Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 217/2009 vp)

Eduskunnan talousvaliokunnalle

Hallituksen esityksen pääsisältö

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että erilliskirjanpitovelvollisuus ulotettaisiin myös sellaisiin yrityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja ja joiden liikevaihto on alle 40 miljoonaa euroa vuodessa. Muutos perustuu hallituksen esityksen mukaan Euroopan yhteisön tuomioistuinkäytäntöön ja valtiontukisääntelyyn.

Kanta uudistukseen

Suomen Yrittäjät katsoo, että hallituksen esitys on perusteltu. Ensinnäkin on huolehdittava siitä, että kansallinen lainsäädäntö vastaa EU:n sille asettamia vaatimuksia. Toiseksi muutos on tarpeen palveluiden tuottajien neutraalin kohtelun näkökulmasta. Kirjanpidon eriyttäminen palvelee viranomaisten mahdollisuuksia valvoa palveluiden tuottamisesta maksettavien korvausten käyttöä.

Hallituksen esityksen perusteluissa arvioidaan, että sellaisia yrityksiä, joihin ehdotetut säännökset suoraan kohdistuisivat, on hyvin vähän. Tämä pitää varmasti paikkansa. On kuitenkin oletettavaa, että julkisen palvelutuotannon rakenteiden uudistuessa sääntelyn piiriin tulee huomattavasti enemmän yrityksiä. Tähän viittaavat myös eri maiden kokemukset, joita esityksen perusteluissa käsitellään.

Vaikka nyt käsillä olevan hallituksen esityksen vaikutukset suorat vaikutukset pk-yrityksiin jäävätkin ainakin lyhyellä aikavälillä vähäisiksi, on tärkeää varmistaa koko lainsäädäntöjärjestelmän vaikutukset neutraalin kilpailun toteutumiseen. On huolehdittava siitä, että julkisen palvelun velvoitteet ja yleishyödyllisistä taloudellisista palveluista maksettavat korvaukset määritellään mahdollisimman läpinäkyvästi.

Hallituksen esityksessä todetaan, että jäsenmaiden viranomaisilla on laaja harkintavalta määriteltäessä yleishyödyllisiä palveluita. Tämä on hyväksyttävää, mutta samalla syntyy riski siitä, että jäsenvaltiot ja esimerkiksi kunnat määrittelevät yleishyödyllisten taloudellisten palveluiden alan liian laajasti. Toteamme, että valtiovarainministeriön asettaman Kunnat ja kilpailuneutraliteetti –työryhmän yhtenä tehtävänä on selvittää ja tehdä ehdotuksia siitä, millä perusteella kunnat voivat asettaa julkisen palvelun velvoitteita. Pidämme tätä työtä keskeisenä osana kokonaisuutta, johon tämä hallituksen esitys liittyy.

Pidämme tärkeänä, että eriyttämisvelvollisuus voidaan toteuttaa ilman tarpeettomia lisäkustannuksia. Hallituksen esitys onkin laadittu siten, että eriyttämisvelvollisuudesta aiheutuvat kustannukset voidaan lisätä palvelun tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Antti Neimala
johtaja