8.4.2014 klo 11:43
Lausunto

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta

Eduskunta
Valtiovarainvaliokunta
Verojaosto

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia sekä tilaajavastuulakia.

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia muutettaisiin siten, että jokaisella olisi oikeus saada Verohallinnon ylläpitämästä verovelkarekisteristä tieto YTJ:ään rekisteröidyn muun yrityksen kuin luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verovelasta. Rekisterimerkintä tehtäisiin, jos yrityksellä on vähintään 5 000 euroa erääntyneitä ja suorittamatta olevia veroja, joista ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä. Rekisteriin merkittäisiin myös tieto arvonlisäveroa, ennakonpidätystä tai työnantajan sosiaaliturvamaksua koskevan ilmoituksen antamisen laiminlyönnistä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana vuoden 2014 aikana. Veronumerojen antamista koskeva muutos on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

Yhteiskunnan asettaessa yrityksille edellytyksiä sopimuskumppanien taustojen tarkistamiseksi, on sinänsä hyväksyttävää, että samalla kehitetään maksuttomia, kaikille avoimia tapoja edellytettyjen tietojen tarkistamiseen. Oikein käytettynä julkinen verovelkarekisteri voi osaltaan auttaa harmaan talouden karsimisessa.

Verovelkarekisteristä voisi tarkastaa sähköisesti verovelkatietoja, jotka selvitetään nykyisin verovelkatodistuksilla tai jotka on merkitty maksuhäiriöinä julkisiin luottotietorekistereihin. Tiedot sisältyvät myös nykyisiin tilaajavastuuasiakirjoihin. Tieto on tärkeää yrittäjille, jotka haluavat tarkistaa kumppaniensa kyvyn suorittaa velvoitteensa.

Yrittäjiä, jotka pyrkivät hoitamaan asiansa, ei kuitenkaan saa leimata rekisterillä. Lainvalmistelussa onkin huomioitu vaatimus, jonka mukaan rekisteriin ei joudu, jos verovelvollinen on sopinut maksujärjestelystä Verohallinnon kanssa. Verovelkarekisterin käyttöönotto edellyttää kuitenkin myös, että Verohallinnon menettelyt maksujärjestelyjen myöntämisessä ovat käytännössä toimivat. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että maksujärjestelyjen sopiminen on sujuvaa ja tapahtuu oikeudenmukaisesti.

Kysymyksessä on myös järeä ase erityisesti nopeissa suhdannemuutoksissa. Myös näissä tilanteissa järjestelmän tulisi toimia yritysten kannalta kohtuullisesti. Usein yritysten maksuvaikeudet johtuvat omien asiakkaiden maksuhäiriöistä, jotka voivat olla odottamattomiakin. Nostamme esiin kaksi muutosta, jotka esitykseen tulisi tehdä: 1) euromääräisen rajan korottaminen ja 2) tilapäiseen maksukyvyttömyyteen liittyvä erityinen syy rekisteriin merkitsemättä jättämisen perusteena.

Rekisteriin merkitsemisen raja tulee korottaa 15 000 euroon

SY vaatii esityksen muuttamista siten, että pienet laiminlyönnit eivät johda velkarekisteriin merkitsemiseen. Suunniteltu 5 000 euron raja tulee siksi korottaa kolminkertaiseksi. Etenkin työllistävällä yrittäjällä 5 000 euron raja voi tulla tilapäisesti helposti vastaan. Pelko, että vähäisen laiminlyönnin takia joutuu rekisteriin, voi myös muodostaa esteen työllistämiselle.

Tilapäiseen maksukyvyttömyyteen liittyvä erityinen syy

Samoin verovelka tulisi voida jättää rekisteröimättä yrittäjän sairauden tai yleisen taloustilanteen poikkeuksellisen nopean heikkenemisen vuoksi. Jos tietoja merkitään rekisteriin liian kevyin perustein ja yritys siksi joutuu lopettamaan toimintansa, velkarekisterin idea eli verotulojen kartuttaminen ei toteudu. Lakiin tulisi siksi vielä lisätä mahdollisuus jättää rekisteröinti väliaikaisesti tekemättä äkillisten toimintaolosuhteiden muutosten, kuten yrittäjän sairauden tai yleisen taloustilanteen poikkeuksellisen nopean heikkenemisen vuoksi. Tämä voisi mahdollistaa harkinnan käytön äkillisissä muutoksissa, jolloin huomio voitaisiin kiinnittää myös aiempaan verojen suorittamiseen. Maksuaikakäytäntöä tulee myös erikseen korjata lailla SY:n vaatimalla tavalla, koska verovelat johtuvat usein kohtuuttoman pitkiksi venyneistä maksuajoista.

Ehdotamme, että lakiin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta lisätään seuraava säännös 20 b § (uusi momentti):

20 b §

Verovelkarekisterin tietosisältö ja tietojen merkitseminen rekisteriin

Sen estämättä, mitä tässä pykälässä säädetään, verovelka voidaan väliaikaisesti jättää merkitsemättä rekisteriin, jos yrityksen maksukyky on heikentynyt äkillisen syyn, kuten vastuuhenkilöiden sairauden tai työkyvyttömyyden vuoksi tai yrityksen kyky suoriutua velvoitteistaan on muutoin poikkeuksellisen nopeasti heikentynyt yleisen taloudellisten toimintaedellytysten muutoksen, taantuman tai muun syyn johdosta. Väliaikaisesta rekisteriin merkitsemättä jättämisestä päätettäessä otetaan huomioon verovelvollisen aiempi verojen suorittaminen ja muut syyt, joiden nojalla voidaan arvioida verovelvollisen kykyä suoriutua tulevista velvoitteistaan.

Lisäksi katsomme, että verovelkarekisteriin ei tule merkitä tai siitä tulee poistaa sellaisten suorittamatta olevien verojen määrä, josta verovelvollinen on saanut muutoksenhakuviranomaiselta täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan määräyksen.

Lopuksi Julkisen verovelkarekisterin käyttöönotto tarkoittaisi merkittävää muutosta verovelkatietojen julkisuuteen. Esitys ja sen tavoitteet vaikuttavat myös joiltain osin ristiriitaiselta. Verovelat olisivat julkisia, mutta siitä ei toisaalta saisi aiheutua kohtuutonta haittaa yrittäjille esimerkiksi esittämissämme nopeissa muutostilanteissa. Ellei ehdottamiamme korjauksia voida tehdä, tulisi vielä tarkoin punnita myös rekisterin tuottamaa kokonaishyötyä.

Avoimen tietopolitiikan kannalta on lisäksi tärkeää, että myös yksityiset toimijat, jotka tarjoavat tilaajavastuutietojen tarkastamiseen liittyviä palveluita, saavat oikeuden käyttää verovelkarekisterin tietoja toiminnassaan, jotta erityisesti rakennusalan toimiviksi koetut käytännöt eivät vaarannu. Verovelkarekisterin toimivuutta tulee myös muutoin seurata, ja sen mahdollisiin epäkohtiin puuttua. Lain voimaantulolle tulee lisäksi varata riittävän pitkä aika, jotta uuteen käytäntöön siirtymisen edellyttämät korjaukset voidaan toteuttaa kaikille toimijoille kohtuullisella tavalla.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Laura Kurki
veroasiantuntija