Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 (HE 95/2012 vp, Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala)

Eduskunnan työelämä ja tasa-arvovaliokunta

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan hallituksen talousarvioesityksestä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialan osalta kunnioittavasti seuraavaa:

Työllisyyspolitiikan linjaukset talousarvioehdotuksessa perustuvat pitkälti valtioneuvoston periaatepäätökseen työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Periaatepäätökseen onkin kirjattu melko kattavasti työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan vaikuttavat asiat. Puutteena on kuitenkin pidettävä sitä, että periaatelinjauksiin ei ole sisällytetty toimenpiteitä työmarkkinoiden rakenteiden ja sopimusjärjestelmien kehittämisestä tavoitteena parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä esim. lisäämällä työpaikkakohtaisia sopeutumismahdollisuuksia taloudellisen tilanteen vaikeutuessa.

Budjettiesitykseen liittyy tärkeä työvoima- ja yrityspalvelujärjestelmän uudistus, joka kokonaisuutena on oikeaan suuntaan menevä. Uudistuksessa mm .todetaan työnvälitystoiminta työhallinnon ydinpalveluksi. Työttömien työllistymistä nimenomaan yksityisiin yrityksiin pyritään tukemaan sillä, että palkkatuen käyttöä suunnataan juuri tähän.

Palkkatuen kehittämisessä ei valitettavasti kuitenkaan olla toteuttamassa hallitusohjelman kirjausta ”Palkkatuki muutetaan työnhakijan henkilökohtaiseksi tueksi, joka kompensoi työnhakijan heikentynyttä työmarkkinakelpoisuutta”. Pidämme edelleen tarpeellisena selvittää mahdollisuuksia siirtyä palkkatuen käytössä järjestelmään, jossa tuen hakemiseen ja käyttöön liittyvä hallintobyrokratia jäisi viranomaistahon hoidettavaksi ja jossa tuki maksettaisiin suoraan työllistyvälle henkilölle yrityksen huolehtiessa vain palkan maksamisesta.

Työvoima- ja yrityspalvelu-uudistuksen täytäntöönpanon vaiheeseen jää luonnollisesti useita tärkeitä kysymyksiä. Yksi niistä koskee sitä, millä tavoin uusien yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluita tullaan toteuttamaan. Tähän asti niitä on toteutettu pitkälti uusyrityskeskusten verkostossa ja tulokset ovat näkemyksemme mukaan olleet hyviä. Pidämme tärkeänä, että näitä yrityspalveluita hankitaan uudistuksen jälkeenkin nykyiseen tapaan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta, koska se on useimmiten sekä kustannustehokasta että palvelun laadun puolesta korkean tason varmistavaa.

Budjettiesitykseen sisältyvät mittarit tavoitteiden toteuttamisen seurannassa ovat tärkeitä. Mittareiden seuraamisen perusteella olisi myös voitava tehdä johtopäätöksiä sen suhteen, ovatko menetelmät tavoitteiden toteuttamiseksi olleet kohdallaan, jos tavoitteista jäädään huomattavasti jälkeen. Esimerkiksi CV:n julkaisseiden työttömien osuudessa kaikista työttömistä tavoitteeksi on jo vuodelle 2012 asetettu 30 % ja sama tavoite koskee vuotta 2013. Toteuma vuonna 2011 oli tässä asiassa vain 5 %. Jos vuoden 2012 tavoitteesta jäädään huomattavasti jälkeen, olisi mielestämme arvioitava uudelleen keinot tavoitteen toteuttamiseksi.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on yksi keskeinen ja tärkeä osa hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen vaikuttaa kuitenkin tähänastisten toimien perusteella olevan pääasiassa jo aiemminkin käytössä olleiden toimenpiteiden vakiinnuttamista ja ehkä joiltain osin vahvistamista. Sen sijaan uusia vaikuttavia muutoksia ei budjettiesitykseen liittyen olla ehdottamassa. Yrittäjäjärjestön näkemyksen mukaan merkittävänä syynä nuorten korkeaan työttömyysasteeseen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suureen lukumäärään on puute suomalaisessa peruskoulun jälkeisessä koulutusjärjestelmässä. Meillä ei ole saatu oppilaitosopiskelun rinnalle todelliseen käyttöön työntekemisen kautta tapahtuvaa ammattiin oppimista. Niissä Keski-Euroopan muutamissa maissa, joissa jopa puolet ammattiin opiskelevista hankkii osaamisen työssä opiskellen, myös nuorisotyöttömyys on selkeästi alle 10 %:n tasolla. Uskomme, että moni meillä syrjäytymiskierteessä oleva olisi halukas tämän kaltaiseen ammatin opiskelemiseen, minkä myös TEM:n toteuttama laaja nuorisokysely osoittaa.

Ongelmana on se, miten saada yritykset, myös pienet yritykset halukkaiksi tarjoamaan työssä oppimisen paikkoja nuorille. Selkeän kynnyksen tässä muodostaa se, että työn kautta opiskelua pidetään meillä oikeudellisesti työsuhteessa tapahtuvana ja sen myötä palkkaustaso on yrityksille käytännössä mahdoton kun kysymys on vasta peruskoulunsa päättäneistä ja kaikkea työkokemusta vailla olevista nuorista. Kun näyttää siltä, että palkkaustasoa ei kyetä Suomessa tältä osin muuttamaan keski-eurooppalaisen mallin mukaiseksi, olisikin harkittava siirtymistä järjestelmään, jossa nuorten ammattiin opiskelua työn yhteydessä ei enää katsottaisi työsuhteessa tapahtuvaksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Rauno Vanhanen
johtaja