Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä

Eduskunta
Talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa hallituksen esityksestä yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä patenttilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Suomen Yrittäjät on ollut samassa asiassa kuultavana myös lakivaliokunnassa. Viittaamme siten lakivaliokunnan lausunnossa (LaVL 7/2015 vp) esitettyyn, joka vastaa pitkälti Suomen Yrittäjien näkemyksiä asiasta. Tämän lisäksi Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa.

Suomen Yrittäjien näkökulmat voidaan tiivistää seuraavasti:

• Suomen Yrittäjät arvioi ratifioinnin hyödyt sen haittoja suuremmiksi ja kannattaa siten yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen ratifioimista.
• Kansainvälisesti toimivien ja kansainvälistymään pyrkivien yritysten on huomioitava uusi patenttijärjestelmä Suomen ratifiointiratkaisusta riippumatta. Uudistuksella on joka tapauksessa vaikutuksia patentoiviin yrityksiin.
• Yritykset keskimäärin hyötyisivät yhtenäispatentista, mutta yrityksen suojausstrategia määrittää lopulta sen, millaista patentointiratkaisua käytetään. Järjestelmän suosio riippuu paitsi kustannuksista, myös suojan maantieteellisestä laajuudesta.
• Yhdistetyn patenttituomioistuimen perustaminen ei aiheuttane ongelmia suomalaisille yrityksille, jos Suomeen perustetaan yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaosto. Erittäin korkeat tuomioistuinmaksut ovat kuitenkin ongelmallisia erityisesti pk-yrityksille.
• Patenttiuudistuksen vaikutuksia ei voida ennakoida. Uudistus helpottanee kansainvälistymistä ja keksinnön kaupallistamista, mutta toisaalta Suomessa voimassaolevien patenttien määrän kasvu voi vaikuttaa negatiivisesti joihinkin kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin.
• Ratifioimatta jättäminen johtaisi Suomen vaikutusmahdollisuuksien pienentymiseen patenttijärjestelmän jatkovalmistelussa.

Patenttijärjestelmäuudistus ja sen vaikutukset

Eduskunnan käsiteltävänä oleva kysymys yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen (Agreement on a Unified Patent Court, jäljempänä UPC-sopimus) ratifioinnista on tosiasiassa kysymys siitä, onko Suomi mukana eurooppalaisessa patenttijärjestelmäuudistuksessa alusta alkaen vai ei. Yhtenäisen patenttisuojan tavoitteena on edistää tieteellistä ja teknologista kehitystä sekä sisämarkkinoiden toimintaa helpottamalla patenttijärjestelmän käyttöä ja tekemällä siitä kustannuksiltaan edullisemman ja oikeudellisesti varmemman.

Uudistuksen myötä patentinhaltija voi suojata keksintönsä yhtenäispatentilla kaikkien järjestelmässä mukana olevien maiden alueella ja yhtenäispatenttia koskevat riidat ratkaistaan keskitetysti yhdistetyssä patenttituomioistuimessa. Kaikki patenttia koskevat toimet tapahtuvat kaikissa järjestelmässä mukana olevissa maissa yhtenäisesti. Vaikka järjestelmä on voimassa vain sopimuksen ratifioineiden valtioiden alueella, sitä voivat käyttää myös ulkopuolisiin maihin sijoittautuneet yritykset.

Päätös UPC-sopimuksen ratifioinnista on tehtävä ilman tosiasiallista tietoa patenttijärjestelmäuudistuksen vaikutuksista. Vaikutukset riippuvat paljolti siitä, kuinka suosittu yhtenäispatentista tulee, eli kuinka paljon yritykset siirtyvät käyttämään yhtenäispatentteja perinteisten eurooppapatenttien sijaan. Järjestelmän suosioon vaikuttaa paitsi patenttisuojan hinta, myös suojan laajuus ja ennen kaikkea hinnan ja suoja-alan tarkoituksenmukaisuus patentinhaltijalle. Suojan laajuus puolestaan riippuu siitä, kuinka moni sopimusjäsenvaltio lopulta ratifioi yhtenäisestä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen. Uudistus vaikuttaa keksintöjen suojaamisen lisäksi myös patenttiriitojen ratkaisuun ja sillä saattaa olla vaikutuksia myös muiden kuin patentoivien yritysten toimintaan.

Yhtenäispatentti ja yhdistetty patenttituomioistuin

Yhtenäispatentti tuottaa haltijalleen maantieteellisesti laajan suojan. Voidaan arvioida, että yritykset keskimäärin hyötyisivät alueellisesti laajemmasta suojasta, koska tämä voi laajentaa esimerkiksi lisensointi- tai rahoitusmahdollisuuksia. Suoja-alan tarve riippuu kuitenkin yrityksen toimialasta, suojausstrategiasta sekä järjestelmän kustannuksista, eikä voida sanoa, että yhtenäispatentti olisi ideaalinen suojamuoto kaikille yrityksille ja keksinnöille.

Yhdistetyllä patenttituomioistuimella on järjestelmän voimaantullessa yksinomainen toimivalta ratkaista yhtenäispatentteja koskevat riidat ja siirtymäajan jälkeen myös perinteisiä eurooppapatentteja koskevat riidat. UPC-sopimuksen ratifiointi tarkoittaisi Suomessa osittaista toimivallan siirtoa markkinaoikeudelta yhdistetylle patenttituomioistuimelle. Patenttia koskevat rikosasiat kuuluvat kuitenkin jatkossakin aina kansallisten tuomioistuinten toimivaltaan.

Patentinhaltijoiden oikeudet on turvattu varsin hyvin siirtymäaikajärjestelyllä, jonka aikana patentinhaltija voi sulkea patenttinsa yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallan ulkopuolelle. Yhdistetty patenttituomioistuin ei toisaalta juuri muuta nykytilaa kansainvälisesti toimivien yritysten kannalta, koska ulkomailla patentoivan yrityksen on jo nykyään nostettava kanne ulkomaisessa tuomioistuimessa, jos patenttia loukataan ulkomailla.

Uutta olisi se, että Suomessa voimassa olevaa yhtenäispatenttia koskevat kotimaisetkin riidat olisi käsiteltävä yhdistetyssä patenttituomioistuimessa. Suomalaisten yritysten kannalta olisi tärkeää, että yhtenäispatentteja koskevat riidat voitaisiin käsitellä Suomessa, minkä vuoksi pidämme tärkeänä, että Suomeen perustettaisiin yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaosto. Paikallisjaosto olisi tärkeä myös suomalaisten kotimarkkinoilla toimivien yritysten kannalta, koska on kuitenkin olemassa mahdollisuus, että suomalainen kotimarkkinayritys voisi joutua yllättäen vastaajaksi yhdistettyyn patenttituomioistuimeen. Jos paikallisjaosto perustetaan ja esimerkiksi suomalaisen yrityksen väitetty patentinloukkaus olisi tapahtunut vain Suomen alueella, kanne tällaista suomalaista yritystä vastaan olisi nostettava Suomessa sijaitsevassa yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaostossa.

Yhdistetyssä patenttituomioistuimessa voi hävitä paljon tai voittaa paljon kerralla. Tämä johtuu siitä, että tuomioistuin ratkaisee yhtenäispatenttia koskevat riidat koko patentin voimassaoloaluetta koskevin vaikutuksin, mikä toisaalta poistaa tarpeen päällekkäisille oikeudenkäynneille eri valtioissa. Vaikka päällekkäisten oikeudenkäynneistä riski pienenee, yksittäisen patenttioikeudenkäynnin kustannusten on arvioitu kasvavan. UPC-sopimus edellyttää yhdistetyn patenttituomioistuimen olevan omarahoitteinen, minkä vuoksi sen perimät oikeudenkäyntimaksut uhkaavat muodostua erittäin kalliiksi.

Vaikka tuomioistuinmaksu onkin verrattain pieni osa patenttioikeudenkäynnin kokonaiskuluista, korkeat tuomioistuinmaksut ovat ongelmallisia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta. Pk-yritykset joutuvat jo nyt harkitsemaan erittäin huolellisesti, onko oikeudenkäyntiin ylipäänsä varaa, vaikka yrityksellä olisi aito oikeussuojan tarve. Tuomioistuinmaksuista ei ole tehty vielä lopullista päätöstä. Olisi tärkeää, että maksut eivät muodostaisi estettä oikeusturvan saatavuudelle.

Uhkana mahdollinen ”patenttitulva”

Kotimarkkinoilla toimivien yritysten näkökulmasta yhdistetty patenttituomioistuin voi aiheuttaa myös ennakoimattomia uhkia, erityisesti mahdollisen ”patenttitulvan” myötä. Yhtenäispatentin myötä Suomessa voimassa olevien patenttien kokonaismäärä kasvaisi todennäköisesti huomattavasti, mikä rajoittaisi myös sellaisten yritysten toimintavapautta Suomessa, jotka eivät itse patentoi.

Uhkana on, että vain Suomessa toimintaa harjoittava yritys saattaisi tietämättään loukata voimassaolevaa yhtenäispatenttia. Tiedostamattomat loukkaukset saattaisivat johtaa erilaisiin ei-toivottuihin tilanteisiin tai konflikteihin patentinhaltijan kanssa, äärimmillään riitaan yhdistetyssä patenttituomioistuimessa. ”Patenttitulva” johtaisi kaikenkokoisten yritysten kohdalla siihen, että kilpailijoiden patenttien seurannan olisi oltava kattavampaa, mikä lisää työtä ja kustannuksia. Erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei välttämättä ole riittäviä resursseja tähän, etenkin jos yritys toimii vain kotimarkkinoilla.

On kuitenkin mahdotonta arvioida, miten todennäköistä edellä kuvattujen vaikutusten realisoituminen on. Suomi on globaalisti ajateltuna pieni markkina-alue, eikä tahattoman loukkauksen todennäköisyys ole välttämättä kovin suuri. Lisäksi on muistettava, että yhtenäispatentit koskevat vain uusia keksintöjä, joten ”patenttitulva” ei olisi äkillinen, vaan Suomessa voimassa olevien patenttien määrä lisääntyisi pikku hiljaa sitä mukaan kuin yhtenäispatentteja ryhdytään sopimuksen voimaantulon jälkeen rekisteröimään. Nämä mahdolliset negatiiviset vaikutukset ilmenisivät todennäköisesti vasta jopa vuosien kuluttua järjestelmän voimaantulosta.

Kysymys yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen ratifioinnista

UPC-sopimus tullee voimaan Suomen ratifiointipäätöksestä riippumatta. Sen vuoksi kansainvälisesti toimivien ja kansainvälistymään pyrkivien suomalaisten yritysten on omaksuttava uusi järjestelmä Suomen ratifiointiratkaisusta riippumatta. Vaikka Suomi ei ratifioisi sopimusta, suomalaiset yritykset voisivat silti käyttää yhtenäispatentteja. Sen tuottama suoja ei tällöin olisi kuitenkaan Suomessa voimassa, vaan patentti pitäisi saattaa Suomessa erikseen voimaan.

Suomen Yrittäjät on arvioinut patenttijärjestelmäuudistuksen hyödyt sen mahdollisia haittoja suuremmaksi ja kannattaa siten UPC-sopimuksen ratifiointia. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä sitä, että niillä suomalaisilla yrityksillä, jotka haluavat toimia kansainvälisesti, on siihen parhaat mahdolliset edellytykset. Kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa yritysten on oltava innovatiivisia, mikä on myös yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Yhtenäispatentin keskeisin etu on juuri se, että kansainvälinen laaja suoja on mahdollista saada suhteellisesti pienemmin kustannuksin, mikä helpottaa uusien innovaatioiden kansainvälistä kaupallistamista. Tämän vuoksi UPC-sopimuksen ratifioiminen olisi myös Suomen elinkeinopolitiikan tavoitteiden mukaista.

On myös huomattava, että jos Suomi ei ratifioi nyt, asiaa ei olisi järkevää ottaa uudelleen käsiteltäväksi kuin vasta usean vuoden kuluttua, jolloin järjestelmään kuuluvista maista voitaisiin saada tietoa ratifioinnin vaikutuksista. Mahdollisten negatiivisten vaikutusten osalta kysymys olisi kuitenkin vain niiden lykkääntymisestä, jos Suomi kuitenkin ratifioisi UPC-sopimuksen myöhemmin. Lisäksi yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaostoa ei perustettaisi Suomeen, eikä Suomi pääsisi osallistumaan yhdistetyn patenttituomioistuimen toiminnan valmisteluun ennen sopimuksen voimaantuloa. Suomen vaikutusmahdollisuudet eurooppalaisen patenttijärjestelmän kehityksessä jäisivät muutoinkin heikommiksi, ja suomalaisen IPR-osaamisen kehitys voisi jäädä jälkeen muista Euroopan maista.

Suomen Yrittäjät

Albert Mäkelä
lainopillinen asiamies