Järkevä sääntely – pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet
Eduskunta
Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: Järkevä sääntely – Pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet (E 36/2013 vp). Lausuntonaan Suomen Yrittäjät esittää asiasta seuraavan.
1. Suomen kannan arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriössä laaditun perusmuistion mukaan Suomi pitää tärkeänä pk-yrityksille tähdättyjen toimien seurantaa ja tiedottamista EU-tason toimien päätöksenteon aikataulusta ja ohjelmasuunnittelusta. Muistiossa kannatetaan tietyin varauksin mikroyrityksille luotavia sääntelypoikkeuksia ja kevyempiä vaatimuksia.
Suomen Yrittäjät pitää Suomen suhtautumista asiaan oikeansuuntaisena. Komission tiedonanto perustuu määrätietoiseen toimintaan pk-yritysten sääntely-ympäristön kehittämiseksi. Merkittävä vaihe tässä kehittämistyössä oli niin sanotun Small Business Act –tiedonannon (SBA) antaminen vuonna 2008.
SBA:ssa vahvistettiin pk-yritysten sääntelyä ajatellen keskeinen periaate ”pienet ensin”. Nyt on kysymys siitä, kuinka SBA:n periaatelinjaus on toteutunut ja kuinka sen toteutumista voidaan jatkossa vahvistaa.
Toteamme EU:n periaatelinjauksista yleisesti, että ne ovat kannatettavia. Näin on ollut jo pitkään. EU:n paremman/järkevän sääntelyn dynamiikka ottaa pk-yritystoiminnan tarpeet hyvin huomioon. Jalkautuessaan linjaukset kannustavat yrittäjyyttä ja vahvistavat eurooppalaista kilpailukykyä.
Ongelmana on tähän asti ollut, että periaatteet eivät toteudu käytännössä. Ongelma koskee sekä EU-tason että kansallista säädösvalmistelua ja päätöksentekoa. Linjauksia on päivitetty ja niiden rinnalle on luotu uusia, vaikka painopisteen olisi pitänyt olla vahvistettujen periaatteiden toteutuksessa. Tässäkin mielessä nyt käsillä oleva tiedonanto on tarkoituksenmukainen. Siinä haetaan entistä vaikuttavampia keinoja käytännön edistyksen saavuttamiseksi.
Kommentoimme seuraavaksi komission linjauksia tiedonannossa ja ministeriön perusmuistiossa käytetyn jaottelun mukaisesti.
2. Mikroyrityksiä koskevat poikkeukset EU:n lainsäädännöstä
Kysymys mikroyrityksiä koskevista poikkeuksista on periaatteelliselta ja käytännön merkitykseltään äärimmäisen tärkeä. Tämän osoittaa jo se, että eri EU-maissa yhteensä 23 miljoonasta yrityksestä keskimäärin 92 prosenttia on mikroyrityksiä. Suomessa määrä on vieläkin suurempi, 93 prosenttia. Jos mikroyritykset jätetään tietyn sääntelyn ulkopuolelle, alle 10 prosenttia yrityksistä tulee sen piiriin.
Vuonna 2011antamassaan tiedonannossa komissio tuntui kategorisesti kannattavan mikroyritysten jättämistä sääntelyn ulkopuolelle. Komissio linjasi asian näin: ”Tammikuusta 2012 alkaen komissio noudattaa kaikissa uusissa lainsäädäntöehdotuksissaan periaatetta, jonka mukaan erityisesti mikroyritykset on jätettävä ehdotetun lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle, ellei niiden sisällyttämistä siihen voida osoittaa oikeasuhteiseksi.”
Nyt annetussa tiedonannossa asia ilmaistaan hieman toisin: ”Vaikutustenarviointiprosessilla komissio pyrkii välttämään tarpeetonta sääntelytaakkaa. Se analysoi, voidaanko mikroyritykset vapauttaa aloitteen soveltamisalasta ilman, että tämä asettaa mahdollisen ehdotuksen tavoitteet kyseenalaisiksi.”
Suomen Yrittäjät katsoo, että komissio on linjannut asiaa käytännöllisesti nyt käsillä olevassa tiedonannossa. Täydellisiä poissuljentoja on toteutettu ja voidaan järkevästi toteuttaa ani harvoin.
EU-lainsäädännön kohdalla poissuljennat voivat olla vielä hankalampia toteuttaa kuin kansallisessa sääntelyssä. Tämä johtuu siitä, että sisämarkkinat rakentuvat sääntelyn varaan. Perusajatus on, että kaikki yritykset hyötyvät yhtenäisestä sääntelystä. Varsinkin pienten yritysten on helpompi ylittää jäsenmaiden rajat, kun normit ja niiden tulkinta ovat samat kaikille. Jos yhtenäisen sääntelyn pyrkimyksestä luovutaan, vaarana on, että pienimpien yritysten on entistäkin vaikeampaa saada osakseen suoria hyötyjä sisämarkkinoiden toiminnasta.
Ensisijaisena tavoitteena onkin oltava, että kaikki säännökset sovitetaan pienten yritysten tarpeisiin. Jos jossakin tapauksessa on ilmeistä, että sääntelystä on pienimmille yrityksille enimmäkseen haittaa eikä mikään tärkeä tavoite edellytä niiden ottamista sääntelyn piiriin, poissuljennan harkitseminen on perusteltua.
Kokemus osoittaa, että mikroyrityksille suodut poikkeukset eivät muodosta yhtenäistä säädösjoukkoa. Sanottu pitää paikkansa sekä EU- että kansallisen sääntelyn kohdalla. Poikkeukset on sovitettu aina kulloisenkin sääntelyhankkeen yksilöllisiin tavoitteisiin, olosuhteisiin ja vaikutuksiin. Kaikki poikkeukset ovat räätälöityjä, ja poikkeuksen peruste vaihtelee tapauksesta toiseen. Lainsäädäntöhistoria ei tunnistane tapausta, jossa poikkeus koskisi nimenomaan kaikkia mikroyrityksiä. Käytössä on erilaisia liikevaihtoon, työntekijämäärään, tuotannon volyymiin, liiketilojen laajuuteen ja vastaaviin ominaisuuksiin sekä niiden yhdistelmiin perustuvia poikkeusperusteita.
Tällä hetkellä sääntelyn rakenne on näiltä osin niin pirstaleinen, että kokonaislinjaa on mahdotonta hahmottaa. Erityisen hankalaa tämä on nimenomaan pienimmille yrityksille. Niidenhän kuitenkin tulee tunnistaa itseään koskevat säännökset ja toimia säädettyjen velvoitteiden mukaan.
Vaikka selkeät, suorat poikkeukset voivatkin tulla vain harvoin kysymykseen, niiden järkevien käyttötilanteiden kartoittaminen on perusteltua. Samoin on perusteltua, että kussakin hankkeessa arvioidaan poikkeusten mielekkyyttä, juuri kuten komissio on linjannut.
Edellä olevan vuoksi kannatamme lämpimästi poikkeusmahdollisuuksien aktiivisempaa selvittämistä osana sääntelyhankkeita. Poikkeusten harkinta on kytkettävä tarkoituksenmukaisesti vaihtoehtojen selvittämiseen ja vaikutusten arviointiin. Ajan myötä koko lainsäädännön rakenne voi kehittyä järkevään suuntaan, helpottaen pienten yritysten sääntelytaakkaa merkittävästi.
3. Pk-yrityksille kevyempi sääntelyjärjestelmä
Komission tiedonannossa todetaan, että kevennettyjä vaatimuksia on harkittava, kun poikkeukset eivät ole mahdollisia. Muutamalla esimerkillä kuvataan viimeaikaista EU-sääntelykäytäntöä.
Suomen Yrittäjien mielestä komission näkemys erilaisten keinojen suhteesta toisiinsa on pragmaattinen. Tosin tässäkin kohtaa pitäisi aina pystyä lähtemään siitä, että koko säädös kaikkine velvoitteineen sovitetaan pienten yritysten tarpeisiin. Nyt räätälöidyt ratkaisut eli kevennykset tehtäisiin 99,8 prosenttia varten ja ”normaalisääntelyn” kohteena olisi 0,2 prosenttia yrityspopulaatiosta. Olisi mielekkäämpää nähdä asia toisin päin ja toteuttaa harvalukuisia suuria yrityksiä koskevia räätälöintejä silloin, kun sääntelykohde sitä nimenomaan edellyttää.
Räätälöityjä kevennyksiä koskevat samat huomiot kuin mikroyrityspoikkeuksiakin. Voimassa olevat EU- ja kansalliset säädökset sisältävät mitä erilaisimpia kevennyksiä tai muita erityisiä ratkaisuja. Joskus kohteena ovat pk-yritykset, joskus muulla tavoin erityisesti määritellyt yritykset, joskus taas on muuten ilmeistä, että ratkaisu kohdentuu pk-yrityksiin.
Katsomme, että erilaisten pk-yrityksiin kohdentuvien kevennysten harkitseminen on perusteltua kuitenkin niin, että aitona lähtökohtana on oltava ”pienet ensin” periaatteen tinkimätön noudattaminen. Räätälöintitarpeet vähenevät, jos perussääntely on laadukasta.
4. Pk-yritysten tulostaulu
Komissio on sitoutunut julkaisemaan tulostaulun, jonka avulla kaikki voivat seurata, miten komission aloitteet etenevät muissa EU-instituutioissa ja jäsenmaissa.
Suomen Yrittäjät pitää tulostaulun julkaisemista erittäin tervetulleena. Tulostaulun julkaiseminen voi hillitä neuvostoa ja parlamenttia sekä jäsenvaltioiden lainsäätäjiä lisäämästä pk-yritysten sääntelytaakkaa nykyiseen tahtiin. Tulostaulu tuottaisi relevanttia informaatiota yritysten toimintaympäristöön aivan keskeisesti vaikuttavasta ilmiöstä.
5. Pk-yritysten tukeminen ja kuuleminen
Komission tiedonannossa kuvataan tapoja, joilla valmisteluyhteistyötä pk-yritysedustajien kanssa on tiivistetty.
Suomen Yrittäjät toteaa, että komission raportoimat yhteistyön kehittämistavat pitävät paikkansa. Esimerkiksi komission vuosittainen työohjelma, hankkeiden etenemissuunnitelmat, vaikutusarvioinnit ja mahdollisuus osallistua konsultaatioihin ”Sinun äänesi Euroopassa” palvelun kautta ovat lisänneet valmistelun avoimuutta.
Kuuleminen ja yhteistyö laajemminkaan eivät silti ole vielä ongelmattomia. Konkreettisesti asia näkyy siinä, että samaan peruskysymykseen on palattava aina uudelleen: kuinka ”pienet ensin” periaate saadaan aidosti jalkautettua?
Suomen Yrittäjät katsookin, että sääntelyn parantamista koskevien toimenpiteiden ohessa tarvitaan suurempia rakenteellisia uudistuksia läpi valmistelu- ja päätöksentekoketjun. Niin komission kuin neuvoston ja parlamentinkin rakenteita pitäisi uudistaa niin, että yrittäjyyden tukeminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen tulisivat selkeäksi osaksi koko valmisteluketjun toimintaa.
Esityksemme rakenteiden uudistamiseksi tarkoittaisi käytännössä, että komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston roolia yrittäjyyden ja kilpailukyvyn edistämisestä vastaavana pääosastona korostettaisiin. Vastaavasti nykyisestä kilpailukykyneuvostosta tehtäisiin yrittäjyys- ja kilpailukykyneuvosto. Parlamenttiin muodostettaisiin uusi yrittäjyyden ja kilpailukyvyn valiokunta. Tällainen muutos antaisi lisää painoarvoa sille politiikalle, jonka varaan eurooppalainen hyvinvointi rakentuu. Samalla voitaisiin estää sitä ilmeistä riskiä, että hyvät periaatteet jäävät liian vähälle huomiolle lainsäädäntöhankkeiden käsittelyssä.
6. Vastaukset pk-yrityksiä koskeviin kuulemisiin
Komission tiedonannossa kerrotaan, että komissio toimii niin sanotun TOP 10 –kuulemisen tulosten perusteella ja ottaa lisäksi kuulemisen tulokset huomioon käynnistetyn REFIT-ohjelman toteutuksessa.
Suomen Yrittäjät katsoo, että jo toteutettujen kuulemisten ottaminen huomioon komission käynnistämissä pk-yritysten sääntely-ympäristön keventämishankkeissa on asianmukaista. Meneillään on runsaasti oikeansuuntaisia aloitteita. Jos niiden toteutus onnistuu, tulokset voivat olla hyvinkin huomattavia. Jos toteutus epäonnistuu, tulokset voivat olla dramaattisia ja syödä pois EU:n lainsäädäntötyön uskottavuuden ennestäänkin heiveröistä pohjaa.
7. Seuraavat vaiheet
Komission tiedonannossa kuvataan, kuinka kaikkien asetettujen tavoitteiden toteutuminen varmistetaan.
Suomen Yrittäjät toteaa näiltäkin osin, että linjaukset ovat asiallisia. Esimerkiksi vaikutusten arvioinnin työkalujen päivittäminen palvelemaan tehtyä muuta kehittämistyötä on perusteltua.
8. Lopuksi
Olemme useassa yhteydessä todenneet, että Suomen olisi oman etunsa vuoksi oltava aktiivisempi EU:n yrittäjyyspolitiikan linjausten toteuttamisessa. Korostamme jälleen, että monilta osin komission tiedonannon linjaukset ovat sovellettavissa myös Suomen kansallisen sääntelyjärjestelmän kehittämiseen.
Maamme nykyisen ja muutaman edellisen hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi tarjota yrittäjyydelle ja liiketoiminnan harjoittamiselle Suomessa maailman parhaat toimintaedellytykset. Yhdymme tähän tavoitteeseen ja katsomme, että lainsäädäntöympäristö vaikuttaa keskeisellä tavalla yritysten toimintaedellytyksiin. Siksi on perusteltua olla tällä saralla jatkuvasti kansainvälisen kehityksen kärjessä.
Suomen Yrittäjät
Antti Neimala
johtaja