HE 50/2017 vp maakaasumarkkinalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Eduskunnan talousvaliokunnalle

Esityksen päätavoitteena on antaa säännökset Suomen soveltamien maakaasumarkkinadirektiivin eristyneiden markkinoiden poikkeuksien päättymisestä. Esitys keventäisi sääntelyä. Maakaasun tukku- ja vähittäismyynnin hinnoittelun erityissääntelystä luovuttaisiin suurelta osalta. Suomen maakaasumarkkinat avattaisiin kilpailulle Euroopan unionin maakaasun sisämarkkinoita koskevien säännösten mukaisesti vuoden 2020 alusta eli siinä vaiheessa, kun putkiyhteys Suomesta Baltian maiden kaasuverkkoon arvioidaan otettavan käyttöön. Kaikille etäluettavan mittauksen piirissä oleville asiakkaille avataan pääsy maakaasuverkkoihin.

Esityksen mukaan sähkömarkkinalakiin ja maakaasumarkkinalakiin lisättäisiin säännökset, jotka rajoittavat sähkön ja maakaasun siirron ja jakelun maksujen korotuksen 12 kuukauden pituisen tarkastelujakson aikana enintään 15 prosenttiin siirron tai jakelun verollisesta kokonaishinnasta. Korotuksen hyväksyttävää määrää arvioitaisiin tällöin pääsääntöisesti tyyppikäyttäjä- tai verkonkäyttäjäryhmittäin. Sähkön siirtohintakorotusrajoitusten osalta muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Suomen Yrittäjien lausunto

Sähkön siirtohintoihin korotuskatto

Hinnankorotuskaton taustalla on alkuvuodesta 2016 kahden sähköverkkoyhtiön julkaisemat hinnankorotukset, jotka koettiin laajalti kohtuuttomiksi. Korotusten kohtuullisuutta soviteltiin tuolloin kuluttaja-asiamiehen kanssa. Tilanteiden torjumiseksi tulevaisuudessa Energiavirasto pyynnöstä nosti ratkaisuehdotuksiksi hinnankorotuskaton ja enimmäistiheyden lisäksi keskusteluun ehdotuksia mm. sähköverkkoyhtiöiden voitonjakoluonteisten erien (konserniavustukset, osingot) rajoittamisesta tai investointitarpeen arvioinnin kytkemisestä muutoin hinnankorotusten valvontaan. Näitä ehdotuksia ei esitykseen sisälly.

Suomen Yrittäjien mielestä on tarpeellista rajata verkkoyhtiöiden hinnankorotusmahdollisuuksia. Nykylain sallimat hinnankorotusmahdollisuudet ovat johtaneet sähköä käyttävien yritysten kannalta olennaisiin ongelmiin. Kohtuuttomia tilanteita osui erityisesti puutarha-alan sekä matkailu- ja ravitsemusalan yrityksiin. Näiden liiketoiminnalle on tyypillistä, että hinnat on ilmoitettava asiakkaille hyvin varhain, jolloin yllättävien lisäkustannusten vuoksi voidaan joutua sitoutumaan kannattamattomaan myyntiin pitkäksi aikaa. Lisäksi korotukset painottuivat sähkön tehotuotteita ostaviin asiakkaisiin. Näillä toimialoilla siirtotuotteen vaihto pienempitehoiseen ei ole mahdollista.

On hyvin tärkeää, että ehdotetut rajat hinnankorotuksille koskevat kuluttajien lisäksi yritysasiakkaita, sillä suhteessa sähköverkkoyhtiön kaltaiseen monopolitoimijaan kuluttajat ja yrittäjät ovat yhtä heikossa asemassa. Vahva regulaatio on monopolitoiminnoille perusteltua. Esitetty sääntely antaa mahdollisuudet arvioida sähkönsiirtoasiakkaita asiakasryhmittäin, ja yksittäisessä asiakastilanteessa esitetty enimmäiskorotus 15 % voi ylittyä. Tämä voi heikentää yritysten toimintaedellytyksiä olennaisesti. Esitetty 15 % on täysin ylimitoitettu.

Asiakasryhmät

Sähkömarkkinalain uutta 26 a § koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan seuraavaa:

”Asiakasryhmäkohtaisessa tarkastelussa asiakasryhmään kuuluvien yksittäisten asiakkaiden prosentuaaliset korotukset voisivat ylittää 15 prosenttia ilman, että korotus katsottaisiin tällaisten asiakkaiden osalta säännöksen vastaiseksi menettelyksi. Olosuhteita tai perusteita, jotka saattavat johtaa siihen, että korotus ylittää yksittäisten asiakkaiden osalta säännöksessä asetetun rajan, voisivat olla esimerkiksi asiakkaan poikkeuksellisen alhainen tai korkea sähkönkulutus asiakasryhmän määritelmään liittyvään keskimääräiseen sähkönkulutukseen verrattuna sekä asiakkaan kulutusprofiiliin huonosti soveltuva sähkönsiirto- tai sähkönjakelutuote tai sulakekoko.”

Alhainen sähkönkulutus ei ole hyväksyttävä peruste enimmäistasoa korkeammalle korotukselle, kun samanaikaisesti on rakennettu yhteiskunnalliset kannustimet säästää energiaa ja hankkia laitteita korvaamaan ulkopuolelta ostettavaa energiaa. Jo nyt sähköverkkoyhtiöt ovat lähettäneet mittarinlukijoita yrityksiin, joissa sähkönkulutusta on tietoisesti alennettu.

Esitämme, että talousvaliokunta selvästi lausuisi mietinnössään, että hinnankorotukset eivät saa asiakasryhmittelyn tai muunkaan syyn johdosta olla kireämpiä yritysasiakkaille kuin kuluttaja-asiakkaille. Käsityksemme mukaan maakaapeloinnin tai muidenkaan verkonparannustoimenpiteiden kustannukset eivät juuri ole riippuvaisia siitä, onko käyttäjissä paljon tai vähän sähköä käyttäviä tai tehotuoteasiakkaita. Nämä keskiarvoista poikkeavat ryhmät ovat käytännössä yrityksiä.

Hinnankorotusmahdollisuuksia tulee rajoittaa. Nykyinen jälkikäteinen enimmäistuottoa valvova järjestelmä tasaa hintoja liian myöhäisessä vaiheessa. Ensisijainen keinoesityksemme on ollut ennakollinen tariffihyväksyntä kaikille hinnanmuutoksille. Sähköverkkoyhtiöiden on 2013 voimaan tulleen lainsäädännön nojalla tehtävä merkittäviä investointeja mm. maakaapelointiin toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi ja myrskytuhojen haittojen estämiseksi. Yhtiöiden on toimitettava Energiavirastolle investointisuunnitelmat ennakolta. Esittämämme ennakollinen tariffivalvonta olisi luontevaa toteuttaa esimerkiksi velvoittamalla verkkoyhtiöt esittämään hinnankehityssuunnitelma yhdessä jo nykyisin ennalta annettavan investointisuunnitelman kanssa. Siten tulisi samalla viranomaisen arvioitavaksi, kohdistuvatko hinnankorotukset investointeihin esimerkiksi voitonjakoluonteisten erien sijaan.

Toissijaisesti, valvonnallisesti kevyempi ehdotuksemme on tähän esitykseen sisältyvä kaavamainen korotuskatto ja enimmäistiheys. On hyvä, että esityksessä on mekanismi estämään sitä, että enimmäiskorotukset toteutetaan joka vuosi.

Sähkönsiirtoverkkoyhtiöiden nykyiseen valvontaan kuuluu se, että mahdolliset ylisuuret tuotot tulee jälkikäteen hyvittää asiakkaille. Kassavirtanäkökulmasta verkkoyhtiölle jää silti kannustin enimmäiskorotusten toteuttamiseen täysimääräisenä. Mahdollisten hyvitysten korko on käytännössä olematon.

Jos ennakolliseen hintavalvontaan siirtymistä ei voida toteuttaa, hinnankorotusten haittoja voidaan lieventää myös esitettyä pienemmällä hinnankorotuskatolla. Enimmäisprosentin tulee olla esitetyn 15 sijaan 5 prosenttia. Lakiesitykseen sisältyy mahdollisuus hakea Energiavirastolta poikkeusmahdollisuutta enimmäisrajoista, mikäli korkeammat korotukset ovat tarpeen verkkoyhtiöiden lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen turvaamiseksi. Tilanteissa, joissa maakaapelointi-investointeja on tehtävä erityisen paljon, tämä poikkeuslupamahdollisuus on riittävä keino varmistaa tulorahoitus investointeihin.

Suomen Yrittäjät kannattaa esitystä ja esittää, että vuotuiseksi korotuskatoksi säädetään ehdotetun 15 sijasta 5 prosenttia.

Maakaasumarkkinalain kilpailua lisäävä sääntely on kannatettavaa
Maakaasumarkkinoita koskevien säännösten uudistaminen siten, että tulevaisuudessa maakaasumarkkinat voidaan avata kilpailulle, on kannatettavaa. Esitetyt sääntelyratkaisut ovat mielestämme perusteltuja.

Vaikka maakaasun käyttö on vähentynyt sen menettäessä suhteellista asemaansa kotimaisille polttoaineille, kuten puulle ja jätteelle sekä muille uusiutuville polttoaineille, on hyvä varautua maakaasun sisämarkkinoiden laajentumiseen. Maakaasun siirtoverkkojen ja niiden sääntelyn kehittäminen valtioiden välillä parantaa verkon toiminta-alueella olevien jäsenvaltioiden energiaturvallisuutta.

Myönteistä on, että hinnankorotusrajoitukset ulotettaisiin tällä esityksellä sekä maakaasu- että sähköverkkoyhtiöiden tuotteisiin.
Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

Satu Grekin
kilpailuasioiden päällikkö