18.5.2022 klo 11:35
Lausunto

Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnos

Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnoksesta.

Alla on eritelty Suomen Yrittäjien kommentit niihin strategialuonnoksen kohtiin, joihin otamme kantaa.

Uusiutuvan energian edistäminen (strategian luku 2.2)

Strategialuonnokseen on kirjattu uutena linjauksena kevyen polttoöljyn jakeluvelvoitteen nostaminen 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomen Yrittäjät haluaa kiinnittää huomiota siihen, että polttoöljyn hinta on noussut dieselinkin hintaa nopeammin. Kevyttä polttoöljyä käytetään muuhunkin kuin lämmitykseen: sillä on suuri merkitys muun muassa maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjille, joiden työkoneissa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä.

Tähän saakka suunnitelmana on ollut, että biopolttoöljyn jakeluvelvoite olisi vuodesta 2028 eteenpäin 10 prosenttia. Strategialuonnoksen sisältämä linjaus kiristäisi siis jakeluvelvoitetta merkittävästi. Toimenpide aiheuttaisi voimakkaan hintapiikin ja voisi aiheuttaa kannattavuuskriisin muun muassa maarakennukseen, metsäkoneurakointiin ja maatalouteen.

Ennen kuin hallitus päättää kevyen polttoöljyn jakeluvelvoitteen kiristämisestä, tulee jakeluvelvoitteen nostamisen yritysvaikutukset arvioida tarkkaan. Tärkeää on myös kommunikoida tulevista jakeluvelvoitteen muutoksista ja niiden yritysvaikutuksista etupainotteisesti alan toimijoille. Ennakoitavuus on tärkeää, jotta toimijat voivat huomioida kustannusrakenteessaan ja sopimuksissaan tulevat muutokset.

Strategiaan on kirjattu uutena toimena selvittää erityiskeinoja, kuten sähköistämistä ja biokaasun käyttöä työkoneiden öljyn käytön vähentämiseen. Tätä Suomen Yrittäjät pitää järkevänä.

Vety ja sähköpolttoaineet (strategian luku 2.3)

Strategiassa painotettu vedyn käytön edistäminen on tärkeä asia. Liikenteen sähköistymisen kanssa rinnakkain on edistettävä myös muiden päästöttömien käyttövoimien, kuten vedyn ja biokaasun yleistymistä. Vedyn käytön edistäminen on erityisen merkityksellistä raskaassa liikenteessä, sillä sähköistyminen ei raskaimmissa ajoneuvoissa ole lähitulevaisuudessa realistista. Korostamme, että riittävä vedyn jakeluverkosto on tarpeen, jotta liikenteessä voidaan siirtyä vedyn käyttöön. Vedyn jakeluverkkoa on kehitettävä ilman raskaita uusia velvoitteita yrityksille.

Energiatehokkuuden edistäminen (strategian luku 2.4)

Suomen Yrittäjät näkee, että energiatehokkuuden parantamisessa on Suomessa vielä potentiaalia. Pidämme tärkeänä sitä, että energiatehokkuutta edistetään ja tuetaan aktiivisesti, jotta siitä saatavat hyödyt saadaan realisoitumaan. Energiatehokkuuden parantamisen konkreettiset toimenpiteet olisi hyvä koota kattavaksi toimenpideohjelmaksi. Samaan aikaan korostamme kuitenkin sitä, että toimien oikea-aikaisuudesta ja kustannushyödyistä pitää huolehtia. Korostamme myös sitä, että avustusten ohella on tärkeää varmistaa riittävä neuvonta parhaan mahdollisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi.

Energiatehokkuuden parantamisen tulisi olla yksi keskeinen painopiste kaikilla sektoreilla. Energiantehokkuuden avulla voidaan vähentää kustannuksia, päästöjä ja energiankulutusta. Käsityksemme mukaan suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista energiatehokkuudesta ja keskittyminen energiatehokkuuden parantamiseen voi avata yrityksille merkittäviä markkinoita.

Tutkimus, innovointi ja kilpailukyky (strategian luku 2.8)

Voimakkaat TKI-panostukset ovat edellytys onnistuneelle vihreälle siirtymälle. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä kilpailukykyä edistäviä toimia. Suomen Yrittäjät katsoo, että uusien innovaatioiden kehittäminen ja toimiva rahoitus vähähiilisille ratkaisuille on tärkeä osa hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista. Tavoite nostaa TKI-rahoitus Suomessa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä yhdessä hallituksen linjaama TKI-verokannustimen käyttöönoton kanssa luovat edellytyksiä onnistuneelle vihreälle siirtymälle.

Huomautamme kuitenkin, että pelkät taloudelliset TKI-panostukset eivät mahdollista siirtymän, mikäli osaavan työvoiman puute osoittautuu pullonkaulaksi. Yritykset eivät tee TKI-panostuksia, jos työmarkkinat eivät ole toimivat ja työvoiman saannissa on ongelmia. On siis pidettävä kokonaisuudesta huolta, sillä muuten kategorinen julkisten TKI-menojen lisäys voi osoittautua tehottomaksi.

Muut ilmasto- ja energiastrategian osat

Yritysvaikutusten arviointia ei ole strategiassa tehty riittävästi – arviot ehdotuksen vaikutuksista yrityksiin puuttuvat täysin. Vaikka vaikutusten arvioiminen on haastavaa, jonkinlaisia suuntaa antavia arvioita pitäisi tuottaa, jotta nähtäisiin miten uudet ehdotetut toimet vaikuttavat yrityksiin. Samaan aikaan ilmasto- ja energiastrategian kanssa lausunnoilla olevassa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa vaikutusarvioinnista on huolehdittu huomattavasti paremmin, sillä ko. suunnitelma sisältää arviot toimien ilmastovaikutuksista, kustannusvaikutusten kokoluokasta ja toimien hyväksyttävyydestä. Päästövähennykset vaativat valtavia panostuksia yrityksiltä, joten uusien toimien kustannustehokkuutta on pystyttävä arvioimaan. Valtaosa yrityksistä suhtautuu päästövähennyksiin ymmärtäväisesti ja haluaa kantaa vastuunsa yhteiskunnan päästövähennyksissä, kunhan valitut toimet ovat aiheuttamiltaan kustannuksilta oikeasuhtaisia niillä saavutettaviin päästövähennyksiin nähden.

Lisäksi Suomen Yrittäjät haluaa kiinnittää huomiota siihen, että mikäli valtaosa suomalaisista yrityksistä halutaan saada mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan, pitää suurten yritysten lisäksi arvioida pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua ilmastotoimiin ja etsiä kannustavia keinoja, joilla pk-yritykset voivat vähentää päästöjään. Suomen Yrittäjien TEM:n kanssa yhteistyössä toteuttaman pk-barometrin mukaan pk-yritykset haluavat osallistua ilmastotoimiin, mutta toimien pitää olla sellaisia, että pk-yritysten on realistista osallistua niihin.

Suomen Yrittäjät

Emma-Stina Vehmanen
liikennepoliittinen asiantuntija

Petri Malinen
ekonomisti