12.8.2009 klo 14:20
Lausunto

Julkisista hankinnoista annetussa laissa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen kaksinkertaistaminen

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikkoasiassa. Lausuntonaan Suomen Yrittäjät ry esittää seuraavan pyydettyään jäsenjärjestöiltään kommentteja asiasta.

Aluksi

Suomen Yrittäjät tiedostaa, että kynnysarvojen nostamisesta vallitsee erilaisia, toisistaan huomattavastikin poikkeavia näkemyksiä. Asian ongelmallisuus on ollut esillä käytännössä niin kauan kuin nykymuotoinen hankintasääntely on ollut voimassa. Toteamme, että jäsenjärjestöiltämme tulleessa palautteessa selvä enemmistö vastusti kynnysarvojen nostamista, mutta myös noston hyväksyviä näkemyksiä saatiin. Lisäksi jotkut jäsenjärjestömme katsoivat, että asiasta ei ole syytä esittää kovin ehdottomia näkemyksiä suuntaan tai toiseen.

Asian valmistelutavasta

Niin kuin lausuntopyynnöstä ilmenee, luonnos on valmisteltu ottaen huomioon eduskunnan palaute hankintalakiselonteon (VNS 7/2008) johdosta. Eduskunnan kirjelmässä (5/2009 vp) edellytetään hankintalain muuttamista siten, että korotetut kynnysarvot olisivat voimassa ensi vuoden alusta lähtien. Hallituksen selonteossa ehdotettiin, että kynnysarvojen huolellinen tarkastelu suoritettaisiin ensi vuoden aikana.

Selonteon käsittelyssä Eduskunta siis määräsi hallituksen tuottamaan tietyn sisältöisen lopputuloksen vailla asian normaalia, hyvän lainvalmistelutavan mukaista valmistelua. Suomen Yrittäjät katsoo menettelyn olleen valitettava ja edellyttää hallituksen noudattavan valmistelussa paremman sääntelyn periaatteita sekä hallitusta koskevia säädösvalmistelun vaikutusarvioinnin ohjeita.

Työ- ja elinkeinoministeriössä laaditussa muistiossa asiat on sinänsä pyritty esittämään neutraalisti, mutta muistion itsestään annettuna lähtökohtana on ollut kynnysarvojen nostaminen. Tällainen asetelma ei täytä huolellisen säädösvalmistelun perusvaatimuksia. Hallituksen esityksen laatimisohjeidenkin mukaan kaikissa hallituksen esityksissä on arvioitava vaihtoehtoiset asian ratkaisukeinot vaikutuksineen. Nyt ainoana vaihtoehtona käsitellään kynnysarvojen kaksinkertaistamista, eikä nostamisen kielteisiä vaikutuksia juuri tuoda esiin.

Seikkoja jotka puhuvat kynnysarvojen korottamisen puolesta

Saamassamme palautteessa katsottiin, että kynnysarvojen nostaminen voisi joissakin tapauksissa helpottaa pienten yritysten osallistumista ja menestymistä tarjouskilpailuissa. Tämä seuraisi siitä, että kilpailutuksen pelisäännöt olisivat joustavammat. Laadulle voitaisiin antaa niin paljon painoa, että pienetkin yritykset pärjäisivät kilpailussa paremmin kuin vain hintaan perustuvissa hankinnoissa. Myös muut ehdot, kuten sopimuskauden pituus, voitaisiin räätälöidä paremmin pienille yrityksille sopiviksi.

Toinen myönteinen vaikutus, joka kynnysarvojen nostamisesta voisi seurata, on tarjoajayritysten turhien hallinnollisten kustannusten väheneminen. Jos ostajat pystyivät muuttamaan käytäntöjään tarkoituksenmukaisemmiksi lainmuutoksen myötä, tehostumishyöty koituisi niin tilaajille kuin tarjoajillekin.

Huomautamme kuitenkin, että nykyiset kynnysarvot ja menettelysäännökset ovat olleet voimassa noin kaksi vuotta. Jos olisi itsestään selvää, että pienhankinnoissa saadaan aikaan merkittäviä säästöjä byrokratiakustannuksissa, olisi kohtuullista esittää selvitys tällaisista säästöistä. Nyt niiden vain oletetaan realisoituvan ilman todellista näyttöä asiasta.

On myös syytä ottaa huomioon se muistiossa esille tuotu seikka, että kynnysarvojen nostaminen johtaisi siihen, että laissa säänneltyjen hankintojen arvosta (13 miljardia euroa) siirtyisi lain soveltamisen ulkopuolelle vain 1,6 % (166 miljoonaa euroa). Näin ollen on ilmeistä, että kynnysarvojen kaksinkertaistaminen ei ole byrokratiakustannusten kannalta hankintamenettelyiden keskeisin kysymys.

Myös niissä saamissamme kommenteissa, joissa katsottiin kynnysarvojen korottaminen perustelluksi, korostettiin menettelyn avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimuksia. Tämän mukaisesti esitettiin muun muassa, että kynnysarvot alittavien hankintojen menettelyiden asianmukaisuudesta on huolehdittava esimerkiksi pienhankinnoista annettavalla erillisellä ohjeistuksella. Lisäksi painotettiin, kuinka tärkeätä on huolehtia pienhankintojenkin riittävästä ilmoittelusta.

Seikkoja jotka puhuvat kynnysarvojen korottamista vastaan

Painavin peruste kynnysarvojen korottamista vastaan on se, että hankintojen ammattitaitoisella kilpailuttamisella saadaan kaikki tarjoajat samalle viivalle, objektiivisesti, tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Osaavat ostajat, joiden toiminta perustuu selkeään elinkeinopoliittiseen strategiseen ajatteluun ja markkinoiden hyvään tuntemukseen, ovat toimivien hankintamarkkinoiden paras tae yhdessä korkealaatuisten, yleisesti hyväksyttyjen pelisääntöjen kanssa. Kynnysarvojen nostaminen johtaa siihen, että pelisäännöt pirstoutuvat ja markkinoiden toiminnan läpinäkyvyys kärsii.

Saamassamme palautteessa on katsottu, että kynnysarvojen nostaminen johtaa käytännössä muun muassa tiedonsaannin heikkenemiseen tarjouksista ja tätä kautta myös kustannusten kasvuun tarjousmahdollisuuksia etsittäessä, markkinoiden sulkeutumiseen pk-yrityksiltä, uusien yritysten markkinoille tulon estymiseen hankintojen perustuessa vanhoihin suhteisiin ja verkostoihin sekä entistä suurempaan houkutukseen pilkkoa hankintoja kokonaisuuksiin, jotka jäävät kynnysarvojen alapuolelle.

Katsommekin, että lain soveltamisalan tulee säilyä mahdollisimman laajana, jotta hankinnat tehtäisiin samoja perusperiaatteita ja menettelysääntöjä noudattaen sekä turvaten yritysten oikeussuojatarpeet. Kilpailun toimivuudesta ja tasapuolisuudesta ei ole takeita silloin, kun toimitaan hankintalain soveltamisalueen ulkopuolella.

Kilpailun toimivuus voidaan turvata vain siten, että hankintoja säännellään erikseen. Eri asia on, että liian yksityiskohtainen sääntely on jo johtanut menettelyn kankeuteen ja suhteettoman suuriin kustannuksiin sekä tarjoajien että tilaajien puolella. Esimerkiksi työhallinnon toteuttaman yhteishankintakoulutuksen soveltumisesta ylipäänsä hankintalaissa säädettyjen menettelyiden kohteeksi on esitetty epäilyjä. Näiden laajojen ja vakavien ongelmien lievittäminen edellyttää kuitenkin kokonaisvaltaista hankintalainsäädännön analysointia. Turhaa byrokratiaa ja tarpeettomia velvoitteita synnyttävät säännökset tulee karsia laista.

Suomen Yrittäjien mielestä on vakavasti harkittava, että pienhankinnat palautettaisiin sääntelyn piiriin aivan pienimpiä hankintoja lukuun ottamatta. Niitä varten voidaan luoda omat hyvin kevyet säännökset, joissa turvattaisiin lain perusperiaatteiden toteutuminen. Myös hankintojen ilmoittamisvelvollisuutta koskevat säännökset voisivat olla kevyempiä pienhankintojen kohdalla.

Olennaista olisi, hankintayksiköiden tulisi nimenomaisten säännösten perusteella huolehtia ostojen asianmukaisesta suorittamisesta. Yritysten oikeusturva edellyttäisi, että kaikista hankinnoista voitaisiin lähtökohtaisesti valittaa markkinaoikeuteen, mutta valitusoikeutta olisi mahdollista rajoittaa tärkeimpiin tapauksiin.

Oikeusturvanäkökohdat on kaiken kaikkiaan käsitelty ministeriön muistiossa liian kevyesti. Lain soveltamisalan rajaamista ja oikeussuojan kaventamista ei saa perustella markkinaoikeuden työtaakalla. Jutturuuhka kertoo erityisesti siitä, että yrityksillä on todellisia oikeussuojan tarpeita. Mitä pienemmästä valittajayrityksestä on kyse, sitä suurempi on yksittäisten, pientenkin hankinta-asioiden merkitys yrityksen toiminnan kannalta. Hankintaoikaisu on tervetullut uudistus, mutta sen toimivuudesta on saatava selvyys ennen kuin markkinaoikeusmenettelyn käyttöalaa voidaan kaventaa.

Yhteenveto

Suomen Yrittäjät vastustaa hankintalaissa säädettyjen kynnysarvojen kaksinkertaistamista. Jos kynnysarvoja korotetaan, tulee koko järjestelmän toimivuutta samalla arvioida uudelleen. On harkittava pienten hankintojen palauttamista takaisin lain soveltamisalan piiriin, mutta huomattavasti kevyemmin säännellyiksi kuin nykyiset kansalliset hankinnat.

Joka tapauksessa on huolehdittava siitä, että jos kynnysarvoja korotetaan, hankintayksiköt ohjeistavat niissä noudatettavan menettelyn erikseen. Edelleen on huolehdittava siitä, että pienhankinnat tulevat riittävän laajan ilmoittelun piiriin. Näiden seikkojen turvaaminen edellyttää sääntelyä siitä huolimatta, että sääntelyn tehokkuus on kyseenalainen, ellei samalla luoda varsinaisia menettelysäännöksiä ja turvata mahdollisuutta muutoksenhakuun.

Suomen Yrittäjät ry

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Antti Neimala
johtaja