Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 (HE 126/2010 vp)
Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 sopii kohtuullisen hyvin vallitsevaan suhdannetilanteeseen. Esitys sisältää toimia, joilla pyritään tukemaan työllisyyden ylläpitoa sekä luomaan kasvun edellytyksiä orastavaa nousun jatkoa silmällä pitäen. Siinä parannetaan yritysten kilpailuedellytyksiä lisäämällä panostuksia harmaan talouden kitkentään. Keskeiset veroratkaisut siirretään kokonaisuudessaan myöhemmässä vaiheessa tehtäväksi mahdollistaen näin verotuksen kokonaisvaltaisen kehittämisen. Näitä kaikkia voidaan pitää perusteltuina ja hyvinä ratkaisuina.
Myönteistä on työvoimapolitiikan painopisteen muuttaminen entistä aktivoivampaan ja pysyvämpään työllistymiseen tähtäävään suuntaan keskittämällä määrärahoja mm. yritysten kanssa toteutettavaan koulutukseen ja yrityksissä tapahtuvaan palkkatuettuun työhön.
Parhaillaan on tapahtumassa merkittävä muutos työmarkkinoilla, sillä kuluvasta vuodesta eteenpäin työvoimasta poistuvat ikäluokat ovat suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Hallitus on käynnistänyt useita valmisteluita, jotka tähtäävät ammattitaitoisen työvoiman tarpeiden ennakointiin ja saatavuuden parantamiseen. Konkreettiset toimet ovat jääneet kuitenkin vähäisiksi ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen nousua lukuun ottamatta. Esimerkiksi nuorten oppisopimusjärjestelmää tulisi kehittää, mikä kuitenkin vaatii yritykselle syntyvien kustannusten nykyistä parempaa kompensointia varsinkin koulutuksen alussa, jol-loin nuoren tuotos on vielä vaatimaton.
Työllisyystilanteeseen voidaan vaikuttaa myös edistämällä työvoiman kysyntää. On huomattava, että työnantajayritysten lukumäärä ei ole kasvanut, vaikka yritysten kokonaismäärä on kasvanut voimakkaasti. Yritysten kasvua tulisi tukea myös rakenteellisilla muutoksilla, jotka vaikuttavat työllistämisen edellytyksiin ja pienten yritysten työnantajariskiin. Keskeisiä tarpeellisia uudistuksia olisivat paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentaminen ja selventäminen sekä työnantajavelvoitteiden kohtuullistaminen.
Työvoiman kysyntää voidaan edistää rakenteellisten muutosten lisäksi yksittäisillä toimenpiteillä. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkatukikokeilun ehtojen kehittämistä tulisi jatkaa. Yksinyrittäjän kasvumahdollisuuksien parantamiseksi ja työllisyyssyistä olisi syytä lieventää työsopimusriskiä kokeilulaissa siten, että tuen käyttöön oikeutettu voisi tehdä työsopimuksen määräaikaisena ilman säädettyä erityistä perustetta. Työllistämiskynnyksen madaltaminen liittyisi kyseiseen kokeilulakiin ja olisi siten määräaikainen, mutta sen perusteella saataisiin kokemuksia ja voitaisiin arvioida niitä hyötyjä, joita määräaikaisten työsopimuksen käyttömahdollisuuksien laajentamisesta syntyisi.
Työllisyyteen voidaan vaikuttaa myös yrittäjyyden kynnystä madaltamalla. Starttirahajärjestelmälle on tarvetta ja käyttöä erityisesti nyt talouden ollessa orastavalla kasvulla. Sen ohessa on tärkeää huolehtia siitä, että yrittäjien sosiaaliturvassa vielä olevat puutteet korjataan nopeasti. Onkin myönteistä, että yrittäjien sairausajan sosiaaliturvaan esitetään parannuksia. Lisäksi yrittäjämääritelmän joustavoittaminen sekä yrittäjän (YEL) että maatalousyrittäjän (MYEL) eläkelaeissa on perusteltua. Sen sijaan on valitettavaa, ettei esitystä yleissitovien työehtosopimusten kääntämisestä ruotsin kielelle sisällytetty esitykseen.
Tuorein pk-yritysbarometri osoittaa, että yritysten tulevaisuudennäkymät ovat aikaisempaa positiivisemmat. Barometrin annin voi tiivistää toteamalla, että suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat kestäneet talouskriisin seuraukset olosuhteisiin nähden hyvin. Työpaikat on pystytty säilyttämään ja konkurssien määrä on alkanut vähentyä. Valitettavasti näkemyksen investoinneista eivät ole kehittyneet samaan tahtiin muiden odotusten kanssa. Tämä viittaa siihen, että toipuminen talouskriisistä on kesken.
Viime vuosi oli useimmille pk-yrityksille vaikea. Tarvitaan useita peräkkäisiä hyviä vuosia ennen kuin liikevaihto ja kannattavuus ovat jälleen hyvällä tasolla. Myös pelko yrittäjien verotuksen kiristymisestä voi jarrutella liiketoiminnan laajentamista. Yritykset lykkäävät investointeja ja työvoiman rekrytointeja.
On syytä korostaa, että jatkossa talouden kasvu ja myönteinen työllisyyskehitys ovat entistä voimakkaammin pienten yritysten varassa. Orastavan kasvun ylläpito ja vahvistaminen edellyttää sellaisten toimien toteuttamista, joihin tässäkin lausunnossa viitataan. Keskeisiä yrittäjyyspolitiikan osa-alueita ovat verotuksen kannustavuuden lisääminen, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen, yrittäjälähtöinen koulutuspolitiikka sekä yrittäjien sosiaaliturvan puutteiden korjaaminen.
Suomen Yrittäjät ry
Petri Malinen
ekonomisti