EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma Horizon 2020

Eduskunta
Sivistysvaliokunta

Euroopan komission ehdotus EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden uudeksi puiteohjelmaksi vuosille 2014 – 2020 on mittava kokonaisuus. Ohjelmalle varataan 80 miljardia euroa.

• Ohjelman selkeä vahvuus on, että kyseessä on uudenlainen puiteohjelma, joka ei ole kopio aikaisemmista. Luonnollisesti ensisijainen kiinnostuksen kohteemme on, miten ohjelma voi palvella mikro- ja pienyrityksiä.

Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen uudistuksessa pyritään yksinkertaistamaan rahoitusjärjestelmiä ja vähentämään byrokratiaa. Tämä on merkittävä haaste huomioiden, miten suuren kritiikin kohteena aikaisempien ohjelmien byrokratia on ollut.

• Näissä ohjelmissa ei ole vain EU:n byrokratia haasteena. Kotimainen byrokratia on yhtä mittava ongelma. Molempia tulisi vähentää.

Ohjelmassa painottuvat bio- ja nanoteknologia sekä ITC. Palveluiden kehittäminen on horisontaalinen teema, joka tulisi käsitellä omana kehittämiskokonaisuutenaan.

Pk-yritysten oma ohjelma

SBIR (Small business Innovation and Research) on pk-yrityksille tarkoitettu osakokonaisuus. Yritysten kannalta kiinnostuksen kohde on juuri tässä ohjelmassa. Tästä on saatava yritysten kannalta toimiva kokonaisuus. Komission esityksestä ei ilmene kovin selvästi, miten SBIR toteutetaan.

Pk-yritysten kannalta kiinnitämme huomiota seuraaviin asioihin:

• Komission mielestä ”European Enterprise Network” (EEN) -yritysverkosto on keskeinen tukipilari toteutuksessa. Pidämme yritysverkostoa edelleen tuntemattomana eikä nykymuodossaan kovin vaikuttavana tähän tarkoitukseen.

• Tiedotukseen tulee panostaa ja välittäjäorganisaatioiden hyödyntämistä tiedon jaossa tulee parantaa. Yrityslähtöisyyden tulee olla tiedotuksen lähtökohtana.

• SBIR:n tulee kattaa koko innovaatioketju tuotteen tai palvelun kehittämisestä rahoitukseen ja markkinointiin.

• Varsinaiset tutkimusprojektit ovat hyvin pitkäaikaisia, myös pk-yritysten lyhytaikaisen osallistumisen tutkimushankkeisiin tulee olla mahdollista.

• SBIR-ohjelma on tuloksellinen ainoastaan, jos sen täytäntöönpano toteutetaan asianmukaisesti huomioiden yritysten tarpeita.

• Yritysosallistumiselle tulisi asettaa tavoite. Jos yrityksiä ei saada osallistumaan ohjelmaan, tavoitteet jäävät toteuttamatta. Määrällinen ja laadullinen arviointi on tarpeen osana seurantajärjestelyjä. Seurannassa tulee kiinnittää huomiota myös mikro- ja pienyritysten osallistumiseen.

• Missään tapauksessa pk-yritysmääritelmää ei tule laajentaa – määritelmä kattaa jo 99,8 % kaikista yrityksistä. Laajentamisesta on keskusteltu joissakin maissa.

• Suomessa meidän tulee valmistautua tulevaan SBIR-ohjelmaan siten, että mukana on paljon suomalaisia yrityksiä. Asian kansalliseen valmisteluun pitää paneutua, ja tässä on kansallinen intressi.

Horizon-ohjelman hallinnointi

Ohjelman hallinnan komission eri pääosastojen välillä tulee olla selkeä. Pk-yritysten innovaatiot tulee hallita DG Enterprisessa ja tutkimusmaailman asiat DG Researchissa. Tällä hetkellä näiden välinen työnjako on epäselvä ja herättää hämmennystä.

• Pienyrityksissä yritysten tutkimustoiminta on käytännönläheistä ja hyvin tulosorientoitunutta. Haetaan vastaus johonkin tiettyyn asiaan mahdollisimman nopeasti. Tutkimusmaailman ja yritysten innovaatiotoiminnan kuilun madaltamiseen tarvitaan henkilöitä, jotka pystyvät auttamaan yritykset mukaan hankkeisiin.

Tutkimustoiminnan tulosten hyödyntäminen herättää kysymyksiä. Miten suomalainen pk-yritys pääsee hyödyntämään muissa maissa syntyneitä tutkimustuloksia?

Pk-yrityksiin kohdistuva rahoitus

Kansallinen intressimme on panostaa tasokkaaseen tiedotukseen siitä, miten pääsee mukaan Horizon-ohjelman rahoitusvälineisiin. Tämä on toteutettavissa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Eurooppalaisen lisäarvon saavuttamiseksi tarvitaan maan rajoja ylittävää yhteistyötä.

• Epäselväksi jää, miten riskinjakorahoitusvälineitä tai lainarahoitusvälineitä lähdetään kehittämään. Tavoitteissa todetaan lähinnä nykyiset puutteet.

• Pääomarahoitusvälineen sekä lainarahoitusvälineen pk-yrityksiä koskeva osuus pannaan täytäntöön osana kahta EU:n rahoitusvälinettä. Epäilynä on kuitenkin, että nämä tulevat niin monimutkaisiksi, etteivät ne tavoita suomalaisia pk-yrityksiä.

• EU-ohjelmia arvostellaan usein tuen jälkipainotteisesta maksamisesta. Tähän epäkohtaan on syytä puuttua.

Suomen Yrittäjät

Thomas Palmgren
kansainvälisten asioiden päällikkö