26.6.2013 klo 09:45
Lausunto

Lausunto: Hallituksen esitys laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä (SY) lausuntoa hallituksen esityksestä laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta ja eräistä siihen liittyvistä laeista. Kiitämme mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä.

Yleistä

Lakiesitystä valmistellut STM:n työryhmä pyysi helmikuussa 2013 lausuntoja potilasdirektiivin toimeenpanon vaihtoehtoja käsitelleestä arviomuistiosta. SY lausui tuolloin myös tästä asiakokonaisuudesta ja näkemyksemme mukaan muutamat yksityiskohdat direktiivin soveltamisesta ovat parantuneet valmistelussa helmikuun lausuntokierroksesta.

Potilasdirektiivin tavoitteet ovat hyviä. Ne selkeyttävät potilaiden oikeusturvaa sekä ennen kaikkea parantavat palveluiden saatavuutta EU-alueella. Vahvistamalla valinnanmahdollisuuksia pyritään kilpailun lisäämiseen ja sitä kautta palvelutuotannon tehostamiseen EU:n sisämarkkinoilla. Näkemyksemme mukaan palvelutuotantoa sekä sisämarkkinoiden toimintaa tulee edelleen tehostaa niin EU-tasolla kuin kotimarkkinoilla.

Yksityiskohtaisia huomioita

Kustannusten korvausmalleista

Yksi lakiesityksen keskeisistä asioista on se, miten rajat ylittävästä terveydenhuollosta aiheutuvat kustannukset korvataan kansalaisille. Lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä on päädytty kahden aiemmin esitetyn mallin yhdistelmään. (ns. viides korvausmalli).

SY:n näkemyksen mukaan kustannusten korvausmalli on parempi kuin aikaisemmat, keväällä lausunnolla olleet korvausmallit.

Lakiesitykseen valittu kustannusten korvausperuste ei kuitenkaan paranna kansalaisten mahdollisuuksia hakeutua vapaasti hoitoon EU- ja ETA-alueella. Tältä osin EU:n potilasdirektiivin tavoitteiden toteutuminen jää selkeästi saavuttamatta.

Valittu kustannusten korvausmalli (ns. viides malli) tuo eteen varmasti haasteita tulkitaaan. Voidaan kysyä, milloin on kyse omatoimisesta hoitoon hakeutumisesta ja milloin tilapäiseen ulkomailla oleskeluun liittyvästä lääketieteellisesti välttämättömästä hoidosta? Vaarana on, että nämä tulkintaerimielisyydet aiheuttavat merkittävän paljon valitusprosesseja, jotka vaikeuttavat potilaan asemaa.

Hallituksen esitykseen sisältyvä ehdotus kustannusten korvaamisesta kotikunnan julkisen terveydenhuollon kustannuksia vastaavasti on erikoinen. Se saattaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja turvaa paremman korvauksen henkilölle, jonka kotikunnan kustannustaso on korkeampi. Järkevää toimintaa olisi kansallisten kustannustasojen etukäteismäärittely. Tämä olisi myös kansalaisen oikeusturvan näkökulmasta toimiva ratkaisu.

Olemme kannattaneet arviointimuistion lausuntokierroksella kahta vaihtoehtoista kustannusten korvausmallia: palvelusetelimalli ja ns. mukautettu sairausvakuutusmalli. Molemmat esittämistämme korvausmalleista toteuttaisivat potilasdirektiivin tavoitteet potilaiden valinnanmahdollisuuksien lisäämisen ja vapaan hoitoon hakeutumisen osalta hallituksen esitykseen valittua yhdistelmämallia paremmin.

Muita huomioita

Lakiesityksen mukaan Kansaneläkelaitos huolehtii rajat ylittävän terveydenhuollon kustannusten korvaamiseen liittyvistä tehtävistä toimeenpantaessa EU:n potilasdirektiiviä ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sekä sosiaaliturvasopimusten määräyksiä. Tämä on kannatettava asia.

Lausunnolla olevassa lakiesityksessä ehdotetaan, että toisessa EU-valtiossa vakuutettujen henkilöiden vastaanottoa Suomen julkisessa terveydenhuollossa voidaan poikkeustilanteissa määräaikaisesti rajoittaa.

Tämä esitys hoitoon pääsyn rajoittamisesta on hyvä ja EU:n potilasdirektiivin mukainen. Ulkomaalaisten hoitoon pääsyn rajaaminen on perusteltua silloin, kun heidän hoitamisensa vaarantaisi julkisen sektorin vastuulla olevien potilaiden hoidon asianmukaisen järjestämisen.

Yhteenveto

Direktiivi kehittää osaltaan Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää eurooppalaiseen suuntaan. Askeleet ovat toivotut, mutta ne eivät näkemyksemme mukaan ole riittävät.

Näkemyksemme mukaan yhdeksi sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistavoitteeksi tulee asettaa raha seuraa potilasta -periaatteen saavuttaminen. Tällöin voidaan toteuttaa kansalaisten aito valinnanmahdollisuus myös terveyspalveluiden käytön osalta. Silloin myös potilasdirektiivin hyvien tavoitteiden toteuttaminen olisi nykyistä huomattavasti helpompaa ja loogisempaa.

Suomen Yrittäjät

Tuomas Telkkä
elinkeinopoliittinen asiamies