Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Työ –ja elinkeinoministeriö

Yleistä

Työ –ja elinkeinoministeriön rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 analyysi Suomen talouden ja yritysten rakenteista ja tilanteesta on oikea. Elinkeinorakennetta tulee saada monipuolisemmaksi, painopiste tulee olla pk –yritysten kasvussa, kansainvälistymisessä ja innovaatiotoiminnassa. Rakennerahastovarojen vähentyessä tulevalla ohjelmakaudella merkittävästi tulisi näiden painopisteiden olla vieläkin keskeisemmässä roolissa.

Suomen Yrittäjät haluaa nostaa muutaman konkreettisen teeman esille, joiden painoarvoa tulisi korostaa tulevalla rakennerahastokaudella 2014-2020.

Omistaja –ja sukupolvenvaihdoksista

Omistaja –ja sukupolvenvaihdoskysymyksestä on tehty viime vuosina useita selvityksiä ja tutkimuksia. Viimeisin on Suomen Yrittäjien ja TEM:n teettämä Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri 2012.

Suomessa yrittäjät ovat keskimäärin vanhempia kuin yrittäjät muissa EU –maissa. Tilastokeskuksen mukaan mukaan 55-74 vuotiaiden yrittäjien osuus oli 30 %, ollen lukumäärältään 74 200. Tehtyjen selvitysten mukaan omistajan- ja sukupolvenvaihdostilanteeseen on lähimmän viiden vuoden kuluessa tulossa 33 % yrityksistä. Näissä tapauksissa haasteellisinta on jatkajien ja ostajien puute.

Maakuntien elinvoimaisuuden takaamiseksi niissä täytyisi olla yritystoiminnan dynamiikka, jossa syntyy uusia innovatiivisia ja kasvuhaluisia yrityksiä ja liiketoiminnan elinkaaren päähän tulleet yritykset lopettavat toimintansa ja myös, että yritykset vaihtavat omistajaa tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Tehtyjen tutkimusten mukaan yritysten omistajan –ja sukupolvenvaihdostilanteilla on suurempi kansantaloudellinen merkitys kuin täysin uusilla yrityksillä. Tämän takia olemassa olevien elinkelpoisten ja toimivien yritysten jatkuvuudella tulee olla suuri merkitys yrittäjyyspolitiikassa.

Uusista aloittaneista yrityksistä toimintansa lopettaa ensimmäisen viiden vuoden aikana 57 % (lähde: TEM Yrittäjyyskatsaus 2011). Tehtyjen tutkimusten mukaan omistusta vaihtaneet yritykset voittavat uudet perustetut yritykset toiminnan jatkuvuudella, liikevaihdolla, tuotolla, innovatiivisuudella ja työllistämisellä mitattuna.

Eri tutkimusten ja selvitysten perusteella on päädytty tulokseen, että lähes 50 000 yritystä on omistajanvaihdostilanteessa seuraavan viiden vuoden aikana. Kuitenkaan missään kohtaan yrityspalvelukenttää tai yksityisten toimijoiden toimesta ei ole koottua palvelua omistajan –ja sukupolvenvaihdostilanteisiin. Asian parissa toimii valtio, kunnat ja kehittämisyhtiöt, joiden toimesta tehdään erilaisia toimenpiteitä. Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen parissa omistajanvaihdosasioihin on tehty toimia kuuden aluejärjestön toimesta.

Jotta olemassa olevan yrityspotentiaalista saadaan jatkajia, niin omistajanvaihdospalvelut tulisi nähdä kokonaisuutena, jossa on julkisia ja yksityisiä toimijoita, mutta toiminnan tulee olla organisoitua ja johdettua. Tarvitaan myös valtakunnallista koordinointia ja maakunnallisia palvelumalleja, joilla kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan.

Liikenneyhteyksistä ja logistiikasta

Yhteyksien, saavutettavuuden ja logistiikan merkitys on kiistaton ja merkittävä yrityksille.

Liikenneyhteyksien, liikenneverkon ja logistiikan osalta keskeiset kokonaisuudet ovat:

– Alueiden yritysten kannalta saavutettavuus tekijät (maantie, lento –ja raideliikenne) ovat ratkaisevia kilpailukykytekijöitä.

– Elinkeinoelämän toimiva logistiikan esteenä muutamia liikenteen ”pullonkaulakohtia”, jotka voitaisiin poistaa pienillä liikenneinvestoinneilla, joilla elinkeinoelämän logistiikkaan saataisiin lisää tehoa.

– Pohjois- ja Itä-Suomen osalta kaivannais, energia, metsä –ja matkailuelinkeinot tarvitsevat toimivia yhteyksiä.

– Itä –ja Pohjois Suomen osalta toimiva rajanylitys ja liikenneyhteydet ovat erittäin merkittävässä asemassa kilpailtaessa uusista venäläisistä ostosmatkailijoista.

Venäjä on mahdollisuus

Viime vuonna, 2012, Suomessa kävi noin 4,1 miljoonaa venäläistä matkailijaa ostoksilla (Lähde: Kaupan Liitto). Viiden miljoonan matkailijan raja ylitettäneen vuonna 2013.

Rahaa venäläiset jättivät Suomeen 1,2 miljardia euroa. On huomattava, että merkittävä osa heidän käyttämästään rahamäärästä ei edes näy tax free -myyntitilastoissa kuten palveluostot ja käyttämättä jätetetty tax free.

Ostosmatkailijoiden jättämä raha on puhdasta vientituloa ja tarjoaa kaikille suomalaisille palveluja ja tuotteita myyville yrityksille mahdollisuuden ryhtyä vientiyrityksiksi.

Viiden miljoonan venäläisen matkailijan rahankäyttö Suomessa on runsasta, verrataanpa sitä sitten mihin muuhun kansallisuuteen tahansa, mukaan lukien suomalaiset. Peruslähtökohta on se, että venäläiset matkailijat ostavat kaikista tuoteryhmistä, mitä Suomessa on tarjolla. He käyttävät myös palveluja laidasta laitaan.

Rajavartiolaitos on laskenut suunnittelukaudelleen 2013-2017 neljä eri mallia itärajan liikennemääristä. Todennäköisin vaihtoehto on, että rajanylitykset lisääntyvät 15-20 prosentin vuosivauhtia ilman viisumivapautta. Tällä vauhdilla rajanylityksiä olisi vuonna 2017 noin 25–30 miljoonaa.

Suomi voi pitää ykkössijan venäläisten ostosmatkailijoiden kohteena vain siten, että koko Suomen kaikkien alueiden vahvuudet, vetovoimatekijät ja erilaisuuden yhdistetään markkinointivaltiksemme – ja että markkinoimme näitä vahvuuksia tehokkaasti sekä yritysten että julkisten toimijoiden voimin.

Reilun miljardin euron vuosittainen vientitulo on niin suuri, että tulevassa rakennerahasto-ohjelmassa tulisi painottaa toimia, joilla venäläisten ostosmatkailua Suomessa voidaan edistää. Toimenpiteitä ovat mm. sujuva rajaliikenne ja logistiikka sekä alueiden ja yritysten yhteistyössä tekemä markkinointityö.

Kari Jääskeläinen
elinkeinoasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät