Hallituksen esitys HE 124/2012 vp eduskunnalle markkinaoikeutta ja oikeudenkäyntiä markkinaoikeudessa koskevaksi lainsäädännöksi

Eduskunta
Lakivaliokunta

Eduskunnan lakivaliokunta pyytää Suomen Yrittäjät ry:n lausuntoa otsikkoasiassa. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki markkinaoikeudesta ja laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa. Vastaavasti nykyinen markkinaoikeuslaki, eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annettu laki sekä patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annettu laki kumottaisiin. Lisäksi ehdotetaan 37 lain muuttamista. Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen.

Lausumme asiasta kohteliaimmin seuraavaa:

Yleistä

Esityksen tavoitteena on teollisoikeuksien myöntämisen sekä teollis- ja tekijänoikeuksien toteuttamisen tehostaminen kehittämällä tuomioistuinjärjestelmää eli keskittämällä mainittujen asioiden käsittely markkinaoikeuteen. Samalla lakkautettaisiin PRH:n valituslautakunta. Uudistus on tarkoitus toteuttaa syyskuun 2013 alusta lukuun ottamatta patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan lakkauttamista, joka toteutetaan arviolta noin puoli vuotta myöhemmin.

Suomen Yrittäjät pitää esityksen tavoitteita hyvänä ja kannattaa immateriaalioikeuksien tuomioistuinkäsittelyn keskittämistä, joka on omiaan parantamaan käsittelyn asiantuntemusta ja oikeudenkäytön ennakoitavuutta sekä näin lisäämään asianosaisten oikeusturvaa

Immateriaalioikeudellisten asioiden keskittäminen markkinaoikeuteen

Ensinnäkin esityksessä ehdotetaan, että markkinaoikeuteen keskitettäisiin muutoksenhaku teollisoikeuksia myöntävien rekisteriviranomaisten päätöksistä. Lisäksi markkinaoikeuteen keskitettäisiin kaikkien teollis- ja tekijänoikeudellisten riita- ja hakemusasioiden käsittely ja näihin asioihin liittyvien turvaamistoimiasioiden käsittely. Markkinaoikeuteen ohjattaisiin myös valitukset Viestintäviraston verkkotunnuslain nojalla tekemistä päätöksistä sekä patenttiasioihin rinnastuvat työsuhdekeksintö-, korkeakoulukeksintö- ja maanpuolustuskeksintöasiat. Suomen Yrittäjät pitää IPR-asioiden keskittämistä markkinaoikeuteen esityksen mukaisella tavalla kannatettavana.

Kiinnitämme kuitenkin valiokunnan huomiota ehdotetun lain oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa 5 § 1 momenttiin, jonka mukaan markkinaoikeus voi sen toimivaltaan kuuluvan riita-asian yhteydessä tutkia myös muun riita-asian, jos kantaja nostaa kanteet samanaikaisesti. Yleisissä tuomioistuimissa noudatettavan oikeudenkäymiskaaren niin sanottua harkinnanvaraista kumulaatiota koskevassa 18 luvun 6 §:ssä todetaan, että asioita voidaan käsitellä samassa oikeudenkäynnissä, jos se edistää asioiden selvittämistä. Juttujen yhdistämistä koskevassa harkinnassaan tuomioistuimen tulee siten arvioida, muodostuvatko juttujen yhdistämisen prosessitaloudelliset edut haittoja suuremmiksi.

Korostamme, että vastaava tarkoituksenmukaisuusajattelu voitaisiin hyväksyä myös nyt käsillä olevassa esityksessä. Toisin sanoen markkinaoikeus voisi käsitellä sen toimivaltaan kuuluvan riita-asian yhteydessä myös muun riita-asian, jos se olisi edellä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvioitua tarkoituksenmukaista. Nyt ehdotettu kanteiden samanaikaisuusvaatimus voi johtaa epätarkoituksenmukaisiin ja prosessia pitkittäviin sekä lakiesityksen perustavoitteiden vastaisiin tilanteisiin.

Muutoksenhaku markkinaoikeuden immateriaalioikeudellisten asioiden ratkaisuihin

Muutoksenhaku teollisoikeuksia myöntävien rekisteriviranomaisten päätöksiä koskeviin markkinaoikeuden ratkaisuihin toteutettaisiin valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden teollis- ja tekijänoikeudellisista riita- ja hakemuspäätöksistä valitettaisiin puolestaan korkeimpaan oikeuteen. Muutoksenhaku edellyttää molemmissa asiaryhmissä tuomioistuimen myöntämää valituslupaa.

Muutoksenhaun järjestämistä esityksessä mainitulla tavalla perustellaan ensinnäkin siksi, että esitetty muutoksenhaku olisi järjestetty samalla tavalla kuin nykyisin markkinaoikeudellisten asioiden osalta on jo järjestetty. Toisekseen markkinaoikeuden päätöksistä valittaminen hovioikeuteen, jossa ei ole lakiesityksessä tavoiteltua IPR-asioiden asiantuntemusta, ei vaikuta perustellulta. Kun otetaan lisäksi huomioon ehdotetun muutoksenhakujärjestelyn yrityksille tuomat prosessin kustannus- ja kestohyödyt, Suomen Yrittäjät pitää muutoksenhaun järjestämistä esityksen mukaisella tavalla hyvänä ja kannatettavana.

Esityksen yritysvaikutukset

Lakiesityksessä arvioidaan, että markkinaoikeuden asiakasmäärä kasvaisi keskimäärin noin 300 asialla vuodessa, joista teollisoikeudellisten valitusasioiden osuus olisi noin 200 asiaa. Esityksessä todetaan, että suullisten käsittelyiden määrä lisääntyisi selvästi nykyisestä, mikä lisäisi asianosaisten kustannuksia teollisoikeudellisissa valitusasioissa. Esityksessä ei kuitenkaan ole arvioitu, minkä vuoksi suullisten käsittelyiden määrä valitusasioissa lisääntyisi selvästi. Arvioitu ei myöskään ole sitä, kuinka suuressa osassa mainituista 200 vuosittaisessa asiassa järjestettäisiin jatkossa suullinen käsittely.

Nykyään valitusasioissa ei juurikaan järjestetä suullisia käsittelyitä. Asian aikaisemman valmistelun yhteydessä on selvitetty, että PRH:n valituslautakuntamenettelyä on pidetty hyvänä erityisesti sen vuoksi, että menettely on pääsääntöisesti kirjallista ja siten kustannustehokasta.

Suomen Yrittäjät pitää olennaisen tärkeänä, ettei nykyisin PRH:n valituslautakunnassa käsiteltävien asiaryhmien keskittäminen markkinaoikeuteen johda asianosaisten kustannusten lisääntymiseen. Tämä olisi lakiesityksen perustavoitteiden vastaista. Pelkästään asioiden käsittelyinstanssin muuttuminen ei voi näkemyksemme mukaan aiheuttaa tarvetta järjestää nykyistä enemmän suullisia käsittelyitä.

Lopuksi Esityksen mukaan markkinaoikeus voisi jatkossa käsitellä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL) annetun lain mukaisen asian yhteydessä myös asiaan liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Laajennus koskisi muun ohella tilannetta, jossa arvioidaan elinkeinonharjoittajan harhaanjohtavasta menettelystä toiselle elinkeinonharjoittajalle aiheutuvia vahinkoja.

Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana, että SopMenL:n mukaiset kielto- ja vahingonkorvausasiat käsiteltäisiin jatkossa samassa tuomioistuimessa. Epäasiallisen ja harhaanjohtavan toiminnan seurauksena aiheutuvat vahingot ovat tyypillisesti varallisuusvahinkoja, jotka tulevat korvattaviksi vahingonkorvauslain mukaan vain rangaistavaksi säädetyllä teolla tai muuten erittäin painavasta syystä. Huomautamme, että kynnys saada korvausta edellä kerrotunlaisen teon aiheuttamasta vahingosta on nykyään melko korkea.

Pidämme perusteltuna, että myös asiaan liittyvää materiaalista lainsäädäntöä kehitettäisiin niin, että SopMenL:iin otettaisiin oma vahingonkorvausta koskeva säännös vastaavaan tapaan kuin on tehty esimerkiksi tavaramerkki-, tekijänoikeus- ja patenttilaeissa.

Suomen Yrittäjät

Anja Tuomola
lainopillinen asiamies