Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi terveydensuojelulain ja elintarvikelain maksullisuudesta annettujen säännösten muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esitetyllä lakiehdotuksella muutettaisiin ympäristöterveydenhuollon laeista terveydensuojelulain ja elintarvikelain maksullisuutta koskevia säännöksiä. Esitysehdotuksen tavoitteena on, että ympäristöterveydenhuollon suurimpien toimialojen valvonnasta perittävillä maksuilla katettaisiin nykyistä paremmin valvonnan toimeenpanosta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset.

Esitetyn ehdotuksen mukaisesti suoriteperusteisesti perittävistä valvontamaksuista siirryttäisiin kiinteään, kunakin kalenterivuonna kokonaiskustannusten perusteella perittävään maksuun kunnan hyväksymän taksan mukaisesti.
Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua esityksestä ja esittää lausuntonaan kohteliaimmin seuraavaa:

Valvontamaksut nousisivat liikaa

Emme pidä yrityksiltä perittävien valvontakustannusten erittäin merkittävää nousua hyväksyttävänä. Lakiehdotuksen mukaan elintarvikkeiden myyntihuoneistoissa ja tarjoiluhuoneistoissa, jotka ovat lukumäärällisesti suurimmat valvottavat elintarvikehuoneistotyypit, tosiasialliset yritykselle valvonnasta aiheutuneet kustannukset kaksinkertaistuisivat. Kustannusten nousu on osittain vielä rajumpi muissa elintarvikehuoneistoissa. Lakiehdotuksen tavoitteena on maksukertymän viisinkertaistuminen ja se, että valvontamaksut määräytyisivät kiinteän hinnan mukaan ilman suoriteperusteisuutta.

Ehdotettu muutos on omiaan lisäämään yritysten hallinnollisia kustannuksia ja hämärtämään elintarvikevalvonnan läpinäkyvyyttä. Ehdotusta ei siten voida pitää kannatettavana. Valvontamaksujen korottaminen ei itsessään merkitse valvonnan tehostumista. Valvonnan pitäisi myös kohdistua sinne, missä ongelmia erityisesti on havaittu.

Esityksen perustelut ovat puutteelliset

Lakiehdotus on mielestämme perusteluiltaan puutteellinen, eivätkä yritysten edustajat ole voineet osallistua ehdotuksen valmisteluun, vaikka ehdotuksen vaikutukset kohdistuvat keskeisesti juuri yrityksiin.

Ehdotuksen taustalla on hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (RAPO), jonka mukaan elintarvikevalvonnasta perittäviä maksuja pitäisi korottaa 10 miljoonaa euroa. Suomen Yrittäjät suhtautuu hyvin kriittisesti tavoitteisiin korottaa maksuista saatavia tuloja ilman aitoa valvonnallista perustetta. Ehdotuksen perusteluista ei käy lainkaan ilmi se, miten nykytilanteessa valvonta tosiasiallisesti toimii. Ehdotuksesta ei siten käy myöskään ilmi, onko valvonnan nykytila jollain tavalla ongelmallinen. Jotta suuremmat maksut ja lisäresurssien hankkiminen olisi perusteltua, olisi tälle oltava aidot valvontaan liittyvät perusteet. Tällaisia perusteluita ehdotuksessa ei ole esitetty. Kaiken kaikkiaan ehdotus jättää paljon jättää paljon kysymyksiä avoimeksi ja on muutenkin perusteluiden osalta varsin puutteellinen.

Valvontamaksun pitää olla läpinäkyvä ja hallinnollisesti kevyt

Pidämme nykykäytännön mukaista suoriteperusteista valvontamaksua oikeanlaisena järjestelmänä. Suoriteperusteinen valvonta on läpinäkyvää, jolloin tarkastuksen kohteena oleva yritys tietää, mistä tarkastuksessa maksetaan. Ennakollisessa maksussa tarkastuksen kohteena oleva ei voi tosiasiassa tietää, mistä toimenpiteistä valvontamaksu koostuu. On mielestämme myös ilmeisen ristiriitaista, että kun perusteluissa todetaan valvontamaksujen suuruuden vastaavan enintään valvonnasta aiheutuvia kustannuksia, ehdotuksen mukaan valvontamaksu olisi kuitenkin kiinteä. On epärealistista olettaa, että kunta voisi taksaa määritellessään huomioida erilaiset valvontatilanteet ja eri yrityksiin kohdistuvien tarkastuskertojen eri määrän siten, että valvontamaksu ei missään tilanteessa ylittäisi tosiasiallisia valvontakustannuksia. Kiinteä ennakollinen valvontamaksu ei ole siten läpinäkyvä, että valvonnan tosiasiallista tehostumista voisi arvioida.

Kiinteä valvontamaksu lisäisi myös tarpeettomasti sekä yritysten että valvovan viranomaisen hallinnollista taakkaa. Ehdotetuista elintarvikelain 71 a §:stä ja terveydensuojelulain 50 b §:stä ilmenee, että maksu perittäisiin sen kalenterivuoden alussa, jolloin tarkastus aiotaan tehdä. Maksu olisi siten etukäteinen. Kuitenkin jos tarkastusta ei voidakaan syystä tai toisesta tehdä, on maksu luonnollisesti palautettava. Tämä on omiaan lisäämään hallinnollista taakkaa, niin yrityksissä kuin valvovassa viranomaisessa.

Valvontamaksut on kerättävä jatkossakin suoriteperusteisesti

Valvontamaksun pitäisi mielestämme olla jatkossakin suoriteperusteinen ja se tulisi kohdistaa siten, että ne yritykset maksaisivat enemmän, joihin valvontatoimia tosiasiassa enemmän kohdistetaan, kuin ne yritykset, joiden osalta valvonta on satunnaisempaa. Suoriteperusteisessa järjestelmässä viranomaisen toiminta on myös esitettyä läpinäkyvämpää. On myös huomattava, että valvonnasta saatavia maksutuloja voidaan korottaa myös nykyjärjestelmässä: ehdotuksessa todetaan, ettei kaikissa kunnissa peritä valvontamaksuja lainkaan, vaikka se olisikin nykytilanteessa mahdollista. Olisi siten ensisijaista kiinnittää huomiota siihen, ettei maksuja tällä hetkellä peritä kaikilta yrityksiltä eikä lisätä ehdotuksen tavoin kaikkien yritysten rasitusta.

Ehdotuksessa on esitetty kaksi mahdollista valvontamaksujen esimerkkitaulukkoa. Ensimmäinen taulukko perustuu elintarvikehuoneistojen toimialaan ja toinen valvontamaksujen määrittelyyn tarkastuskertojen perusteella. Valvonnan kohdentamisen osalta jälkimmäinen vaihtoehto, jonka mukaan valvontamaksut voitaisiin määritellä myös sen mukaan, montako kertaa kohteessa on tarve käydä vuoden aikana, olisi mielestämme enemmän oikeansuuntainen, vaikka tässäkin vaihtoehdossa olisi pidettävä huoli siitä, että valvontamaksu on enintään tosiasiallisten valvontakustannusten suuruinen. Valvontakertojen mukaan porrastettu maksujärjestelmä on mielestämme kuitenkin selvästi oikeudenmukaisempi kuin pelkän kiinteän vuosimaksun järjestelmä.

Molemmissa vaihtoehdoissa on kuitenkin edellä esitettyjä läpinäkyvyysongelmia ja suhteettoman suuri kustannusten nousu nykytilaan verrattuna. Maksutulon viisinkertaistuminen ilman tosiasiallista valvonnan tehostamista ei ole mielestämme perusteltu. Ehdotetun kiinteän valvontamaksun sijaan nykyistä valvontajärjestelmää suoriteperusteisine valvontamaksuineen pitäisi kehittää tehokkaamman viranomaistoiminnan suuntaan.

Edellä mainituin perustein emme pidä lakiehdotusta toteuttamiskelpoisena.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Albert Mäkelä
lainopillinen asiamies