Kilpailulain muuttaminen

Eduskunnan talousvaliokunta

Hallituksen esityksen sisältö ja tausta

Hallituksen esityksen mukaan kilpailulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että laissa säädettäisiin erikseen päivittäistavarakaupan määräävästä markkina-asemasta. Sellaisen elinkeinonharjoittajan, jolla on päivittäistavarakaupassa vähintään 30 % markkinaosuus, katsottaisiin olevan määräävässä markkina-asemassa.

Esitys toteuttaa osaltaan hallitusohjelmaa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan tuotteiden pääsyä kauppaan ja jakeluun edistetään, minkä lisäksi arvioidaan kaupan ja jalostuksen määräävää roolia. Nyt käsillä oleva ehdotus sisältyi hallituksen iltakoulussa 19.9.2012 hyväksyttyyn Terveen kilpailun edistämisohjelmaan. Esityksellä toteutetaan lisäksi Eurooppa 2020 –strategiaan pohjautuvaa Suomea koskevaa suositusta, jonka mukaan kilpailua vähittäiskaupassa on parannettava.

Suomen Yrittäjien kanta perusteluineen

Suomen Yrittäjät (jäljempänä SY) kannattaa kilpailulakiin esitettyä muutosta. Katsomme, että esityksen toteuttaminen edistäisi markkinoiden toimivuutta ja parantaisi pienten yritysten asemaa päivittäistavarakaupan markkinoilla. Nähdäksemme esityksellä ei olisi sellaisia kielteisiä vaikutuksia, jotka haittaisivat päivittäistavarakaupan ketjujen asemaa kohtuuttomasti. Yhdymme hallituksen esityksen perusteluissa esitettyyn analyysiin ja sen johdosta tehtyihin johtopäätöksiin. Esitämme asiasta seuraavat yksityiskohtaiset huomiomme.

Esityksen tärkeänä perusteena on se lähtökohta, että Suomen päivittäistavarakaupan markkinat ovat Euroopan keskittyneimmät. K- ja S-ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus on yli 80 %. Markkinaosuudet ovat niin korkeat, että kaupan ostajavoima on kasvanut jatkuvasti, mikä on puolestaan ollut omiaan johtamaan keskittymisen lisääntymiseen entisestään. Markkinoiden keskittyminen on antanut kaupalle valtaa myös päättää siitä, mitä hyödykkeitä tulee markkinoille kuluttajien saataville.

Samalla kun Suomen markkinat ovat EU-alueen keskittyneimmät, Suomi lukeutuu niihin EU-maihin, joissa ei ole annettu erityisiä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevia säännöksiä. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, selvä enemmistö EU-maista on antanut yleissääntöjä täydentäviä säännöksiä. Pelkkä säädöstason vertailu ei toki todista aukottomasti, että sääntely parantaisi markkinoiden toimivuutta. Se on kuitenkin osoitus siitä, että nyt ehdotettavat keinot puuttua markkinoiden ongelmiin ovat EU-maiden välisessä vertailussa täysin normaaleja. Kyse ei ole siitä, että hyvin toimivaa järjestelmää oltaisiin rasittamassa poikkeuksellisella kansallisella sääntelytaakalla.

Hallituksen esityksessä ei väitetä, että kaupan ryhmät käyttäisivät vahvaa markkina-asemaansa väärin. Esityksen tavoitteena on saada keskeiset päivittäistavarakaupan toimijat nykyistä tehokkaammin valvonnan piiriin. SY:n mielestä esitys on tasapainoinen ja turvaa edellytykset puuttua mahdollisiin määräävän markkina-aseman väärinkäyttötapauksiin selvästi paremmin kuin tämänhetkinen lainsäädäntö. Arviomme mukaan on selvää, että pienten tavarantoimittajien asema vahvistuu ehdotetun säännöksen soveltamisen myötä. Markkinoiden toimivuuden parantaminen koituu viime kädessä kuluttajien eduksi.

Luotamme kilpailuviranomaisen toimintaan siinä määrin, että katsomme päivittäistavarakaupan yritysten oikeussuojatarpeidenkin toteutuvan uudistuksessa riittävästi. Sääntely ei ole tarpeetonta, emmekä näe asiassa sellaisia riskejä, että markkinatoimijoiden käyttäytymistä ohjattaisiin liiketaloudellisesti epätarkoituksenmukaisesti tai suorastaan vahingollisesti.

Kuten kansainväliset esimerkitkin osoittavat, tarjolla olisi lukuisia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Nyt valittu ratkaisu eli kilpailulain täydentäminen erityisellä päivittäistavarakaupan määräävän markkina-aseman määrittelyllä on mielestämme järkevä. Kokonaan erillinen toimialan kilpailusäädös olisi tarpeettoman raskas, kuten Ison-Britannian mallin mukainen käytännesääntö- ja asiamiesmallikin. SY:n mielestä hallituksen esityksen perusteluissa on käyty kaikki mahdolliset toteuttamisvaihtoehdot esimerkillisen huolellisesti läpi ja kerrottu eri sidosryhmien näkemyksistä poikkeuksellisen avoimesti.

Esityksen perusteluissa on esitetty arvio markkinoiden nykytilasta ja muutosten tarpeesta. Katsomme, että analyysit on tehty kattavasti ja hyvin. Ehdotuksen taustalla on useita selvityksiä ja hankkeita. Annettu numeerinen tieto päivittäistavarakaupan markkinoista ja toiminnan rakenteesta on relevanttia ja laadukasta. Ainoaksi puutteeksi voi lukea sen jo edellä mainitsemamme seikan, että kansainvälinen vertailu keskittyy yksinomaan säädösratkaisuihin. Ymmärrämme kuitenkin sen, ettei hallituksen esityksen perusteluihin ole mahdollista sisällyttää kattavaa taloudellista analyysia eri maiden sääntelyjärjestelmien vaikutuksista markkinoiden rakenteeseen ja toimivuuteen.

Toteamme, että kaupan kahden suuren ryhmän toiminta on perustavaa laatua olevalla tavalla erilaista. Keskeisin ero on, että K-ryhmässä kauppiaat toimivat yrittäjinä toisin kuin S-ryhmässä. Huomautimme asiasta jo esityksen aiemmissa valmisteluvaiheissa. Näiltä osin hallituksen esityksessä olisi ollut syytä antaa parempi kuva ryhmien toiminnan eroista. Tärkeintä on kuitenkin, että eroavaisuudet otetaan riittävästi huomioon, kun lainsäädäntö pannaan viranomaisen toimesta täytäntöön.

Esityksen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia on arvioitu asianmukaisesti. Tosin osa numeerisesta tiedosta olisi ollut ehkä syytä antaa yritysvaikutusten arvioinnin osana. Pienten tavarantoimittajayritysten ja muiden vastaavien sopijakumppaneiden asemaan olisi voitu kiinnittää enemmän huomiota, sillä tämä on se vaikuttavuusketju, jonka kautta myönteiset vaikutukset kuluttajien asemaan syntyvät: kun markkinat toimivat paremmin, kuluttajat saavat hyödyt parempana tarjontana ja halvempina hintoina.

Lopuksi

Kilpailulain muutosesitys keskittyy päivittäistavarakaupan terveen kilpailun edellytysten parantamiseen. Suomen Yrittäjät pitää valintaa sikäli perusteltuna, että kaupan alan kilpailutilanne on poikkeuksellinen ja kyseisten markkinoiden toimivuuteen on kiinnitetty runsaasti huomiota jo aikaisemmin.

Huomautamme kuitenkin, että vaikka päivittäistavarakaupan keskittymisaste on Euroopan korkein, myös eräillä muilla toimialoilla on erittäin keskittynyt markkinarakenne. Esimerkiksi pienet kuljetus- ja logistiikkapalveluyritykset tai koneurakoitsijat tarjoavat tyypillisesti palveluitaan kansainvälisille suuryrityksille. Markkinoiden toimivuudessa on helposti ongelmia tilanteessa, jossa harvat suuryritykset tilaavat hyödykkeitä lukuisilta pienyrityksiltä.

Jatkossa on edellä sanotun vuoksi mielestämme tarpeen analysoida ensinnäkin päivittäistavarakaupan erityisen sääntelyn vaikutuksia toimialan markkinoihin. Toiseksi on syytä miettiä, tarvitaanko vastaavia toimialakohtaisia räätälöityjä säännöksiä muillakin toimialoilla, joissa markkinat ovat huomattavan keskittyneet. Myös tällaisia ratkaisuvaihtoehtoja on omaksuttu eräissä muissa Euroopan maissa.

Suomen Yrittäjät

Antti Neimala
johtaja