Lausunto hallituksen esityksestä laiksi yrittäjäkuljettajien työajasta tieliikenteessä (HE 179/2012 vp)

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa hallituksen esityksestä laiksi yrittäjäkuljettajien työajasta tieliikenteessä. Esitämme lausuntonamme asiassa kohteliaimmin seuraavaa.

Yleistä

Esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi yrittäjäkuljettajien viikoittaisesta enimmäistyöajasta, tauoista ja yötyöstä tieliikenteessä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yrittäjäkuljettajien työaikakirjanpitovelvollisuudesta sekä sen säilyttämisvelvollisuudesta.

Lakiesityksen tarkoituksena on panna täytäntöön maantieliikenteen työ-aikadirektiivin itsenäisiä kuljettajia koskevat määräykset. Suomen Yrittäjät on vastustanut nyt esillä olevan lakiesityksen mukaisia toimenpiteitä koko niiden valmistelun ajan ja vastustaa niitä edelleen.

Arvostamme, että Suomen hallitus vastusti yrittäjäkuljettajien sisällyttämistä direktiivin soveltamisalaan. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa Suomikin on EU-sääntöjen puitteissa pakotettu saattamaan direktiivin yrittäjäkuljettajia koskevat määräykset voimaan.

Esitys rajoittaa elinkeinonvapautta

Suurin osa maassamme kuljetusalalla toimivista yrityksistä on yhden, kahden hengen perheyrityksiä. Lakiesityksen mukaiset työaikarajoitukset suosivat suuria ja pääsääntöisesti ulkomaalaisten omistamia kuljetusyrityksiä ja aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia pienille yrityksille. Yksittäisille kuljetusyrityksille nyt esillä olevat uudistukset voivat tarkoittaa jopa elinkeinonharjoittamisen alas ajamista. Kustannusten lisääntymisen ohella on huomioitava esityksen aiheuttama kuljetusyrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen merkittävä nousu.

Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan elinkeinolla. Tämän elinkeinovapauden keskeistä sisältöä on se, että elinkeinoharjoittaja voi vapaasti määritellä myös toimintaansa käyttämänsä ajan. Nyt esillä olevassa lakiesityksessä esitetään yrittäjäkuljettajien työaikaan rajoituksia, joita vastaavia ei ole Suomessa kohdennettu yhteenkään toiseen elinkeinoharjoittajaryhmään.

Rajoittamalla yrittäjän oman yrityksen hyväksi tekemää työtä lakiesityksen mukaisella tavalla vaarannetaan elinkeinonvapautta ja yksittäisellä toimialalla harjoitettua yrittäjyyttä Suomessa. Lisäksi esityksellä heikennetään elinkeinonharjoittajien välistä yhdenvertaisuutta.

Kuten olemme lainvalmistelun aikaisemmissa vaiheissa esittäneet, katsomme, että esityksen käsittelyn yhteydessä tulee kuulla perustuslakivaliokuntaa sääntelyn perustuslainmukaisuuden varmistamiseksi.

Esityksen taloudellisista vaikutuksista

Johtuen erityisesti alan pienyritysvaltaisuudesta, tulee työajan rajoittamisella olemaan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia suomalaisille yrittäjäkuljettajille. Yli puolella maamme kuljetusyrityksistä on käytössään vain yksi ajoneuvo ja yli 80 %:llakin maksimissaan kolme. Kuten lakiesityksessä on todettu, esitetyn mukainen työajan rajoittaminen vaikeuttaa selkeästi tällaisten yritysten – joiden operatiivisessa toiminnassa yrittäjän työpanoksen osuus on merkittävä – toimintamahdollisuuksia ja tarkoittaa, että yrittäjät eivät enää voi esimerkiksi huoltaa kalustoaan ajopäivän jälkeen aiemmin vapaa-ajaksi luetulla ajallaan.

Keski-Euroopassa kuljetusalaa dominoivat suuret yritykset, joissa eri tehtäviä hoitavat eri henkilöt, mutta Suomessa kuljettajat tekevät itse kaiken, sillä kyse on pienistä, usein perheomisteisista yrityksistä. On huomattava, että Suomessa kuljettajayrittäjien asema on aivan eri tärkeysluokassa kuin muualla.

Ehdotetun lain vaikutus kohdistuisi noin 7200 yrittäjän toimintaan. Kokonaisuudessaan pelkästään lisääntyvän työn ostotarpeen kustannusvaikutukset lain piirissä oleville kuljetusyrittäjille olisivat jopa 79 miljoonaa euroa.

Katsomme, että lakiesitys ja sen taustalla oleva EU-sääntely ovat selvästi vastoin EU:n yleistä pyrkimystä vähentää yrittäjille lainsäädännöstä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja valvontaan

Esityksen mukaan lain tavoitteena on tieliikenteessä toimivien yrittäjäkuljettajien turvallisuuden ja terveyden suojeleminen sekä tieliikenteen turvallisuuden parantaminen. On huomattava, että niin autonkuljettajina toimivien työntekijöiden kuin yrittäjäkuljettajienkin ajo- ja lepoajoista säädetään jo kattavasti ajo- ja lepoaika-asetuksella, jonka tarkoituksena on kuljettajien sosiaalisten olojen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen. Nämä tavoitteet on toteutettu pääosin säännöksillä, jotka koskevat vuorokautista enimmäisajoaikaa, viikoittaista enimmäisajoaikaa, kahden peräkkäisen viikon aikana kertyvää enimmäisajoaikaa sekä lepoaikoja. Tätä taustaa vasten Suomen Yrittäjät pitää nyt esillä olevia muutoksia asiallisesti tarpeettomina.

Lisäksi, vaikka työajan rajoittamisella pyritään parantamaan tieliikenteen turvallisuutta, on huomioon otettava myös tällaisen rajoittamisen mahdolliset haitalliset vaikutukset. On selvää, että esityksen kaltainen työmäärän rajoittaminen johtaa yrittäjäkuljettajien kohdalla stressin lisääntymiseen niissä tilanteissa, joissa yrittäjä tietäisi työntekoaan tarvittavan, mutta rajoitusten takia ei kuitenkaan saa sitä tehdä. Kuten komission keväällä 2007 julkaistussa kertomuksessa (KOM(2007) 266) on todettu, stressi tällaisissa tilanteissa on yhtäläinen väsymystä lisäävä ja liikenneturvallisuutta vaarantava tekijä kuin itse varsinainen työn tekeminen.

Ylipäänsä esitys vaikuttaisi väsyneenä ajamiseen varsin rajoitetusti. On selvää, että myös esimerkiksi vapaa-ajan käyttöön voi luonnollisesti liittyä tekijöitä, jotka vaikuttavat liikenneturvallisuuteen ilman, että näitä tekijöitä voidaan lailla ohjailla.

Lakiehdotuksen mukaan yrittäjäkuljettajien tulee erottaa toisistaan rajoitusten piirissä oleva kuljetustehtäviin käytetty aika ja se yleinen hallinnollinen työ, joka ei liity suoraan johonkin kuljetukseen ja joka tästä syystä jää rajoitusten ulkopuolelle. Käytännössä sen valvominen, onko yrittäjä kirjannut työaikansa lain edellyttämällä tavalla, tulee olemaan erittäin hankalaa. Jos yrittäjien työaikoja ei tosiasiassa kyetä riittävästi valvomaan, epärehellisesti työaikojaan ilmoittavat tai niitä kokonaan ilmoittamatta jättävät pääsevät kilpailutilanteessa parempaan asemaan kuin säännöksiä rehellisesti noudattavat yrittäjät. On myös todennäköistä, että esityksessä elinkeinoharjoittajalle asetettava oman työajan seuraamisvelvoite tulee vaikuttamaan negatiivisesti alan yrittäjänä toimimisen mielekkyyteen.

Esityksen ilmeisenä vaarana on näin ollen se, että se voi johtaa lainsäädännön arvostuksen heikentymiseen ja lain säännösten kiertämiseen. Ehdotettu sääntely on tälläkin tavalla vastoin sekä EU:n että Suomen kansallisen paremman sääntelyn tavoitteita.

Rangaistavuudesta

Lakiesityksessä on luovuttu valmistelun aikaisemmassa vaiheessa esillä olleesta rangaistussäännöksestä. Ottaen huomioon, että työsuojeluviranomaisen työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta annetun lain 3 luvussa säädetty keinovalikoima kattaa direktiivin vaatimuksen seuraamuksen tehokkuudesta, oikeasuhtaisuudesta ja varoittavuudesta, pidämme jatkovalmistelussa tehtyä päätöstä rangaistussäännöksen poistamisesta oikeana ratkaisuna.

Lopuksi

Suomen Yrittäjät haluaa painottaa, että elinkeinonharjoittajien tulee Suomessa voida jatkossakin itse päättää ja määritellä toimintaan käyttämänsä työaika. Nyt esitettävä laki on tuomassa aivan olennaisen muutoksen ja rajoitteen elinkeinonharjoittamisen vapauteen sekä sisältöön. Kehitys on huolestuttava.
Katsomme, että lakiesityksen mukaiset muutokset kokonaisuudessaan kaventavat yrittäjäkuljettajien elinkeinotoiminnan harjoittamismahdollisuuksia suhteettomasti ja riittämättömin perustein.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Atte Rytkönen
lainopillinen asiamies