Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Yrittäjyys 2020

Eduskunnan talousvaliokunta

Toimintasuunnitelman tausta

Euroopan Unioni terävöitti pk-yrityspolitiikkaansa vuonna 2008 annetulla Euroopan Yrittäjyysohjelmalla (Small Business Act). Ohjelmassa määritellään 10 pk-yrityspolitiikan perusperiaatetta, kuten ”pienet ensin” periaate, jonka mukaan niin EU-tason kuin kansallisenkin sääntelyn tulee ottaa pk-yritysten toimintaympäristö riittävästi huomioon. Näitä 10 perusperiaatetta täsmennettiin noin 100 erilaisella toimenpidelinjauksella.

Euroopan Yrittäjyysohjelmaa uudistettiin jo vuonna 2011. Syinä nopeaan uudistamiseen olivat talouskriisi ja tarve sovittaa ohjelma yhteen Eurooppa 2020 –strategian kanssa. Erityistä huomiota kiinnitettiin ohjelman täytäntöönpanoon EU:n jäsenmaissa ja luotiin komission johdolla toimiva ”pk-yrityslähettiläiden” (SME-envoy) verkosto, joka kattaa kaikki jäsenmaat.

Komissio antoi nyt puheena olevan toimintasuunnitelman tarkentamaan ja täydentämään Euroopan Yrittäjyysohjelmaa. Toimintasuunnitelmassa esitetään jälleen lukuisia linjauksia, joista noin puolet koskee EU-instituutioita ja puolet jäsenmaita.

Suomen Yrittäjien yleinen näkemys toimintasuunnitelmasta

Suomen Yrittäjät (SY) katsoo, että toimintasuunnitelman julkistaminen oli perusteltua. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EU linjasi yrittäjyyspolitiikkaansa näin kattavasti. Siinä mielessä olemme pitäneet toimintasuunnitelmaa suorastaan historiallisena.

Komissio on esittänyt toimintasuunnitelman alussa hyvin selkeästi oman näkemyksensä siitä, minkä vuoksi yrittäjyyden vahvistaminen on niin tärkeätä: Lisää yrittäjiä tarvitaan, jotta Eurooppa pääsee jälleen kasvuun ja parempaan työllisyystilanteeseen. Yrittäjyys luo uusia yrityksiä ja työpaikkoja, avaa uusia markkinoita ja edistää uusia taitoja ja valmiuksia. Ilman uusien yritysten luomia työpaikkoja työllisyyden keskimääräinen nettokasvu olisi negatiivista.

Komission tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Suunnitelma on ”…päättäväistä yhteistoimintaa koskeva hahmotelma, jonka tarkoituksena on vapauttaa Euroopan yrittäjäpotentiaali, poistaa nykyiset esteet ja mullistaa yrittäjyyden kulttuuri Euroopassa. Sen tavoitteena on helpottaa uusien yritysten perustamista ja luoda paljon enemmän tukea antava ympäristö, jossa nykyiset yrittäjät voivat menestyä ja kasvaa.”

SY yhtyy komission käsitykseen yrittäjyyden merkityksestä talouden kasvun ja työllisyyden myönteisen kehityksen avaintekijänä. Olemme erittäin tyytyväisiä suunnitelmalle asetetuista tavoitteista ja katsomme siinä esitetyt linjaukset perustelluiksi.

Toteamme painokkaasti, että suunnitelman kriittinen osa on sen täytäntöönpano. Suunnitelma ei toteutua itse itseään, vaan edellyttää pitkäjänteistä ja aktiivista toimintaa. Palaamme tähän kysymykseen arvioituamme ensin lyhyesti toimintasuunnitelman kolmea päätoiminta-alaa.

Ohjelman päätoiminta-alat

Kasvua ja yritysten perustamista tukeva yrittäjyyskoulutus

Komissio katsoo, että yrittäjyyskoulutus on yksi tuottavimmista investoinneista, joita Euroopassa voidaan tehdä ja esittää kymmenkunta linjausta yrittäjyyskasvatuksen ja –koulutuksen parantamiseksi kaikilla koulutusasteilla.

Suomi on yksi yrittäjyyskasvatuksen ja –koulutuksen eurooppalaisista kärkimaista. Meillä yrittäjyys on tunnistettu elinikäisen oppimisen avaintaidoksi, jonka merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Huolimatta Suomen vahvasta asemasta eurooppalaisessa vertailussa enemmän voidaan ja enemmän myös tulee tehdä. Erityisen tärkeää on opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen yhteistyö.

Yrittäjien menestymisen ja kasvun mahdollistavan toimintaympäristön luominen

Toimintasuunnitelmassa linjataan lukuisia toimenpiteitä, joiden on tarkoitus poistaa yritysten kehittymistä ja kasvua haittaavia esteitä kuudella määritellyllä alueella: rahoituksen saatavuus; yrittäjien tukeminen yritysten elinkaaren kriittisissä vaiheissa ja yritysten kasvussa; digitaaliajan uusien liiketoimintamahdollisuuksien vapauttaminen; yritysten luovutukset; konkurssimenettelyt ja uuden mahdollisuuden antaminen rehellisille yrittäjille; sääntelytaakan vähentäminen.

Tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista arvioida suunnitelman yksityiskohtaisia linjauksia erityisen tarkasti. Olennaista on, että suunnitelma sisältää runsaasti toimenpidesuosituksia, joihin Suomenkin on suhtauduttava vakavasti. Seuraavassa osoitamme lyhyesti eräitä Suomen kannalta tärkeitä linjauksia:

– Jäsenvaltioita kehotetaan arvioimaan onko nykyistä rahoituslainsäädäntöä tarpeen muuttaa ja verolainsäädäntöä yksinkertaistaa uusien vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen luomiseksi ja rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi entisestään (s. 10).
– Komissio aikoo tarkistaa säännöt, joilla kielletään tietyt harhaanjohtavat markkinointikäytännöt, niiden varmuuden lisäämiseksi sekä lisätä tällaisten käytäntöjen valvontaa rajat ylittävissä tapauksissa (s.12).
– Jäsenvaltioita kehotetaan harkitsemaan vaihtoehtoa, jossa uusien yritysten omistajat voivat pyytää sosiaaliturvamaksujen maksuaikataulun mukauttamista tietyksi määräajaksi yritysten erityistilanteen ja asianmukaisten perusteluiden nojalla (s.14).
– Jäsenvaltioita kehotetaan edistämään yrittäjien pääsyä julkisiin datavarantoihin (Open Data) ja suuriin datamassoihin (Big data), joita on kerätty julkissektorin tai elinkeinoelämän ohjelmiin, kuten Europeana-kulttuuritietokantaan (s. 16).
– Jäsenvaltioita kehotetaan parantamaan yritysten luovutuksia koskevia oikeudellisia, hallinnollisia ja verosäännöksiä ottaen huomioon vuonna 2006 annetun yritysten luovutuksia koskevan komission tiedonannon ja vuonna 2011 annetun komission tiedonannon rajatylittävien perintöveroesteiden torjumisesta EU:ssa (s.17).
– Jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään olemassa olevia EU:n rahastoja niihin sovellettavien sääntöjen ja prioriteettien mukaisesti siten, että niistä tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten luovutuksia yrittäjille, jotka aikovat jatkaa yrityksen toimintaa (s. 17).
– Kaikki neljä toimenpidesuositusta jaksossa 3.5., joka koskee uuden mahdollisuuden antamista rehellisille konkurssintekijöille (s. 19).
– Komissio aikoo ilmoittaa, miten se arvioi uudelleen ja tarkistaa EU:n lainsäädäntöä vähentääkseen tarpeetonta tai kohtuutonta rasitetta kymmenellä alalla, jotka aiheuttavat eniten rasitetta (s. 21).
– Jäsenvaltioita kehotetaan panemaan vuoteen 2013 mennessä kaikilta osin täytäntöön eurooppalaiset käytännesäännöt, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia (s. 22).
– Jäsenvaltioita kehotetaan jatkamaan työmarkkinoiden uudenaikaistamista yksinkertaistamalla työlainsäädäntöä ja kehittämällä joustavia työjärjestelyitä, mukaan luettuna lyhytaikaiset työjärjestelyt (s. 22).
Roolimallit ja erityisten kohderyhmien tavoittaminen
Toimintasuunnitelmassa tavoitellaan yrittäjyyskulttuurin ja –ilmapiirin muuttamista sekä erityisryhmien yrittäjyyspotentiaalin vapauttamista.
– Jäsenvaltioille on osoitettu lukuisia suosituksia koskien naisten, ikääntyneiden henkilöiden, maahanmuuttajien, työttömien – erityisesti työttömien nuorten – yrittäjyyden edistämiseksi (s. 23-28).

Lopuksi

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että toimenpiteitä toteutetaan kilpailukyky- ja teollisuuspolitiikan sekä Small Business Act –aloitteen hallintomekanismien puitteissa. Jäsenvaltioita kehotetaan raportoimaan ”keskeisissä toimissa kansallisella tasolla saavutetusta edistyksestä kansallisten uudistusohjelmiensa yhteydessä eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.”

Suomen Yrittäjät korostaa vielä, että toimintasuunnitelman menestyksellinen toteuttaminen edellyttää järjestelmällistä, määrätietoista ja pitkäjänteistä otetta. Tähän asti Suomi on ollut erittäin passiivinen toteuttamaan Eurooppalaista Yrittäjyysohjelmaa (Small Business Act). Näin siitä huolimatta, että ohjelman toteutumista mittaavat indikaattorit esittävät Suomen yhtenä pk-yrityspolitiikan eurooppalaisista kärkimaista.

Katsomme, että tämän suunnitelman toteuttamiseen on ryhdyttävä työ- ja elinkeinoministeriön johdolla aivan uudenlaisella aktiivisuudella. Selvää on, että ohjelman toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä hallinnon ja yrittäjäjärjestöjen välillä.

Suomen Yrittäjät

Antti Neimala
johtaja