Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikossa mainitussa asiassa, minkä johdosta esitämme lausuntonamme seuraavaa:

Esityksen tavoitteena on parantaa työkyvyn arviointiprosessin toimivuutta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia puuttua työntekijöiden pitkittyviin työkyvyttömyyksiin varhaisemmin sekä pidentää työuria tehostamalla toimenpiteitä, jotka vaikuttavat työkyvyn palautumiseen ja helpottavat työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia siten, että sairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä työntekijäasemassa oleville vakuutetuille 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen olisi, että vakuutettu toimittaa Kansaneläkelaitokselle työterveyshuollon lausunnon. Lausunto, jonka laatiminen lisättäisiin työterveyshuoltolakiin lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvaksi tehtäväksi, sisältäisi arvion työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja selvityksen työntekijän mahdollisuudesta jatkaa työssä. Työkykyarvion tekisi työterveyslääkäri. Työnantajan velvollisuutena olisi selvittää yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työssä jatkamisen mahdollisuutta.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi varmistaa, että työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamismahdollisuudet on selvitetty viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Jotta Kansaneläkelaitos saisi tiedon pitkittyvistä sairauspoissaoloista ajoissa, olisi sairauspäivärahaa haettava nykyisen neljän kuukauden sijasta kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan saada.

Esityksessä edelleen ehdotetaan työnantajalle velvollisuutta ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kalenterikuukauden, jotta prosessi lausunnon laatimiseksi saataisiin käynnistettyä.

Esityksessä ehdotetut säännökset on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työhyvinvointityöryhmässä, jossa myös Suomen Yrittäjät on ollut edustettuna.

Tarve suomalaisten työurien pidentämiseen on yhteiskunnassamme yhteisesti tunnustettu tavoite. Tavoitteen saavuttamiseksi on työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden vähentäminen avainasemassa. Mahdollisimman varhainen puuttuminen pitkittyviin työkyvyttömyyksiin vähentää tutkitusti todennäköisyyttä näiden henkilöiden eläköitymiseen ennen lakisääteistä vanhuuseläkeikää. Suomen Yrittäjät pitää esityksen tavoitteita parantaa työkyvyn arviointiprosessin toimivuutta työterveyshuoltoyhteistyönä erittäin kannatettavana.

Esityksessä ehdotetaan, että prosessi työterveyshuollon lausunnon aikaansaamiseksi alkaisi työnantajan toimesta. Työnantajalla olisi velvollisuus ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kalenterikuukauden. Katsomme, että säännös on perusteltu, koska työntekijä ei välttämättä ole hankkinut sairauspoissaoloon oikeuttavaa lääkärinlausuntoa työterveyshuollosta, jolloin työnantaja on työntekijän ohella varmasti ainoa taho, jolla on tieto henkilön poissaolosta sekä lähtökohtaisesti myös poissaolon syystä ja kestosta. Työnantajan ilmoitusvelvollisuus ei lisää ainakaan niiden työnantajien hallinnollista taakkaa, jotka sairausvakuutuslain työterveyshuollon 60 prosentin korvaustasoon liittyvän toimintakäytännön mukaisesti toimittavat jo muutenkin työntekijöiden sairaus- ja poissaolotiedot kattavasti työterveyshuollolle.

Esityksen mukaan työterveyshuolto toimisi työnantajan ilmoituksen työntekijän sairauspoissaolosta saatuaan yhteistyön koordinoijana ja järjestäisi pitkittyneissä työkyvyttömyystapauksissa yhteistyöneuvottelun työnantajan ja työntekijän kanssa. Esitys on tältä osin hyvä, koska erityisesti pienemmillä työpaikoilla jopa varotaan ottamasta yhteyttä sairauslomalla oleviin työntekijöihin, koska pelätään sen olevan kiellettyä, vaikka tarve saada usein merkittävä osa yrityksen työvoimasta mahdollisimman pian takaisin työhön jäljellä olevan työkyvyn puitteissa on lähes aina erittäin suuri. Työterveyshuolto pääsisi myös viimeistään tässä vaiheessa arvioimaan työntekijän työkykyä, mikäli aiemmat lääkärinlausunnot olisi hankittu työterveyshuollon ulkopuoliselta lääkäriltä. Pidämme työntekijöiden työkyvyn arvioinnin yleisempääkin keskittämistä työterveyshuollolle erittäin suositeltavana toimintamallina, koska työterveyshuolto on lähtökohtaisesti ainoa paikka, josta löytyy riittävä ammattitaito arvioimaan sairauslomalla olevan henkilön jäljellä olevaa työkykyä.

Esityksessä edelleen ehdotettava sairauspäivärahan neljän kuukauden hakuajan lyhentäminen kahteen kuukauteen on perusteltu, jotta myös Kansaneläkelaitoksella on todellinen mahdollisuus selvittää henkilön kuntoutustarvetta sille asetetussa määräajassa eli viimeistään kun vakuutetun päivärahapäivien lukumäärä ylittää 60 päivää (n. 2,5 kuukautta). Ko. muutos edellyttää nähdäksemme kuitenkin laajaa tiedotuskampanjaa, jottei siitä aiheudu menetyksiä nykyisin etuutensa 2-4 kuukauden viiveellä hakeville viidelle prosentille päivärahan saajista.

Esitys koskee ainoastaan työntekijäasemassa olevia henkilöitä ja sen ulkopuolelle jää siten sairauspäivärahaan oikeutettuja henkilöryhmiä, mm. yrittäjät. Pidämme tärkeänä, että myös näiden henkilöryhmien osalta jatketaan selvitystyötä varhaisen puuttumisen menettelyistä pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvän yrittäjän mukana katoaa pahimmassa tapauksessa myös todellisia ja/tai potentiaalisia työpaikkoja.

Suomen Yrittäjät ry

Harri Hellstén
lainopillinen asiamies