Komission tiedonanto ”Euroopan unionin Itämeren alueen strategia”

Eduskunta
Talousvaliokunta

On erittäin myönteistä, että EU:lla on oma Itämeristrategia. On myös hyvä asia, että toteutuksen käynnistäminen ajoittuu Ruotsin EU- puheenjohtajuudelle. Lausunnossamme keskitymme elinkeinoelämää koskeviin asioihin kuten sisämarkkinoiden toimivuuteen, palveludirektiiviin, työmarkkinoihin ja Venäjä-yhteistyöhön. Samalla on aivan selvää, että ympäristönäkökulmat ovat tärkeitä. Itämeri kuuluu maailman saastuneimpiin merialueisiin. Itämeren syvyys on vain 50 metriä verrattuna esim. Välimeren 1000 metriin. Jo yhden öljytankkerin onnettomuus olisi tuhoisa. Strategialla voidaan parantaa yhteistyötä Itämeren-maiden ympäristön suojelemiseksi.

Strategian tehokas toteuttaminen edellyttää, että toimintaohjelman toteuttamiseen osallistuu mahdollisimman paljon yhteiskunnan toimijoita ja kansalaisia. Itämeren ympärillä on pieniä kielialueita ja useita pieniä kansakuntia, kielivaikeudet ovat usein yhteistyön käytännön esteenä. SY:n kannalta erityinen kiinnostuksen kohde on yrityselämän järjestöjen yhteistyö sekä yritysten vuorovaikutuksen lisääminen. Toivomme Suomelta aktiivisuutta elinkeinoelämää koskevissa asioissa.

Itämeren alueesta vauras talousalue

Itämeren alueella sisämarkkinoiden toimivuutta tulee määrätietoisesti kehittää. Erikoistumisen myötä useampi yritys toimii erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa. Yrityksillä on asiakkaiden, alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneidensa välityksellä kytköksiä Itämeren alueen eri osien markkinoihin ja tuotantotekijöihin. Rajat ylittävän yritystoiminnan lisääntyessä Itämeren alueelle on ensiarvoisen tärkeää luoda mahdollisimman yhtenäinen markkina-alue, jossa tavaroiden ja palveluiden kauppaan, julkisiin hankintoihin sekä investointeihin kohdistuu vähän esteitä ja jossa pääoma- ja työmarkkinat toimivat hyvin.

EU:n uuden Lissabonin sopimuksen voimaantulo vuoden 2010 aikana olisi Itämeren alueen EU-jäsenmaille erittäin tärkeää. Sopimus vahvistaa EU:n toimivaltaa elinkeinoelämälle tärkeissä asioissa kuten tulliunionin, kilpailusäännösten sekä kauppapolitiikan aloilla.

Myös EU-säädösten mahdollisimman yhdenmukainen soveltaminen on erittäin tärkeää. Esimerkiksi kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian keskeisenä osana on palveludirektiivi, joka on saatettava EU-jäsenmaissa voimaan 28.12.2009 mennessä.

Palveludirektiivin ulkopuolelle jää useita Itämeren alueelle merkittäviä toimialoja, kuten osa kuljetusalan palveluista, työvoimavuokrausyritysten palvelut, rahoituspalvelut ja terveydenhoitopalvelut. Myös näiden palveluiden osalta tulisi tavoitteen olla toimivat sisämarkkinat.

Talouskasvulla ja oikeusjärjestelmän toimivuudella on todettu useissa tutki-muksissa olevan positiivinen korrelaatio. Heikko omaisuuden suoja, korruptio ja epävarmuus sopimusten pitävyydestä, tuomioistuinten riippumattomuudesta ja vaihteleva lakien toimeenpano tai tulkinta yhdistyy puolestaan hitaampaan talouskasvuun. Investoijien riskit kasvavat ja investointihalukkuus vähenee. Itämeren alueen maat voisivat sopia yhteisistä toimista tällä alueella esiintyvien epäkohtien korjaamiseksi. Itämeri-strategia tarjoaisi oivan alustan tällaiselle toimille.

Työvoiman liikkuvuutta EU-alueella ei ole vielä vapautettu, vaikka EU:n laajentumisesta alueella on kulunut vuosia. Kaikki Itämeren EU-maat ovat kuitenkin henkilöiden vapaata liikkuvuutta helpottavien Schengenin säännösten piirissä. Työvoiman liikkuvuuden siirtymäajoista tulee mielestämme luopua. Työn ja osaamisen liikkuvuus maasta toiseen, eli ns. ”aivokierto” hyödyntää kaikkia osapuolia. Pätevän työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää työperusteisen maahanmuuttopolitiikan ripeää vahvistamista koko Itämeren alueella. Työnteon kannustimien edistämisessä, paikkakunnalta ja maasta toiseen muuton helpottamisessa on runsaasti tehtävää koko Itämeren alueella.

EU:n ja sen jäsenmaiden päätösvallassa on useita sopimusjärjestelyjä, joilla voisi olla Itämeren alueelle voimakas myönteinen vaikutus. Esimerkiksi kaikissa yhdeksässä Itämeren alueen maissa toimiva yritys joutuu nyt käyttämään peräti kahdeksaa valuuttaa. Vain Suomi ja Saksa kuuluvat euroalueeseen. Talous- ja rahaliiton laajentaminen on tärkeää. Erityisesti Tanskan ja Ruotsin aloitteet talous- ja rahaliittoon liittymiseksi toisivat vaikuttavuutta ja uskottavuutta Itämeren talousalueen täyden potentiaalin hyödyntämiseksi.

Itämeristrategian ulkoinen ulottuvuus

Venäjän taloudellinen merkitys on Suomelle suuri. Suomella on erinomaiset edellytykset toimia välittäjänä Venäjän ja EU:n välillä. Tämä on mahdollisuus tilanteessa, jossa monen uuden EU-jäsenmaan suhteet Venäjään ovat varsin kireät. Itämeren alueen taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää niin kansainvälisen sopimuspohjan laajentamista sekä Euroopan integraatiokehityksen syventämistä. Vaikka Venäjän WTO-jäsenyys sekä EU:n ja Venäjän uusi yhteistyösopimus eivät yksinomaan ole Itämeren aluetta koskevia sopimuksia, niiden Itämeren alueelle tuottamat hyödyt olisivat ratkaisevan tärkeitä koko alueen talouden kasvun vauhdittajana ja kehityksen edistä-jänä. Itämeri on Venäjän ja Aasian tuotteiden tärkein ja luonnollinen vienti-väylä Eurooppaan.

Kaliningrad unohtuu usein itämerikeskusteluissa, myös tämä alue vaatii oman huomionsa.

SY yhtyy käsityksen, jonka mukaan pohjoinen ulottuvuus on uudistusten jälkeen EU-Venäjä suhteiden dynaaminen osa-alue ja luonteva ja toimiva foorumi tehdä yhteistyötä EU:n Itämeri-strategian toimeenpanon osalta. Tällöin keskeisenä EU-rahoituksen lähteenä.

Infrastruktuuri kaipaa valtioiden rajat ylittävää ketjuttamista niin meri-, joki-, maa- kuin ilmaliikenteessä. Tähän tarvitaan sekä kilpailua että yhteistä suunnittelua, jotta reittiyhteydet muodostuvat saumattomaksi. Tehokkaiden kuljetusketjujen kehittämisessä ja niitä haittaavien poistamisessa tarvitaan yhteistyötä sekä EU-maiden kesken että erityisesti Venäjän kanssa. Tämä voisi tapahtua mm. Itämeren moottoritiekonseptia ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen TEN-T – politiikkaa sekä Pohjoisen ulottuvuuden, jossa Venäjä käynnistää mittavia infrastruktuuri- ja satamahankkeita.

Itämeri-strategian rahoitus

Itämeri-strategian toteuttamiseen ei ole kaavailtu uusia rahoitusvälineitä. Käytettävissä olevat rahoituskanavat ovat EU:n rakennerahastot (Itämeren alueelle n.55 mrd euroa vuosiksi 2007-2013), kunkin itämeren maan kansallinen rahoitus ja kansallinen rahoitus ja kansainvälisten rahalaitosten (EIB,NIB, ERBD jne.) tarjoamat rahoitusmuodot. EU:n eri rahoituskanavien käyttöä Itämeri-strategian tarkoittamiin kohteisiin tulee tehostaa. Talouslaman runtelemissa Baltian-maissa EU-hankkeiden omarahoitusosuudet tuottavat ongelmia mm. heikentyneen valuutan seurauksena. Omarahoitusosuuksista tulee hetkellisesti voida poiketa, jotta yhteistyöhankkeita voidaan toteuttaa.

– Suomen tulee vaikuttaa siihen että Itämeri-strategian painopisteet heijastuvat EU:n rahoituskehysesitysten käsittelyssä ja että talousarvioon sisälletty EU-budjettilinja saa sisällön.
– Suomi hoitaa omat rahoitusvelvoitteet strategiaa toteuttaessa.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Thomas Palmgren
Kansainväliset asiat