Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi vuosilomalain muuttamisesta (HE 203/2012 vp)

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa koskien hallituksen esitystä laiksi vuosilomalain muuttamisesta. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan asiassa kohteliaimmin seuraavaa.

Esityksen keskeinen sisältö ja valmistelu

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuosilomalain kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja virkamiehiä koskevan lomapalkan laskentasääntöä tilanteissa, joissa henkilön työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana. Näissä tilanteissa vuosilomapalkka laskettaisiin jatkossa prosenttiperusteista lomapalkan laskentasääntöä käyttäen. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös viikko- ja kuukausipalkan jakajista, joita käytettäisiin työsuhteen päättyessä maksettavan lomakorvauksen laskennassa.

Lain säännöstä työntekijän oikeudesta saada vuosilomansa tai sen osa siirretyksi vuosiloman aikaan sijoittuvan työkyvyttömyysjakson vuoksi ehdotetaan esityksessä muutettavaksi siten, että siirto-oikeus koskisi jo ensimmäistä sairauspäivää, kun siirtomahdollisuus tällä hetkellä tulee kysymykseen vasta työkyvyttömyyden jatkuttua seitsemän päivää.

Esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä, jossa myös Suomen Yrittäjät on ollut edustettuna.

Lomapalkan laskenta

Nykylainsäädännön mukaan työaikojen muuttuminen kesken lomanmääräytymisvuoden voi aiheuttaa sen, ettei työntekijän lomapalkka vastaa hänen lomanansaintavuoden keskimääräistä ansiotaan. EY-tuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella on katsottu, ettei se että työntekijän työaika muuttuu siirryttäessä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön, saa vähentää sen vuosilomaoikeuden ja loman ajalta maksettavan palkan määrää, jonka työntekijä on ansainnut tehdessään kokoaikatyötä. Lisäksi on katsottu niin kutsutun pro rata temporis -periaatteen soveltamisen olevan mahdollista silloin, kun kyse on vuosiloman antamisesta sellaisen ajanjakson perusteella, jona henkilö on työskennellyt osa-aikaisesti. Tällaisen ajanjakson osalta vuosilomaoikeuden väheneminen suhteessa kokoaikatyön perusteella annettuun vuosilomaan on perusteltua.

Esitetty malli on yhdenvertainen ja selkeä, koska sitä sovellettaisiin sekä niissä tilanteissa, joissa työaika pitenee että myös silloin, kun työaika lyhenee lomanansaintavuoden aikana. Lisäksi säännös on riippumaton siitä, toteutetaanko työajan muutokset vuorokautista tai viikoista työaikaa lyhentämällä tai pidentämällä.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan on ennen kaikkea tärkeää, että nyt tehtävillä muutoksilla huomioidaan tasapuolisella ja symmetrisellä tavalla kaikki lomanmääräytymisvuoden aikana tapahtuvat erilaiset muutostilanteet.

Katsomme, että esitys on lomapalkan laskentaa koskevien muutosten osalta kannatettava ja tulee toteuttaa esitetyllä tavalla.

Työkyvyttömyys vuosiloman aikana

Nyt käsillä olevassa esityksessä esitetään muutettavaksi voimassa olevan vuosilomalain 25 §:n säännöstä vuosiloman aikaan sijoittuvan työkyvyttömyyden vaikutusten osalta siten, että vuosiloma-aikaan sijoittuvan sairauden niin sanotut 7 karenssipäivää, jotka eivät nykylainsäädännön mukaan ole siirrettävissä myöhempään ajankohtaan poistettaisiin, ja jatkossa siirto-oikeus koskisi jo ensimmäistä sairauspäivää.

Esitys perustuu EY-tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön, jonka mukaan työaikadirektiivin 7 artikla on esteenä sellaisille kansallisille säännöksille, joiden mukaan työntekijä joka on tullut tilapäisesti työkyvyttömäksi palkallisen vuosilomansa aikana, ei saa myöhemmin pitää sitä osaa vuosilomastaan, joka osuu kyseiselle työkyvyttömyysjaksolle.

Suomen Yrittäjät vastustaa jyrkästi esitettyä muutosta. Tiedossamme ei ole, että muut EU:n jäsenmaat olisivat lähteneet muuttamaan lainsäädäntöään tuomioistuimen ratkaisun johdosta. Myöskään Komissio ei ole asettanut tässä asiassa Suomelle velvoitteita ryhtyä lainsäädäntömuutoksiin. Muutoksen vaikutukset olisivat yrityksille tuntuvat, paitsi töiden organisointiin liittyvän hallinnollisen taakan lisääntymisen vuoksi myös sen johdosta, että jatkossa työnantaja maksaa poissaolosta kahteen kertaan – ensin sairauspoissaolosta ja tämän jälkeen vielä siirretystä lomasta. Edellä mainittujen seikkojen johdosta katsomme, esitettyjä muutoksia ei tule tässä vaiheessa panna lainsäädännöllä täytäntöön.

Ehdotamme, että tältä osin asia palautetaan ministeriön uudelleen harkittavaksi. Jos edelleen päädytään siihen, että puheena oleva muutos on tarpeen toteuttaa, muutokseen on kytkettävä myös työsopimuslain muuttaminen sairausajan palkanmaksun osalta. Tällöin olisi siis työsopimuslaissa säädettävä ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä työntekijälle omavastuu, jolloin palkanmaksu alkaisi vasta toisesta sairauspoissaolopäivästä. Tällä ensimmäisen päivän ns. karenssilla hillittäisiin sairauspoissaolosäännön epäasianmukaista käyttämistä myös vuosiloman aikana. Tiedämme, että pelkkä työsopimuslain muuttaminen ei tässä asiassa vielä muuttaisi käytännön tilannetta, koska työehtosopimuksissa on kattavasti sovittu palkanmaksuvelvollisuus jo heti ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä. Uskomme kuitenkin, että lainsäätäjän tässä asiassa osoittama tahtotila vähitellen tulisi hyväksytyksi työehtosopimuksissa.

Esityksen vaikutuksista

Hallituksen esityksen mukaan muutoksesta aiheutuvia kustannuksia on vaikea arvioida. Sijoittamalla vuosittaisten keskimääräisten sairauspäivien määrä lomajaksolle, työnantajille aiheutuvat vuosittaiset lisäkustannukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan jopa yli 200 miljoonan euroa. Lisäksi on huomattava, ettei esityksessä ole lainkaan arvioitu muutoksen vaikutuksia työterveyshuollon tai kunnallisen terveydenhuollon toimintaan ja kustannuksiin.

Muutoksen kielteisiä vaikutuksia on myös se, että se osaltaan entisestään lyhentäisi työaikaa ja vähentäisi työpanosta. Kaikki tiedämme, että käytössä olevan työpanoksen määrää tulisi päinvastoin pyrkiä lisäämään. Tämän kaltaisen lisäkustannuksen asettaminen työllistäville yrityksille on myös omiaan nostamaan palkkaamisen kynnystä.

Lopuksi

Mikäli siirto-oikeus jatkossa säädetään koskemaan jo ensimmäistä sairauspäivää, katsomme, että lakitekstiin tulee lisätä perustelujen mukainen ja nykyisessä laissa mainittu edellytys siitä, että työntekijä pyytää loman siirtämistä ilman aiheetonta viivytystä.

Kyseinen 25 § tulisi muuttaa muotoon:

”Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on siirrettävä myöhempään ajankohtaan, jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.”

Suomen Yrittäjät

Rauno Vanhanen
johtaja