Lausunto hallituksen esityksestä vuoden 2015 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta

Eduskunta
Valtiovarainvaliokunta
Verojaosto

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vuoden 2015 tuloveroasteikkolaki, jossa asteikon ylimmän tuloluokan euromääräistä rajaa ehdotetaan alennettavaksi 100 000 eurosta 90 000 euroon. Lisäksi asteikon tulorajoja, lukuun ottamatta kahta ylintä tulorajaa, korotettaisiin noin 1,5 prosentilla. Lisäksi työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää sekä kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotettaisiin. Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennettaisiin vuosittain siten, että vuonna 2015 vähennyskelpoinen määrä olisi 65 prosenttia, ja lopulta enää 50 prosenttia vuonna 2018.

Verotuksessa otettaisiin käyttöön lapsivähennys verovuosille 2015—2017. Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeutta kavennettaisiin kasvattamalla omavastuuosuutta 600 eurosta 750 euroon, mutta toisaalta osin työttömänä olleen kannustinta vastaanottaa työtä kasvatetaan. Vastaavat muutokset tehtäisiin työsuhdematkalippusäännöksiin.

Pääomatulojen verotusta muutettaisiin alentamalla ylemmän verokannan tulorajaa 40 000 eurosta 30 000 euroon ja korottamalla ylempää verokantaa 32 prosentista 33 prosenttiin. Lisäksi edustusmenojen 50-prosenttinen vähennysoikeus palautettaisiin. Kotimaiselle elokuvan tuotantotuen verovapaus poistettaisiin. Voimalaitosvero peruutettaisiin. Keskusverolautakunnan puheenjohtajan koulutusvaatimuksia muutettaisiin.

Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

Ansiotuloverotuksen progressio ja pääomatulojen verotus kiristyvät

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioon, mikä kokonaisuutena sisältää veronkiristyksiä. Esitettyjen muutosten seurauksena pienituloisten ansiotulojen verotus pysyy ennallaan tai jopa lievenee hiukan. Sen sijaan suurituloisten ansiotulojen verotus kiristyy yhtäältä veroasteikkomuutosten ja asuntovelan vähennysoikeuden leikkaamisen vuoksi, ja toisaalta siksi, etteivät verotuksen tietyt vähennykset enää ulotu heihin.

Molemmat veronkiristykset heikentävät ostovoimaa ja niillä on negatiivinen vaikutus talouden kasvuun. SY ymmärtää veronkiristystarpeet valtiontalouden näkökulmasta, mutta muistuttaa niiden vaikuttavan heikentävästi mm. yritysten kykyyn työllistää. Työllistämistä vaikeuttaa osaltaan myös asunnon ja työpaikan välisen matkaan verovähennyksen kaventaminen suurempiin matkakustannuksiin.

Yrittäjien tulosta 74 prosenttia verotetaan ansiotulona ja 26 prosenttia pääomatulona (Yrittäjien tulot ja rahat –selvitys 04/2014 vuoden 2012 verotustietojen mukaan). Ansiotulojen osuus on viime vuosina ollut kasvava. Yrittäjien saamasta pääomatulosta suurin osa muodostuu yrityksestä saadusta tulosta, ja vähemmistö muista pääomatuloista.

Pääomatulojen osalta korkeamman veroprosentin soveltamisrajan madaltaminen 30 000 euroon ja korkeamman pääomatuloveroprosentin soveltuminen kiristävät yrityksen voitonjaon lisäksi erityisesti yrityksestä luopumisen verotusta. On todennäköistä, että tulossa oleva kiristys sekä aiheuttaa että nopeuttaa omaisuuden myyntejä loppuvuonna. Pääomaveron kiristys toimii myös kannustimena yritysten purkamiseen. Mm. edellä mainitut vaikutukset on huomioitava veropäätöksiä tehdessä, koska verotuksella on yleisesti käyttäytymistä ohjaava vaikutus.

Edustuskulujen vähennysoikeuden palautus ja voimalaitosveron peruminen positiivisia signaaleita

SY pitää myönteisenä edustuskulujen osittaisen verovähennysoikeuden palautusta tuloverotukseen. Tämä yritysten kannustin toimia ulospäinsuuntautuneesti on omiaan suorien matkailu- ja ravintola-alaan kohdistuvien positiivisten vaikutusten ohella lisäämään markkinointiin liittyvää taloudellista toimeliaisuutta.

Pidämme myönteisenä signaalina voimalaitosveron perumista, sillä se osaltaan vähentää yritysten energiansaannin kustannusten korotuspaineita. Suhtaudumme myönteisesti myös ylisääntelyn purkamiseen keskusverolautakunnan puheenjohtajan kelpoisuusvaatimusten osalta. Uskomme muutoksen tuovan joustavuutta, ja vastaavan nykypäivän verotuksen asiantuntijoiden tosiasiallista koulutusta.

Yrittäjävähennys toisi tasa-arvoa yritysmuotojen välille

Yritysmuotoneutraalisuuden vuoksi Suomen Yrittäjät on vaatinut elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen 5 prosentin suuruista yrittäjävähennystä. Pienyrittäjien tulosta olisi veronalaista tällöin 95 prosenttia. Vähennys merkitsisi maltillista, noin kahden prosenttiyksikön kevennystä näiden noin 130 000 pienyritysten verotukseen. Mielestämme yrittäjävähennys olisi tullut toteuttaa siten, että sitä olisi voinut soveltaa vuoden 2015 alusta lukien.

Henkilöyhtiöt ja elinkeinonharjoittajat eivät ole hyötyneet yhteisöverokannan laskusta, sillä niiden tulot verotetaan ansio- ja pääomatulona. Ne eivät voi kasvattaa pääomatulona verotettavaa osuuttaan jättämällä voittovaroja yhtiöön, kuten osakeyhtiöt voivat. Pääomaverokannan nosto on johtanut siihen, että etenkin pienituloisimmat yrittäjät usein valitsevat verotuksessaan ansioverotuksen, mikä on näille verotuksessa mahdollista. Tämä johtaa siihen, että pienyritykset pääsevät usein parhaimmillaan lähinnä palkansaajien kanssa samaan lopputulokseen, ilman minkäänlaista yrittäjäkannustinta.

Tehdyt veromuutokset ajavat muuttamaan yrityksiä osakeyhtiöiksi, ellei verotuksen tasapuolisesta kehittämisestä huolehdita, ja yhteisöveron laskua kompensoida muille yritysmuodoille. Tämä olisi vahingollista ajatellen koko yrittäjävetoista pienyritystoimintaa, mukaan lukien uudet aloittavat yritykset, joiden tulisi voida harjoittaa toimintaa joustavasti myös nykyisissä pienyritysmuodoissa.

Satu Grekin
veroasiantuntija