5.10.2012 klo 08:21
Lausunto

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 (HE 95/2012 vp) (TEM)

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Työ- ja elinkeinojaosto

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan hallituksen talousarvioesityksestä työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan osalta kunnioittavasti seuraavaa:

Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan määrärahoja esitetään lisättäväksi edellisvuoden budjettiin verrattuna 486 miljoonalla eurolla; lisäys on seurausta pääosin lisäpanostuksista yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä Finnveran riskinottokyvyn vahvistamiseen. Pidämme lisäystä, yhdessä yritysten kasvuun kannustavien veromuutosten kanssa, perusteltuna.

Työllisyyspolitiikan linjaukset talousarvioehdotuksessa perustuvat pitkälti valtioneuvoston periaatepäätökseen työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Periaatepäätökseen onkin kirjattu melko kattavasti työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan vaikuttavat asiat. Puutteena on kuitenkin pidettävä sitä, että periaatelinjauksiin ei ole sisällytetty toimenpiteitä työmarkkinoiden rakenteiden ja sopimusjärjestelmien kehittämisestä tavoitteena parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä esim. lisäämällä työpaikkakohtaisia sopeutumismahdollisuuksia taloudellisen tilanteen vaikeutuessa. Kaikissa Suomen kilpailukykyä mittaavissa kansainvälisissä vertailuissa todetaan, että työmarkkinarakenteiden jäykkyys on verotuksen ohella suurin kilpailukykyämme heikentävä tekijä.

Budjettiesitykseen liittyy tärkeä työvoima- ja yrityspalvelujärjestelmän uudistus, joka kokonaisuutena on oikeaan suuntaan menevä. Elinkeinopolitiikan toimijoita ja yrityksille palveluita tarjoavia julkisrahoitteisia tahoja on aluetasolla pk-yritysten näkökulmasta monia ja niiden tehtäväjako ei vaikuta aina kovin selvältä. Uudistuksen myötä yrityspalvelujärjestelmää toivottavasti saadaan myös selkeytettyä ja siten lisättyä sen tehokkuutta.

Työvoima- ja yrityspalvelu-uudistuksessa mm .todetaan työnvälitystoiminta työhallinnon ydinpalveluksi. Työttömien työllistymistä nimenomaan yksityisiin yrityksiin pyritään tukemaan sillä, että palkkatuen käyttöä suunnataan juuri tähän.

Palkkatuen kehittämisessä ei valitettavasti kuitenkaan olla toteuttamassa hallitusohjelman kirjausta ”Palkkatuki muutetaan työnhakijan henkilökohtaiseksi tueksi, joka kompensoi työnhakijan heikentynyttä työmarkkinakelpoisuutta”. Pidämme edelleen tarpeellisena selvittää mahdollisuuksia siirtyä palkkatuen käytössä järjestelmään, jossa tuen hakemiseen ja käyttöön liittyvä hallintobyrokratia jäisi viranomaistahon hoidettavaksi ja jossa tuki maksettaisiin suoraan työllistyvälle henkilölle yrityksen huolehtiessa vain palkan maksamisesta.

Työvoima- ja yrityspalvelu-uudistuksen täytäntöönpanon vaiheeseen jää luonnollisesti useita tärkeitä kysymyksiä. Yksi niistä koskee sitä, millä tavoin uusien yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluita tullaan toteuttamaan. Tähän asti niitä on toteutettu pitkälti uusyrityskeskusten verkostossa ja tulokset ovat näkemyksemme mukaan olleet hyviä. Pidämme tärkeänä, että näitä yrityspalveluita hankitaan uudistuksen jälkeenkin nykyiseen tapaan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta, koska se on useimmiten sekä kustannustehokasta että palvelun laadun puolesta korkean tason varmistavaa. Uusyrityskeskusten rahoituksen riittävän tason varmistaminen on siten tärkeää.

Taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden pienten yritysten neuvontapalvelun järjestäminen yhteiskunnan varoin olisi tärkeää kyetä toteuttamaan. Asiaa ei ole erikseen ilmaistu talousarvioehdotuksessa. Määrärahatarpeeltaan kysymys on vain noin 200.000 euron panostuksesta mutta merkitykseltään neuvonnan vakinaistaminen olisi erittäin tärkeä. Jo yhden tai muutaman yrityksen pelastaminen ajoissa saadun ammattimaisen avun turvin tuo yhteiskunnalle takaisin koko neuvontajärjestelmän vuotuiset kustannukset.

Budjettiesitykseen sisältyvät mittarit tavoitteiden toteuttamisen seurannassa ovat tärkeitä. Mittareiden seuraamisen perusteella olisi myös voitava tehdä johtopäätöksiä sen suhteen, ovatko menetelmät tavoitteiden toteuttamiseksi olleet kohdallaan, jos tavoitteista jäädään huomattavasti jälkeen. Esimerkiksi CV:n julkaisseiden työttömien osuudessa kaikista työttömistä tavoitteeksi on jo vuodelle 2012 asetettu 30 % ja sama tavoite koskee vuotta 2013. Toteuma vuonna 2011 oli tässä asiassa vain 5 %. Jos vuoden 2012 tavoitteesta jäädään huomattavasti jälkeen, olisi mielestämme arvioitava uudelleen keinot tavoitteen toteuttamiseksi.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on yksi keskeinen ja tärkeä osa hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen vaikuttaa kuitenkin tähänastisten toimien perusteella olevan pääasiassa jo aiemminkin käytössä olleiden toimenpiteiden vakiinnuttamista ja ehkä joiltain osin vahvistamista. Sen sijaan uusia vaikuttavia muutoksia ei budjettiesitykseen liittyen olla ehdottamassa. Yrittäjäjärjestön näkemyksen mukaan merkittävänä syynä nuorten korkeaan työttömyysasteeseen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suureen lukumäärään on puute suomalaisessa peruskoulun jälkeisessä koulutusjärjestelmässä. Meillä ei ole saatu oppilaitosopiskelun rinnalle todelliseen käyttöön työntekemisen kautta tapahtuvaa ammattiin oppimista. Niissä Keski-Euroopan muutamissa maissa, joissa jopa puolet ammattiin opiskelevista hankkii osaamisen työssä opiskellen, myös nuorisotyöttömyys on selkeästi alle 10 %:n tasolla. Uskomme, että moni meillä syrjäytymiskierteessä oleva olisi halukas tämän kaltaiseen ammatin opiskelemiseen, minkä myös TEM:n toteuttama laaja nuorisokysely osoittaa.

Ongelmana on se, miten saada yritykset, myös pienet yritykset halukkaiksi tarjoamaan työssä oppimisen paikkoja nuorille. Selkeän kynnyksen tässä muodostaa se, että työn kautta opiskelua pidetään meillä oikeudellisesti työsuhteessa tapahtuvana ja sen myötä palkkaustaso on yrityksille käytännössä mahdoton kun kysymys on vasta peruskoulunsa päättäneistä ja kaikkea työkokemusta vailla olevista nuorista. Kun näyttää siltä, että palkkaustasoa ei kyetä Suomessa tältä osin muuttamaan keski-eurooppalaisen mallin mukaiseksi, olisikin harkittava siirtymistä järjestelmään, jossa nuorten ammattiin opiskelua työn yhteydessä ei enää katsottaisi työsuhteessa tapahtuvaksi.

Hallituksen käynnistämää terveen kilpailun edistämisohjelmaa pidämme kannatettavana samoin kuin markkinoiden toimivuutta koskevan hallinnon uudistamista yhdistämällä Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto. Yhdistämisen yhteydessä olisi mielestämme selvitettävä myös mahdollisuudet sisällyttää julkisten hankintojen valvontatehtävä tämän uuden viraston puitteisiin.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Rauno Vanhanen
johtaja