2.2.2011 klo 10:29
Lausunto

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 309/2010 vp)

Eduskunnan talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:n lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lausumme asiasta seuraavaa:

Esityksen taustaa ja keskeinen sisältö

Hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta annettiin joulukuussa 2010. Lakiesitys pohjautuu Matti Auran työryhmän syksyllä 2009 ympäristöministeriölle laatimaan raporttiin. Työryhmä päätyi arviossaan siihen, ettei nykyinen ohjausjärjestelmä vastaa kaupan ohjaukseen kohdistuviin vaatimuksiin. Lakiesityksessä ehdotetaan muutoksia maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskeviin säännöksiin.

Muutosehdotukset tähtäävät erityisesti yhdyskuntiin ja liikenteeseen voimakkaimmin vaikuttavien suurten seudullisten kaupan yksiköiden ohjauksen tehostamiseen niin, että maakuntakaavoituksen asemaa kaupan ohjauksessa vahvistettaisiin. Vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeisimmät tavoitteet ovat keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana, olemassa olevan lähikauppaverkon toimintaedellytysten säilyttäminen, palvelujen saavutettavuuden turvaaminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen. Lisäksi paljon tilaa vievä erikoiskauppa olisi siirtymässä vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin.

Yleistä Maankäytön sääntelyllä on osaltaan merkittävä vaikutus markkinoiden toimintaan. Uusilla kaavaratkaisuilla vaikutetaan sekä uusien yritysten markkinoille pääsyyn että jo markkinoilla toimivien yritysten kilpailuedellytyksiin. Tämän vuoksi maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön sekä kuntien päätöksenteon tulee olla avointa ja kohdella kaikkia yrityksiä tasapuolisesti. Pienet ja keskisuuret yritykset eivät saa olla kaavapäätöksiä tehtäessä suuria yrityksiä ja kauppaketjuja heikommassa asemassa. Tähän on syytä kiinnittää huomiota kaavoitusprosessissa, koska sillä on merkitystä toimivien markkinoiden ja kilpailun ohella myös kuntalaisten lähipalveluiden saatavuuteen. Kaavoituksesta syntyviä kilpailuvaikutuksia tulisikin arvioida ja seurata nykyistä monipuolisemmin ja avoimemmin.

Hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat tavoitteet ovat oikeasuuntaisia, ja niiden tulisi johtaa pelisääntöjen selkeyden ja läpinäkyvyyden lisääntymiseen. On kannatettavaa, että laki ohjaisi jatkossa keskustojen kehittämistä ja palvelujen turvaamiseen nykyistä selkeämmin. Kaupan sijainninohjauksen kannalta on keskeistä, että suuryksiköiden kokorajaa ei ehdoteta muutettavaksi. Huomautamme kuitenkin, että paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle saman kokorajan asettaminen kuin muulle vähittäiskaupalle, ei ole perusteltua. Lähtökohtana tulisi olla jatkossakin tilaa vaativan erikoiskaupan oma sääntely ja sen kehittäminen. Mikäli kuitenkin tilaa vaativa kauppa siirtyy ohjauksen piiriin, tulee siltä osin kokorajat arvioida erikseen.

Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmä ja Suomen Yrittäjien muutosesitys

Päivittäistavarakauppa ja erikoistavaran kauppa eroavat monessa suhteessa toisistaan, mikä tulee ottaa huomioon maankäyttöä ohjaavaa sääntelyä uudistettaessa. On tyypillistä, että paljon tilaa vaativat erikoiskaupan myymälät hakeutuvat keskustojen ulkopuolelle, koska kaupan tarvitsemia isoja liiketiloja ei voida käytännön syistä sijoittaa keskusta-alueille. Lisäksi on huomattava, että paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ei kilpaile keskustoihin sijoittuneiden kauppojen ja palvelujen kanssa. Tilaa vaativalle erikoiskaupalle on ominaista suuret tuotteet, kuten esimerkiksi autot, huonekalut ja rakennustarvikkeet.

Sääntely, joka luo edellytykset kaupan eri toimijoiden tasapuoliselle kohtelulle, on lähtökohtaisesti oikea ja tavoiteltavaa. Lakiesityksen helppo ratkaisu yhdenmukaistaa koko kaupan ohjaus saman sääntelyn piiriin, ei kuitenkaan ole esityksen tavoitteisiin nähden toimiva. Palvelujen saatavuuteen ja liikennepäästöjen määrään vaikuttaa oleellisesti asiointitiheys, joka vaihtelee kaupan luonteesta riippuen. On selvää, että paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan palveluja käytetään huomattavasti päivittäistä asiointia harvemmin. Lisäksi on huomattava, että kaupan tarjoamat tuotteet ovat sellaisia, että asiointi tapahtuu tavanomaisesti omaa ajoneuvoa käyttäen. Näin ollen on perusteltua todeta, että paljon tilaa vievä erikoistavaran kauppa poikkeaa monilta osin päivittäistavarakaupasta, mikä puoltaa kaupan ohjauksen eriyttämistä.

Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan kaavaohjauksen ulottaminen koskemaan sellaisenaan myös paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa aiheuttaisi uusia vaikeuksia tämänkaltaiselle yritystoiminnalle. Jos esimerkiksi autokaupan uuden myymälän rakentaminen kytkettäisiin maakuntakaavoitukseen ja kun maakuntakaavoitus on luonteeltaan tunnetusti paljon aikaa vaativa prosessi, tällaiselle kaupan hankkeelle voisi koitua vuosikausien viivästys nykytilaan verrattuna. Tämän vuoksi ehdotamme, että nyt ehdotettava kaavaohjaus tulisi paljon tilaa vaativan erikoiskaupan osalta koskemaan vasta yli 5 000 kerrosneliömetrin myymälöitä. Näin ollen tuon neliörajan alapuolella toteutettavien hankkeiden eteneminen voisi edelleen tapahtua ilman maakuntakaavoituksen vaatimaa hidastusta.

Suomen Yrittäjät esittää, että käsiteltävänä olevaa hallituksen esitystä muutetaan 71 a §:n osalta seuraavalla tavalla:

71 a §
Vähittäiskaupan suuryksikkö

Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan
tässä laissa yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista
vähittäiskaupan myymälää. LISÄYS: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 5 000 kerrosneliömetrin suuruista erikoiskaupan myymälää.

Ympäristöministeriö on antanut suosituksen paljon tilaa vaativan erikoistavaran tulkinnasta (Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta, maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 –julkaisusarjan opas 2). Suosituksen mukaan paljon tilaa vaativana erikoistavaran kauppana pidetään moottoriajoneuvojen kauppaa sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppaa, rengaskauppaa, vene- ja veneilytarvikkeiden kauppaa, matkailuvaunujen kauppaa, huonekalukauppaa, rauta-, rakennustarvike- ja sisustustarvikekauppaa, maatalous- ja puutarha-alan kauppaa sekä kodintekniikkakauppaa.

Lakiesityksessä perustellaan koko kaupan sijainnin ohjauksen saattamista saman sääntelyn piiriin myös sillä, että paljon tilaa vievä erikoistavaran kaupan myymäläkonseptit ovat muuttuneet. Se, milloin on kyse paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälästä ja milloin maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamasta vähittäiskaupan suuryksiköstä, on yksittäistapauksissa ollut tulkinnanvaraista. Käytännössä määritelmän puuttuminen on aiheuttanut sellaisia tulkintaongelmia, joiden voidaan katsoa olevan ongelmallisia yritysten yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Huomautamme, että paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ei ole tarkkarajaisesti määritelty voimassa olevassa maankäyttö- ja rakennuslaissa taikka uudessa lakiesityksessä.

Lain yhdenmukaisen soveltamisen takaamiseksi ja tulkintaongelmien välttämiseksi Suomen Yrittäjät esittää, että on tarpeellista määritellä paljon tilaa vievä erikoistavaran kauppa lakiesityksen perusteluissa mahdollisimman tarkkarajaisesti nojautuen voimassa olevaan ympäristöministeriön suositukseen.

Suomen Yrittäjät ry

Tiina Toivonen
lainopillinen asiamies