3.10.2013 klo 15:06
Lausunto

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp, työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala)

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan hallituksen talousarvioesityksestä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialan osalta kunnioittavasti seuraavaa:

Talousarviossa on aiheellisesti todettu, että talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi.

Talousarvioehdotus sisältää tärkeitä elementtejä työn tarjonnan lisäämisessä, mikä onkin välttämätöntä. Talousarvioehdotuksen mukaan työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Muun ohella nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja työelämän laadun parantaminen ovat keskeisiä työ- ja elinkeinoministeriön asettamia konsernistrategian linjauksia.

Valitettavana on pidettävä sitä, että talousarvioehdotuksen työllisyyspolitiikkalinjaukset eivät sisällä tärkeitä ja Suomen kilpailukyvyn kannalta välttämättömiä työmarkkinoiden rakennemuutoksia, joilla myös edellä mainittuihin haasteisiin kyettäisiin osaltaan vastaamaan. Suomessa tulisikin lainsäädännöllä lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Käytännössä tämä merkitsisi mahdollisuutta poiketa työehtosopimuksesta paikallisella sopimuksella kuitenkin niin, että työntekijällä säilyisi aina mahdollisuus vedota työehtosopimukseen.

Tämän kaltainen rakenteellinen muutos on välttämätön, jotta suomalaisen työn kilpailukyky saadaan turvatuksi ja työpaikkoja säilytetyksi Suomessa mahdollisimman hyvin. Suomen reaaliset yksikkötyökustannukset ovat nousseet viime vuosina keskeisiä kilpailijamaita nopeammin. Saksa, jossa työehtosopimuspohjaisesti on käytössä paikallisen sopimisen järjestelmä, on esimerkki maasta, jossa viime kädessä yrityskohtainen palkanmuodostus on turvannut työllisyyttä hyvin.

Hallituksen työllisyyspolitiikka nojaa vahvasti niin sanotun nuorisotakuun toteuttamiseen. Sen avulla nuoria pyritään kiinnittämään työmarkkinoille. Talousarviossa todetaan, että nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja ja tarvittaessa heidän työllistymistään tuetaan palkkatuen avulla.

Palkkatukeen liittyen on syytä mainita hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvä kirjaus, jonka mukaan palkkatuen haku- ja maksatusmenettelyihin valmistellaan muutokset, jotta sitä voidaan suunnata nykyistä joustavammin myös työttömien työllistämiseksi yrityksiin. Kirjaus on tärkeä. Olennaista näkemyksemme mukaan on, että palkkatuki maksettaisiin suoraan työllistyvälle henkilölle. Se vähentäisi yritysten hallinnollista taakkaa ja alentaisi osaltaan työllistämisen kynnystä.

Toteamme, että nuorten työttömyyttä ja syrjäytymisuhkaa ei kuitenkaan kyetä torjumaan pelkästään budjettirahoituksen keinoin, vaan tässäkin tarvitaan välttämättä rakenteellisia uudistuksia.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan olisi olennaisen tärkeää tehdä nuorelle ammatin hankkiminen työssä oppimalla aidosti mahdolliseksi. Tällä hetkellä oppisopimuskoulutus on nuorten osalta aivan marginaalista – vain pari sataa alle 18-vuotiasta aloittaa vuosittain oppisopimuksena suoritettavan ammatillisen peruskoulutuksen. Selvitysten mukaan työtä vailla olevat sekä koulutustaustaltaan peruskoulun / lukion käyneet nuoret ovat kuitenkin kiinnostuneita hankkimaan tarvitsemansa ammattitaidon nimenomaan työssä oppimisen kautta.

Oppisopimusjärjestelmän kehittäminen todelliseksi nuorten työssä ammattiin oppimisen väyläksi on törmännyt osapuolten haluttomuuteen alentaa työehtosopimusten oppisopimuspalkkoja tasolle, jolla myös oppisopimussuhteita syntyisi nuorille. Kouluttaminen ja työn tarjoaminen on tehtävä yritykselle kustannuksiltaan kohtuullisiksi ja ehdoiltaan mielekkääksi. Sen vuoksi on oppisopimusjärjestelmän rinnalle saatava käyttöön toinen, ei-työsopimussuhteinen väylä eli koulutussopimus, jonka avulla päästään hyödyntämään yrityksissä oleva suuri potentiaali nuorten kouluttamiseen työpaikoilla.

Suomen Yrittäjien jäsenilleen vuonna 2013 teettämässä kyselyssä kävi ilmi, että peräti 42 prosenttia yrittäjistä olisi valmis ottamaan nuoren kouluttautumaan yritykseensä, jos koulutussopimus olisi mahdollinen. Ei ole oikein, että lainsäädäntömme estää kouluttavaa yritystä maksamasta nuorelle edes pientä korvausta ilman, että koulutussuhde tulkitaan työsopimukseksi kaikkine siihen liittyvine vähimmäispalkka- ym. velvoitteineen.

Yrittäjyyspolitiikan osalta haluamme nostaa esille yritysten neuvonnan ja opastuksen tarpeen ja tärkeyden. Talousarvioehdotuksessa on todettu, että alkaville yrityksille annetaan kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin.

Korostamme lisäksi, että yritykset ja yrittäjät tarvitsevat tukea ja neuvontaa erityisesti maksuvaikeuksien uhatessa ja kriisitilanteissa. Taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden pienten yritysten neuvontapalvelun järjestäminen yhteiskunnan varoin olisi tärkeää kyetä toteuttamaan. Kyse on niin sanotun Talousapu-palvelun rahoituksen turvaamisesta ja vakinaistamisesta. Asiaa ei ole erikseen ilmaistu talousarvioehdotuksessa. Määrärahatarpeeltaan kysymys on muutaman sadan tuhannen euron panostuksesta, mutta merkitykseltään neuvonnan vakinaistaminen olisi erittäin tärkeä. Jo yhden tai muutaman yrityksen ja sen myötä työpaikkojen pelastaminen riittävän aikaisessa vaiheessa saadun ammattimaisen avun turvin tuo yhteiskunnalle takaisin koko neuvontajärjestelmän vuotuiset kustannukset.

Janne Makkula
lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari
Suomen Yrittäjät