14.3.2014 klo 12:50
Lausunto

Lausunto asiassa: yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet; alustavat elementit eurooppalaisen ei-sitovan instrumentin/instrumenttien laatimiseksi

Ulkoasiainministeriö

Lausuntopyynnön tausta

Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien johtokomitean alaisuudessa kokoontuvan liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia käsittelevän työryhmän tehtävänä on edistää yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n periaatteiden täytäntöönpanoa eurooppalaisella tasolla. Työryhmän tulee laatia ei-sitova eurooppalainen instrumentti tai instrumentteja, joilla edistetään em. ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanoa ja täytetään täytäntöönpanon mahdollisia aukkoja eurooppalaisella tasolla.

Ulkoasiainministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa työryhmän laatimista alustavista ehdotuksista liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia käsitteleviksi elementeiksi. Esitämme lausuntonamme kunnioittavasti seuraavaa:

Työryhmän havaitsemat esteet oikeuden ja hyvityksen saamiselle yrityssidonnaisten ihmisoikeuksien loukkaamistapauksissa

Työryhmä käsitteli kolmea mahdollista mekanismia, joiden avulla ihmisoikeuksien loukkauksiin voitaisiin puuttua. Mekanismeina käsiteltiin valtion tarjoamaa lakiin perustuvaa mekanismia, valtion tarjoamaa ei-lakiin perustuvaa mekanismia ja muun tahon tarjoama mekanismia.

Käsitellyt kolme tapaa järjestää ihmisoikeuksien loukkausten käsittely ja mahdollisuudet vaatia hyvitystä ovat kaikki haasteellisia, mutta toteutuskelpoisia ja osin ne täydentävät toisiaan. Kuten työryhmä on todennut, tärkein tekijä ihmisoikeuksien loukkausten esilletulossa ja selvittämisessä on tietoisuus oikeuksien sisällöstä ja keinoista oikeuksien toteuttamiseen. Ellei loukkauksen kohteella ole näitä tietoja, on hänen vaikea vaatia oikeuksiaan tai hyvitystä.

Lakiin perustuva mekanismi

Työryhmä on arvioinut lakiin perustuvia mekanismeja ja laatinut luettelon esteistä, joita ilmenee oikeudellisten menetelmien käytössä sekä mahdollisista keinoista poistaa esteet. Luettelo sisältää kattavasti asioita, jotka voivat osoittautua oikeuksien saamisen esteiksi tai vaikeuttaa sitä. Näihin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota asian jatkovalmistelussa. Listalla olevista aiheista mm. liiketoiminnan lisääntyvä kansainvälinen rakenne ja monimutkaiset alihankintaketjut luovat erityisen haasteellisia kysymyksiä yritysten ihmisoikeusvastuun järjestämisessä.

Ei-laissa olevat mekanismit

Muina kuin lakiin perustuvina ratkaisukeinoina työryhmä on keskustellut olemassa olevien kansallisten sovittelujärjestelmien käytöstä. Työryhmä on todennut, että Euroopan neuvoston ei ole mahdollista käsitellä niiden toimintaa ja tehokkuutta, mutta se voi suositella OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien suuntaviivojen käyttöön ottoa jäsenmaille, jotka eivät sitä ole vielä tehneet.

Ehdotus, että ei-lakiin perustuvien kansallisten sovittelujärjestelmien käyttöönottoa pyritään edistämään ja vaihtamaan jäsenvaltioiden kesken niistä saatuja hyviä käytäntöjä on hyvä toimintamalli.

Muut kuin valtion järjestämät mekanismit

Työryhmä on todennut, että valtioiden ei tulisi puuttua muiden tahojen omassa toiminnassaan järjestämien valitus- ja hyvitysmekanismien toimintaan. Valtiot voivat kuitenkin keskustella näiden tahojen kanssa ja tuoda esiin, ettei mekanismeissa tulisi olla esteitä uhrin mahdollisuuksille käyttää myös valtion järjestämiä lakiin perustuvia tai ei-lakiin perustuvia mekanismeja.

Muiden kuin valtioiden järjestämät mekanismit täydentävät ihmisoikeusloukkauksien selvitysmekanismeja. Olisi kuitenkin hyvä, että valtiot pyrkivät työryhmän ehdottamalla tavalla varmistamaan, että mekanismeissa ei ole esteitä loukkauksien kohteen mahdollisuuksille oikeuksien toteuttamiseen muillakin tavoilla.

Politiikat ja keinot miten yritykset saadaan kunnioittamaan ihmisoikeuksia

Työryhmä toteaa, että erityistä painoa tulee asettaa sosiaalisille perusoikeuksille, jotka ovat jo nyt voimassa velvoittavina jäsenvaltiossa keskinäisten sopimusten perusteella. Tiedon jakamista varten työryhmä ehdottaa mm. perustettavaksi Euroopan neuvoston ylläpitämää Helpdesk –palvelua, josta sekä yritykset että henkilöt voisivat kysyä sovellettavista standardeista.

Tietopalvelun perustaminen yksityishenkilöitä ja yhteisöjä varten on hyvä ehdotus. Koska palvelua tarvitsisivat eri intressitahojen lisäksi yksityishenkilöt, tulisi sen olla saatavilla kaikilla jäsenvaltion kielillä.

Hyvien käytäntöjen edistäminen

Työryhmä katsoi, ettei ole olemassa yhtä hyvien käytäntöjen mallia, jonka mukaan hyvät käytännöt tulisi laatia vaan malleja on useita. Työryhmä kuitenkin keskusteli useista kysymyksistä, joita voitaisiin ottaa ei-sitovan instrumentin osiksi.

Luettelossa ei-sitovan instrumentin osista on listattu hyvin asioita, joita hyvien käytäntöjen tulisi sisältää. Erityisesti tiedon tarjoaminen kolmansien maiden ihmisoikeustilanteesta yrityksille on tärkeää, koska tiedon kokoaminen voi usein vaatia pidempiaikaisen seurannan.

Kansallisen toimintasuunnitelman kriteerit

Työryhmässä keskusteltiin siitä, minkälaista ohjeistusta ei-sitova instrumentti voisi antaa laadittaessa kansallisia toimintasuunnitelmia.

Esitetty toimintamalli, missä kansallisen toimintasuunnitelman pilotteina toimisi joitakin jäsenvaltioita ja saatuja kokemuksia jaettaisiin muille jäsenvaltioille, on hyvä. Tämä menettely todennäköisesti helpottaa ja nopeuttaa toimintasuunnitelmien laatimista ja käyttöönottoa.

Intressitahojen ja sosiaalipartnereiden rooli

Ei-sitovan instrumentin soveltumista tukemaan eri intressitahojen ja sosiaalipartnereiden roolia on käsitelty työryhmässä eri näkökulmista. Asiasta on kirjattu hyviä näkemyksiä, joita voidaan vielä laajentaa ja tarkentaa.

Sopiva mekanismi implementointiin ja sen seurantaan

Työryhmä arvioi tarvetta seurata ei-sitovan instrumentin toimintaa. Seuranta nähtiin mahdollisuutena käydä vuoropuhelua intressitahojen ja valtion välillä. Seuranta on hyvä toteuttaa kyselyillä, joista laaditaan raportti.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Anja Tuomola
lainopillinen asiamies