22.1.2015 klo 11:31
Lausunto

Lausunto eurooppalaista patenttijärjestelmäuudistusta koskevasta arviomuistiosta ja sen johtopäätöksistä

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa eurooppalaista patenttijärjestelmäuudistusta koskevasta arviomuistiosta ja siinä esitetystä johtopäätöksistä. Arviomuistiossa esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan uudistuksen toimeenpanoa Suomessa. Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua muistiosta ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Toimiva patenttijärjestelmä on innovaatiotoiminnan peruslähtökohta

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että Suomi on mukana hankkeissa, joiden tavoitteena on tukea yritysten kansainvälistymistä ja edistää innovaatiotoimintaa. Jotta tavoite yritysten kasvulle erityisesti korkean arvonlisän yritystoiminnassa voidaan saavuttaa, on aineettomien oikeuksien suojajärjestelmien oltava kunnossa. On siten tärkeää, että yrityksillä on käytössään ennakoitava, tehokas ja kohtuuhintainen patenttijärjestelmä.

Pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että aineettomien oikeuksien suoja on tosiasiallisesti saatavilla. Keksinnön suojaaminen tehokkaasti patentilla tulee olla jatkossakin mahdollista kohtuullisin kustannuksin. On tärkeää varmistaa myös oikeusturvan takeiden toteutuminen. Suomen on myös huolehdittava, että suomalaisilla yrityksillä on riittävät toimintamahdollisuudet niin kotimarkkinoilla kuin myös laajemmin eurooppalaisilla markkinoilla ja globaalisti.

Eurooppalaisen patenttijärjestelmäuudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön EU-asetuksiin perustuva yhtenäispatentti ja uusi yhdistetty patenttituomioistuin. Yhtenäispatentti olisi uusi vaihtoehto perinteisten eurooppapatenttien ja kansallisten patenttien rinnalla. Yhtenäisen patenttisuojan tavoitteena on edistää tieteellistä ja teknologista kehitystä sekä sisämarkkinoiden toimintaa helpottamalla patenttijärjestelmän käyttöä ja tekemällä siitä kustannuksiltaan edullisemman ja oikeudellisesti varmemman.

Suomen Yrittäjät pitää yhtenäispatenttijärjestelmän tavoitteita toivottavina. Käytännössä yhtenäispatentti mahdollistaa sen, että keksintö voidaan suojata järjestelmässä mukana olevien maiden alueella yhdellä rekisteröinnillä. Kaikki patenttiin kohdistuvat toimet tapahtuvat kaikissa maissa yhtenäisesti, samoin sitä koskevat riidat ratkaistaan yhdistetyssä patenttituomioistuimessa koko patentin voimassaoloaluetta koskevin vaikutuksin. Näin ollen patenttia loukkaava toimi voidaan kieltää koko yhtenäispatentin alueella yhdellä tuomioistuinprosessilla, mutta toisaalta patenttisuoja voi myös kumoutua vastaavasti.

Yhtenäispatenttijärjestelmän vaikutukset yrityksiin ovat epäselviä

Suomen Yrittäjät korostaa, että yhtenäispatenttijärjestelmän yritysvaikutukset on arvioitava tarkasti ennen kuin lopullinen päätös ratifioinnista tehdään. Tällä hetkellä yhtenäispatenttijärjestelmää arvioidaan suhteellisen heikolla tietopohjalla järjestelmän vaikutuksista yrityksiin. Moni asia on vielä vailla vastauksia, mikä tekee asiasta päättämisen vaikeaksi.

Yhtenäispatenttia hyödyntäisivät todennäköisimmin juuri kansainvälisesti eurooppalaisilla markkinoilla toimivat yritykset, joille järjestelmä tuo selkeitä etuja nykyisiin patenttijärjestelmiin nähden. Pelkästään kotimarkkinoilla toimiville suomalaisyrityksille Suomen mukanaolo yhtenäispatenttijärjestelmässä voi kuitenkin tuoda lisähaasteita riippumatta siitä, patentoiko yritys itse vai ei. Yhtenäispatenttijärjestelmän arvioinnissa on korostetun tärkeätä pitää mielessä suomalainen yritysrakenne. Suomalaisista yrityksistä 99,8 % on pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset), jotka ovat myös alttiimpia mahdollisille negatiivisille vaikutuksille.

Pk-yritykset ovat varsin heterogeeninen ryhmä, eivätkä kaikki yritykset ole patenttiaktiivisia. Yhtenäispatenttijärjestelmällä on kuitenkin vaikutuksia erityisesti teollisuudessa toimiviin pk-yrityksiin, joista 45 % harjoittaa vientiä. Ulkomaille vientiä harjoittavat yritykset sekä patentti-intensiiviset toimijat yrityskoosta riippumatta seuraavat jo tällä hetkellä alansa kehitystä kansainvälisesti. Koska yhtenäispatentti on suomalaisten yritysten käytettävissä joka tapauksessa, kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten on otettava yhtenäispatenttijärjestelmä huomioon toiminnassaan, vaikka Suomi jäisi yhtenäispatenttijärjestelmän ulkopuolelle. Sama koskee sellaisia yrityksiä, joiden tavoitteena on laajentaa toimintaansa ulkomaille.

On kuitenkin huomattava, että pk-yritykset toimivat usein suurempien yritysten alihankkijoina, jolloin pk-yrityksen toiminta ja kilpailuetu voi perustua suoraan yhteen tai useampaan patentilla suojattuun keksintöön. Yhtenäispatenttijärjestelmän vaikutukset voivat siten heijastua niin tilaaja- kuin alihankkijayritystenkin toimintaan riippumatta siitä, ovatko nämä yritykset itse patenttiaktiivisia ja toimivatko ne vain kotimarkkinoilla vai myös kansainvälisesti. Olennainen merkitys yhtenäispatenttijärjestelmää koskevalla päätöksellä onkin juuri niille suomalaisille kotimarkkinoilla toimiville yrityksille, jotka patentoivat vain satunnaisesti tai eivät lainkaan. Tällaisten yritysten osalta yhtenäispatenttijärjestelmä saattaisi rajoittaa yritysten toimintavapautta, sillä riski siitä, että yritys loukkaa omalla toiminnallaan voimassa olevaa yhtenäispatenttia, aiheuttaa tarpeen lisätä muiden yritysten patenttien seurantaa. Tästä aiheutuu luonnollisesti kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Yhtenäispatenttijärjestelmän yritysvaikutuksia olisikin arvioitava kokonaisuutena laajasti erilaisten yritysten kesken.

Yhtenäispatenttijärjestelmän on oltava kohtuuhintainen

Yhtenäispatenttijärjestelmän avoimista kysymyksistä merkittävin koskee järjestelmän oikeudenhaltijoille aiheuttamia kustannuksia. Patenttijärjestelmän yritykselle aiheuttamat kustannukset vaikuttavat suoraan järjestelmän kiinnostavuuteen, minkä vuoksi yhtenäispatentin maksuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhtenäispatentin kustannukset koostuvat hakemus- ja vuosimaksuista, tuomioistuinmaksuista sekä muista maksuista (esimerkkinä opt-in ja opt-out –maksut). Suurin merkitys yrityksille on luonnollisesti hakemus- ja vuosimaksuilla, mutta myös muut maksut vaikuttavat järjestelmän houkuttelevuuteen. Vuosimaksujen ja muiden maksujen olisikin oltava kohtuullisia ja oikeasuhtaisia.

Tuomioistuinmaksujen osalta on puolestaan todettava, että pohjoismaiseen oikeusjärjestelmään nähden on vierasta, että tuomioistuimelle on maksettava jopa erittäin huomattavia maksuja asian käsittelystä. Tuomioistuinmaksujen olemassaolo yhtenäispatenttituomioistuimessa on kuitenkin ymmärrettävää ottaen huomioon tuomioistuimen rakenne ja toiminta. Suomen Yrittäjät korostaa, että tuomioistuinmaksujen rakenteen ja määrän on oltava sellainen, etteivät maksut muodosta tosiasiallista estettä oikeusturvan saatavuudelle, vaikka maksut olisivatkin lopulta vain pieni osa patenttia koskevan riidan arvosta tai asiamieskuluista.

Yhtenäispatenttijärjestelmän yhtenä uhkakuvana on esitetty patenttitulvaa, joka rajoittaisi yritysten toimintavapautta ja olisi haaste erityisesti sellaisille yrityksille, jotka ovat vain vähän tai eivät ollenkaan patenttiaktiivisia. On mahdollista, että tällaisia yrityksiä kohtaan esitettävät aiheettomat patentin loukkausväitteet tai loukkausväitteillä pelottelu lisääntyisi yhtenäispatentin myötä. Jotta tällaisilla pienilläkin yrityksillä olisi tosiasiallinen mahdollisuus puolustautua ja saada oikeusturvaa, tuomioistuinmaksujen olisi oltava kohtuullisia. Suomen Yrittäjät painottaa myös, että tuomioistuinmaksuja koskevassa valmistelussa on syytä pitää yllä mahdollisuus määritellä pk-yrityksille alennettuja tuomioistuinmaksuja.

Patentti- ja rekisterihallituksen asema ja yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaoston perustaminen

Arviomuistiossa on käsitelty myös patenttiuudistuksen vaikutuksia Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) toimintaan. Uuden patenttijärjestelmän vaikutuksia kotimaisten patenttihakemusten määrään ei ole muistiossa arvioitu, mutta yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulo aiheuttanee PRH:lle tulonmenetyksiä eurooppapatenttien voimaansaattamisen vähenemisen vuoksi. Tulonmenetykset eivät ole siten riippuvaisia siitä, saatetaanko patenttiuudistus Suomessa voimaan vai ei. Arviomuistiossa todetaan, että budjettituki PRH:lle on välttämätöntä palveluiden turvaamiseksi. Arviomuistiossa esitetään myös, että Suomi varautuu yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaoston perustamiseen markkinaoikeuden yhteyteen.

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä korkean patenttiosaamisen säilymistä Suomessa. PRH:n palvelut ovat suomalaisille yrityksille tärkeitä, joten sen toimintaedellytykset on syytä turvata korkealaatuisten palvelujen takaamiseksi. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä myös yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaoston perustamista Suomeen, koska tällöin vain Suomessa tapahtuvien patentin loukkausten osalta patentin loukkaaja olisi haastettava Suomessa sijaitsevaan patenttituomioistuimen paikallisjaostoon. Tämä turvaisi osaltaan pelkästään kotimarkkinoilla toimivien suomalaisten yritysten asemaa. Paikallisjaosto on myös omiaan tukemaan suomalaista patenttiosaamista, jonka korkea taso on yleisesti suomalaisen elinkeinoelämän etu.

Lopuksi

Suomen Yrittäjät pitää myönteisenä yhtenäispatenttijärjestelmän tavoitetta yksinkertaisesta, edullisesta ja ennustettavasta patenttijärjestelmästä. Näiden tavoitteiden toteutuminen hyödyttäisi suomalaisia patentti- ja vientiaktiivisia yrityksiä. Yhtenäispatenttijärjestelmästä päätettäessä on kuitenkin huolehdittava suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksien turvaamisesta niin kotimarkkinoilla kuin muuallakin, ja yhtenäispatenttijärjestelmän yritysvaikutukset on arvioitava huolellisesti. Vaikutusarvioinnissa tulisi huomioida koko erilaisten patenttijärjestelmien nykytila suomalaisten yritysten kannalta ja arvioida yhtenäispatenttijärjestelmän vaikutuksia suhteessa siihen. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä niiden yritysten asemaan, joille yhtenäispatenttijärjestelmästä voi aiheutua yllättäviä haasteita. Pidämme myös tärkeänä, että jatkovalmistelussa ja mahdollisen ratifioinnin osalta jatketaan toimivaa laajapohjaista yhteistyötä viranomaisten ja muiden sidosryhmien, kuten elinkeinoelämän kanssa.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus Albert Mäkelä
toimitusjohtaja lainopillinen asiamies