tulee panostaa ja välittäjäorganisaatioiden hyödyntämistä tiedon jaossa tulee parantaa. Yrityslähtöisyys tulee olla tiedotuksen lähtökohta.

• Yritysosallistumiselle tulisi asettaa tavoite. Jos yrityksiä ei saada osallistumaan ohjelmaan, tavoitteet jäävät toteuttamatta. Määrällinen ja laadullinen arviointi on tarpeen osana seurantajärjestelyjä. Seurannassa tulee kiinnittää huomiota myös mikro- ja pienyritysten osallistumiseen.

• Suomessa meidän tulee valmistautua tulevaan SBIR-ohjelmaan siten, että mukana on paljon suomalaisia yrityksiä. Asian kansalliseen valmisteluun pitää paneutua, ja tässä on kansallinen intressi.

• SBIR:n tulee kattaa koko innovaatioketju tuote- tai palvelun kehittämisestä rahoitukseen ja markkinointiin.

• Varsinaiset tutkimusprojektit ovat hyvin pitkäaikaisia, myös pk-yritysten lyhytaikainen osallistumisen tutkimushankkeisiin tulee olla mahdollista.

Horizon-ohjelman hallinnointi

Ohjelman hallinnan komission eri pääosastojen välillä tulee olla selkeä. Pk-yritysten innovaatiot tulee hallita DG Enterprisessa ja tutkimusmaailman asiat DG Researchissa. Tällä hetkellä näiden välinen työnjako on epäselvä ja herättää hämmennystä.

• Pienyrityksissä yritysten tutkimustoiminta on käytännönläheistä ja hyvin tulosorjentoitunutta. Haetaan vastaus johonkin tiettyyn asiaan mahdollisimman nopeasti.

• Tutkimusmaailman ja yritysten innovaatiotoiminnan kuilun madaltamiseen tarvitaan henkilöitä, jotka pystyvät auttamaan yritykset mukaan hankkeisiin.

Tutkimustoiminnan tulosten hyödyntäminen herättää kysymyksiä. Miten suomalainen pk-yritys pääsee hyödyntämään muissa maissa syntyneitä tutkimustuloksia?

Pk-yrityksiin kohdistuva rahoitus

Kansallinen intressimme on panostaa tasokkaaseen tiedotukseen siitä, miten pääsee mukaan Horizon-ohjelman rahoitusvälineisiin. Tämä on toteutettavissa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.

• Epäselväksi jää, miten riskinjakorahoitusvälineitä tai lainarahoitusvälineitä lähdetään kehittämään. Tavoitteissa todetaan lähinnä nykyiset puutteet.

• Pääomarahoitusvälineen sekä lainarahoitusvälineen pk-yrityksiä koskeva osuus pannaan täytäntöön osana kahta EU:n rahoitusvälinettä. Epäilynä on kuitenkin, että nämä tulevat niin monimutkaisiksi, etteivät ne tavoita suomalaisia pk-yrityksiä.

• EU-ohjelmia arvostellaan usein tuen jälkipainotteisesta maksamisesta. Tähän epäkohtaan on syytä puuttua.

Eurooppalaisen lisäarvon saavuttamiseksi tarvitaan maan rajoja ylittävää yhteistyötä myös pk-yritysten rahoituksessa.

Suomen Yrittäjät

Thomas Palmgren
kansainvälisten asioiden päällikkö