Lausunto esityksestä laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta sekä laiksi orpoteosten käyttämisestä

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Suomen Yrittäjien lausuntoa otsikkoasiassa. Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.11.2013. Uusi laki orpoteosten käyttämisestä tulisi voimaan 29.10.2014.

Esityksen sisältö

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi tekijänoikeuslakiin muutokset, jotka aiheutuvat tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetun direktiivin muuttamisesta (2011/77/EU). Esityksessä muun muassa ehdotetaan, että esittävän taiteilijan suojaa äänitallenteelle tallennetun esityksen osalta sekä äänitallenteen tuottajan suojaa pidennetään 50 vuodesta 70 vuodeksi. Lisäksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset esittävän taiteilijan mahdollisuudesta irtisanoa äänitallenteen oikeuksien siirto- ja luovutussopimus sekä esittävän taiteilijan lisäkorvaus, jos esittävä taiteilija on luovuttanut oikeutensa tuottajalle kertakorvauksella.

Esityksessä ehdotetaan tehtäviksi muutokset, jotka aiheutuvat orpoteosten tietyistä sallituista käyttötarkoituksista annetusta direktiivistä (2012/28/EU). Laki sisältäisi säännökset orpoteosten määritelmästä, käyttämisestä, huolellisesta oikeuksien selvityksestä sekä hyvityksestä. Orpoteoksena pidettäisiin teosta, jonka tekijää tai kaikkia tekijöitä ei tunneta tai heidän olinpaikkaansa ei tiedetä.

Lisäksi hallituksen esitysluonnos sisältää lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat sopimuslisenssikonstruktion vahvistamista, lainakorvaussäännöksen täsmentämistä sekä äänitallenteen suojan liittymäkriteereiden täydentämistä. Lähettäjäyrityksiä ja lehtikustantajien arkistoaineistojen käyttöä tulisi koskemaan oma sopimuslisenssisäännös.

Suomen Yrittäjien näkemykset esityksestä

Aluksi toteamme, ettei käsillä olevan esityksen valmistelu ole ollut avointa ja riittävää. Direktiivien implementointien lisäksi esitys sisältää merkittäviä kansallisen tason ehdotuksia (esimerkiksi sopimuslisenssikonstruktion vahvistaminen ja lainakorvaus), joista ei ole käyty keskustelua valmistelun yhteydessä. Huomautamme, ettei hyvän hallinnon periaatteista tule tinkiä kansallisten ratkaisujen osalta siitäkään huolimatta, että implementoinneille asetetut takarajat ovat umpeutumassa. Lisäksi tässä yhteydessä katsomme, ettei direktiivien implementoinnin yhteydessä ole perusteltua poiketa direktiivin sanamuodosta.

Tekijänoikeuslain sopimuslisenssiä koskevaa 26 §:ää ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän tekijänoikeusjärjestön katsotaan edustavan laajennetun kollektiivisen luvan eli sopimuslisenssin osalta kaikkia, myös järjestön ulkopuolisia tietyn alan tekijöitä. Toteamme, että tekijänoikeuksista sovittaessa tulisi lähtökohtana olla vapaa ja yksilöllinen sopiminen. Sopimuslisenssijärjestelmä tulisi ulottaa vain sellaisiin rajattuihin tilanteisin, joissa oikeuksien ja asiakkuuksien hallinnasta ei ole mahdollista sopia yksilöllisesti, esimerkiksi oikeuksien massakäyttöluonteen vuoksi.

Katsomme, ettei tekijänoikeuslain 26 §:n muutoksen syitä ole avattu riittävästi esityksessä. Lisäksi huomautamme, että tekijänoikeusjärjestöt ovat määräävässä markkina-asemassa, minkä vuoksi sopijapuolet ovat usein keskenään epätasa-arvoisessa asemassa. Tästä johtuen on vaarana, että järjestöjen määräävä asema vaikuttaa epäterveellä tavalla tekijänoikeusjärjestöjen korvaustasoihin sekä lupaehtoihin. Kansallisessa IPR-strategiassamme on todettu erillisenä toimenpiteenä tekijänoikeusjärjestöjen lisenssointikäytäntöjen arviointi kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta, mikä tulee ottaa huomioon asian mahdollisessa jatkovalmistelussa.

Emme kannata tekijänoikeuslain 19 §:ää koskevaa ehdotusta, jolla poistettaisiin tekijänoikeudellisen lainakorvausoikeuden luovutettavuus. Oikeus lainakorvaukseen olisi esityksen mukaan vain teoksen alkuperäisellä tekijällä ja hänen perillisillään. Ehdotus on sopimusoikeuden yleisten periaatteiden vastainen.

Katsomme lausunnolla olevan esitysluonnoksen sisältävän edellä kerrottuja merkittäviä puutteita, minkä vuoksi esitys tulee valmistella ministeriössä kansallisten ratkaisujen osalta uudelleen. Ottaen huomioon Suomen Yrittäjien asema jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurimpana keskusjärjestönä (116 000 jäsenyritystä) on perusteltua, että järjestöllemme varataan mahdollisuus osallistua asian valmisteluun.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Tiina Toivonen
lainopillinen asiamies