25.9.2014 klo 10:57
Lausunto

Lausunto hallituksen esityksestä kiinteistöverolain muuttamiseksi

Eduskunta
Valtiovarainvaliokunta
Verojaosto

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia vuoden 2015 alusta. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja ehdotetaan korotettavaksi siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,60 – 1,35 prosentista 0,80 – 1,55 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32 – 0,75 prosentista 0,37 – 0,80 prosenttiin. Veroprosenttien ylärajojen nousun johdosta tarkistettaisiin lisäksi muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää koskevaa säännöstä.

Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

Omistaminen kallistuu

Esitys on kehysriihen linjauksen mukainen, ja se vastaa verotuksen kehityssuuntaa, jossa työn verotusta pyritään keventämään siirtämällä samalla verotuksen painopistettä välillisten verojen lisäksi kiinteistöjen verotukseen. Kiinteistöveroa korotettaessa tulisi samalla muistaa, että korotukset kohdistuvat omistuksen verottamiseen ja vaikuttavat suoraan myös vuokratasoon. Veronkorotukset heijastuvat siten asumisen kustannuksiin. Ne lisäävät myös yritysten toimitilakustannuksia ja syövät siten kilpailukykyä.

Paikalliseen elinkeinopolitiikan välineeseen puututaan

Erityisesti kiinteistöveroprosenttien alarajojen korottaminen on haitallista myös, koska tämä pakottaa kunnat korotuksiin silloinkin, kun se ei kunnan talouden kannalta olisi välttämätöntä, mikä puolestaan voi esimerkiksi liiketilojen osalta estää kannustavan elinkeinopolitiikan harjoittamista – erityisesti taantuvilla alueilla. Monet kunnat ovat nostaneet viime vuosina veroprosenttejaan ja samaan aikaan myös kiinteistöjen verotusarvot ovat nousseet.

Kiristyvä kiinteistöverotus lisää verosuunnittelua

Kiinteistöveron tuotot kasvoivat viime vuodesta peräti 12,3 prosenttia (lähde: Verohallinto). Kiinteistöjen lukumäärä ei ole kasvanut samassa suhteessa, ja selittävä tekijä onkin kiinteistöveron perusteiden kiristyminen. Kiinteistöverotuksen tason jatkuva kiristyminen johtaa lisääntyvään verosuunnitteluun myös tämän verolajin osalta. Mm. rakennuksen käyttötarkoitukseen vaikuttamalla voidaan saavuttaa huomattavia kiinteistöverosäästöjä. Pk-yritykset tosin käyttävät verosuunnittelun keinoja varsin maltillisesti.

Kiinteistöveron kehittäminen

Veron lopullinen määräytyminen on nykyisin melko läpinäkymätön prosessi. Kiinteistövero koostuu kiinteistöveroprosentista ja kiinteistön verotusarvosta, joka määrätään erikseen rakennuksen ja maapohjan osalta. Asiaan vaikuttavat siksi kuntien vahvistamien veroprosenttien ohella Verohallinnon vahvistamat rakennusmaan verotusarvojen laskentaperusteet sekä rakennusten jälleenhankinta-arvot, jotka määräytyvät puolestaan rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteita koskevan VM:n asetuksen perusteella.

Myös vajaakäyttöisistä tiloista peritään täysimääräistä kiinteistöveroa, mikä rasittaa erityisesti muuna kuin vakituisena asuntona käytettyjä tiloja, jotka verotetaan yleisen eli korkeamman verokannan mukaan. Kiinteistöveron tasapuolisuutta eri toimialojen välillä on myös vaikea tarkastaa, samoin kuin valtakunnallisesti yhdenmukaista soveltamista silloin, kun saman yrityksen toiminta koostuu esim. erilaisista toiminnoista kuten palvelu- ja teollisuustoiminnoista.

Ehdotamme, että kiinteistöveron laskentatavasta tehdään kokonaisarvio, jossa kiinnitetään huomio mm. erityyppisten tilojen verotuksen yhtenäistämistarpeeseen ja myös kiinteistöveron kokonaisverorasituksen kehittymiseen.

Esityksen vaikutus kuntatalouteen

Lopuksi haluamme kiinnittää Verojaoston huomion siihen yksityiskohtaan, että vaikka tämä esitys liittyy tahtoon lisätä kiinteistöveron osuutta kuntien verotuotoista, tämä kiinteistöveron kiristys ei tosiasiassa tuo kunnille lisätuloja. Luonnosvaiheessa tähän hallituksen esitykseen oli kirjattu esitys leikata kuntien valtionosuuksia siltä osin, kun kuntien kiinteistöveron tuotto kasvaisi (pois lukien jo nyt ylärajaa soveltavat kunnat). Tätä ei ole lopullisen hallituksen esityksen vaikuttavuusarviossa enää mukana, mutta leikkausaikomus on ilmeisesti olemassa. Asia todetaan maininnalla, että valtionosuusleikkauksesta annetaan erillinen esitys (luku 2: Ehdotetut muutokset). Kiinteistöveron kiristys ei siten nähdäksemme parantaisi kunta- vaan valtiontaloutta.

Satu Grekin
veroasiantuntija