Lausunto EU:n ja USA:n välisestä transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta

Lausuntonamme esitämme seuraavaa.

Sopimuksen vaikutukset pk-yrityksiin

Pk-yritykset ovat eri arvioiden mukaan suurimpia hyötyjiä kaupan esteiden purkamisessa ja sääntöjen yksinkertaistamisessa. Kauppasopimuksesta 20 prosenttia koskee tulleja ja tariffeja ja 80 prosenttia hallinnollisten ja teknisten esteiden purkamista.

Pk-yrityksillä on rajoitetut resurssit erilaisten tuotehyväksyntöjen ja sertifikaattien hankkimiseen, minkä vuoksi sopimus tuottaisi merkittäviä mahdollisuuksia juuri pk-yrityksille.
Yhdysvaltoihin viedessään tulee noudattaa Yhdysvaltojen määräyksiä. Tämä voi olla kallista erityisesti pienemmille yrityksille, jos EU:n ja Yhdysvaltojen säännöt ovat kovin erilaisia.

Pienyrityksiä varten sopimuksessa on oma lukunsa. Pienet yritykset tarvitsevat lisäapua voidakseen hyötyä TTIP-sopimuksen mukanaan tuomista kauppa- ja investointimahdollisuuksista.
Luvun tarkoitus on auttaa yrityksiä ymmärtämään sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Yritykset ja yrittäjät haluavat löytää asiakkaita, partnereita, jakelukanavia sekä henkilökohtaisia verkostoja.

Pidämme kannatettavana perustaa ilmainen Yhdysvaltoja koskeva verkkotiedotuspalvelu, josta pk-yritykset saavat tarvitsemansa tiedot viedessään tai investoidessaan Yhdysvaltoihin.
Vaikkakin pk-yrityksille on oma luku, tulee niiden tarpeet huomioida sopimuksen kaikissa luvuissa.

Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin mukaan kasvuhakuiset yritykset suuntautuvat myös muita aktiivisemmin vientiin. Niillä on työllistämispotentiaalia ja niiden kansainvälistymistä tulee eri keinoin edistää.

TTIP-sopimuksen vaikutukset Euroopan taloudelle

Julkisuudessa esitetyt ekonometriset mittaukset osoittavat yksiselitteisesti, että sopimuksesta olisi hyötyä molemmille maanosille. EU-maiden vienti Yhdysvaltoihin lähentelee miljardia euroa per päivä. Kokonaisvienti 2014 oli 311 miljardia ja tuonti USA:sta 206 miljardia.

Tehtyjen selvitysten mukaan uusia työpaikkoja syntyy sekä EU:hun että USA:han. Sopimuksesta syntyvä hyöty voi toki olla epätasaista. Iso-Britannia ja Irlanti, joilla on luontaisesti läheiset suhteet USA:han, voisivat hyötyä sopimuksesta muita maita enemmän. On äärimmäisen tärkeää huolehtia myös kotimaisilla politiikkatoimilla siitä, että pk-yritysten edustama vienti- ja kasvupotentiaali saadaan realisoitumaan.

Julkiset hankinnat

Julkisten hankintojen suhteen tavoitteena tulee olla, että EU-maiden yritysten pääsy julkisten hankintojen markkinoille paranee merkittävästi. Neuvotteluissa julkisten hankintojen vapautuminen on vaikea ja herkkä luku. Siihen liittyy Buy American Act, jonka mukaan pääsy Yhdysvaltojen julkisten hankintojen markkinoille edellyttää sitä, että osa tuotannosta on siellä. Kun EU:ssa 80 prosenttia julkisista hankinnoista on vapautettu kilpailulle, vastaava prosenttiosuus Yhdysvaltojen kohdalla on vain noin 20 prosenttia.
Tämä kokonaisuus on tärkeä, koska sen myötä voi syntyä kasvumahdollisuuksia ja uusia työpaikkoja. EU-maiden yritykset voisivat paremmin kilpailla paikallisten yritysten kanssa Yhdysvaltojen markkinoilla.

Palveluiden vienti

Palveluiden osuus EU:n taloudesta ja työpaikoista on 60 prosenttia. Palveluiden vienti EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on runsasta. EU:n yritykset törmäävät kuitenkin esteisiin yrittäessään myydä palveluja Yhdysvaltoihin.

Sopimuksessa halutaan taata ammattihenkilökunnalle oikeus harjoittaa ammattitoimintaa Atlantin molemmin puolin tunnustamalla ammattipätevyydet vastavuoroisesti.
On sovittava niistä normeista, jotka nopeuttavat ja selkeyttävät toimilupien ja hyväksyntien antamista ihmisille ja yrityksille esimerkiksi tilintarkastusta, liikkeenjohdon konsultointia ja oikeudellista neuvontaa varten.

Työperäinen maahanmuutto on yritysten kannalta tärkeä asia. Tämä aihe etenee TTIP-neuvotteluiden rinnakkaisprosessina. Yritysten hankkeet voivat vaatia pidempiaikaista läsnäoloa Yhdysvalloissa. Nykytilanteeseen halutaan parannuksia, esimerkiksi helpotuksia liittyen yritysten henkilökunnan viisumien saantiin.

Sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumenettely sekä valtioiden välinen riidanratkaisu

EU on suurin investoija Yhdysvalloissa. EU:n yritysten Yhdysvaltoihin tekemien sijoitusten arvo ylittää 1,6 biljoonaa euroa.

EU tarjoaa jo lähtökohtaisesti tasapuolisen kohtelun ja korkean suojan investoinneille. Eurooppalaisille investoijille tulee taata vastaava kohtelu unionin ulkopuolella. Historiansa aikana EU-maita on haastettu välimiesmenettelyyn 55 kertaa.

TTIP-sopimuksen myötä EU haluaa luoda uuden tavan suojella investointeja. Ehdotus perustuu uudistuksiin, joita on sisälletty EU:n kauppasopimuksiin Kanadan ja Singaporen kanssa. EU haluaa perustaa uuden investointituomioistuinjärjestelmän, kun taas USA on kannattanut suljetumpaa välimiesmenettelyä. EU:n ehdottama malli mahdollistaa päätöksistä valittamisen, kun taas välimiesoikeuden päätöksistä ei voi valittaa.

Paljon julkisuudessa ollut ISDS on yksi riidanratkaisumenetelmä, jolla ratkaistan yksityisten sijoittajien ja valtion välisiä kiistoja. EU on ehdottanut kahta vaihtoehtoa; monivälisen kansainvälisen tuomioistuimen sekä kahdenvälisen vetoomuselimen.

Komission ehdotuksessa ilmaistaan selkeästi, että hallitusten oikeus sääntelyyn julkisen politiikan alalla säilytetään. Lisäksi täsmennetään, että investointisuojamääräyksiä ei voida tulkita valtioiden sitoutumiseksi olemaan jatkossa muuttamatta lainsäädäntöään, vaikka se vaikuttaisi kielteisesti sijoittajan tuotto-odotuksiin.

Katsomme, että toimivaa riidanratkaisumenetelmää tarvitaan erityisesti, jotta tähän sopimukseen sisältyvää mekanismia voidaan käyttää pohjana myös jatkossa. EU-maiden ja Yhdysvaltojen välisessä sopimuksessakin kysymys on tärkeä, mutta vielä tärkeämpi se on suhteessa niihin maihin, joiden oikeusjärjestys on vähemmän kehittynyt kuin TTIP-osapuolten.

Suomella on 67 investointisuojasopimusta eri maiden kanssa. Ne ovat valtioiden välisiä sopimuksia, joissa suojataan yrityksiä valtioiden epätasapuolisesta kohtelusta.

Sopimuksessa halutaan myös luoda toimiva tapa ratkaista EU:n ja Yhdysvaltojen julkishallintojen välisiä TTIP-sopimuksesta syntyviä kiistoja. Perustana käytetään Maailman kauppajärjestön WTO:n piirissä ja käytössä olevaa järjestelmää. Sillä voidaan ratkaista TTIP-sopimuksen tulkintaan liittyviä erimielisyyksiä ja sitä, miten sopimus pannaan täytäntöön ennustettavalla tavalla.

Sopimusneuvottelut vaikuttavat globaaliin säädösympäristöön

Sopimuksen suurimmat hyödyt odotetaan saatavan tarpeettomia sääntelyesteitä purkamalla. EU:n tavoitteena on kattaa sääntely Yhdysvaltain hallinnon kaikilla tasoilla.
Yksi yhteinen etu on, että niin EU:n kuin USA:nkin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota sääntelyjärjestelmiensä kilpailukykyvaikutuksiin. EU:ssa olemme olleet ylisääntelyn tiellä, johon yritetään reagoida monin eri tavoin.

TTIP-neuvottelut ovat pikemminkin mahdollisuus järkeistää eurooppalaista säätelyä kuin uhka kansalaisten oikeusturvalle.
EU:n ja USA:n yhteistyön tiivistyminen vaikuttaa myös sopimuksen ulkopuolisiin maihin. Sopimus lisäisi EU:n mahdollisuuksia vaikuttaa maailmankaupan sääntöihin sekä tuoda esiin eurooppalaisia arvoja maailmanlaajuisesti. Katsomme tämän olevan sopimuksesta aiheutuva myönteinen sivuvaikutus.

Suomen Yrittäjät

Thomas Palmgren
kansainvälisten asioiden päällikkö