Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä apteekkimaksusta annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muutta

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikossa mainitussa asiassa, minkä johdosta esitämme seuraavaa.

Esityksen tavoitteena on valtion talouden tasapainottamiseksi toimeenpanna 50 miljoonan euron säästöt lääkekorvausjärjestelmään, 25 miljoonan euron säästöt matkakorvausmenoihin ja 78 miljoonan euron säästöt yksityisen sairaanhoidon korvauksiin.

Lääkekorvauksiin kohdistuva säästö perustuu pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan, mutta se on aikaistettu vuodelle 2017. Hallitusohjelman mukaan koko säästö on 150 miljoonaa euroa ja se on ollut tarkoitus kohdistaa vuoteen 2017 ja siitä eteenpäin.

Matkakorvausmenoihin kohdistuvista säästöistä 20 miljoonaa euroa ja yksityiseen sairaanhoitoon kohdistuvien säästöjen osalta 40 miljoonaa euroa perustuvat hallitusohjelmakirjauksiin ja loppuosat säästöistä vuoden 2016 talousarvioesitykseen.

Lisäksi esityksen tavoitteena on, että ASLAK-kuntoutuksen alkavat palvelut ajalla 1.9. – 21.12.2015 voitaisiin toteuttaa tehtyjen kuntoutuspäätösten sekä Kelan ja kuntoutuksen palveluntuottajien välisen sopimusten perusteella ja että vuonna 2015 käynnistyneiden harkinnanvaraisten ASLAK- ja Tyk-kuntoutusten jatkojaksot 2016 ja 2017 turvattaisiin.

Lääkekorvausjärjestelmän säästöt esitetään kohdistettavaksi osittain potilaisiin ja osittain lääkealan toimijoihin. Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi vakuutetun omavastuuosuuksia lääkekustannuksista. Lisäksi lääkevalmisteen myyntiluvan haltijoille tai näiden edustajille ja lääketukkukaupoille ehdotetaan säädettäväksi vuonna 2016 toteutettava kertaluontoinen palautusmaksu. Edelleen apteekkimaksutaulukkoa ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti. Apteekkimaksun väliaikainen korotus ei koskisi pienimpiä apteekkeja.

Yksityisen sairaanhoidon korvauksiin kohdistettavat säästöt esitysluonnoksen mukaan toteutettaisiin korottamalla matkakorvausten omavastuuosuuksia sekä tarkistamalla sairaanhoidon korvaustasoa ja korvausten rakennetta.
Harkinnanvaraisen kuntoutuksen turvaamiseksi sairausvakuutuslakia ehdotetaan muutettavaksi määräaikaisesti siten, että kuntoutuksen menoista 4,5 miljoonaa euroa voitaisiin maksaa sairausvakuutusrahastosta työtulovakuutuksen kuluina vuonna 2016.

Esitys liittyy vuoden 2016 talousarvioesitykseen. Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Suomen Yrittäjien näkemys

Pääministeri Sipilän hallitus toteuttaa rakenteellisia uudistuksia, joiden avulla yrittämisen edellytyksiä ja työn tekemisen kannustimia parannetaan sekä uusiin kestävän kasvun mahdollisuuksiin panostetaan. Samanaikaisesti tasapainotetaan julkista taloutta siten, että velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taitetaan vaalikauden loppuun mennessä.

Suomen Yrittäjät pitää hyvänä, että hallitus käynnistää julkisen talouden tasapainottamisen välittömästi. Valtiontalouteen tehtävät menosopeutukset ovat välttämättömiä. Valtiontaloutta ei kuitenkaan jatkossa voida tervehdyttää kuntatalouden kustannuksella, vaan koko julkista taloutta ja sen tilaa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.

Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa tavoitteiksi on nostettu mm. terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy ja varhainen tuki sekä hoidon saatavuuden, valinnanvapauden ja palvelutuotannon kustannustehokkuuden lisääminen. Nyt lausuttavana olevan hallituksen esitysluonnoksen muutosehdotukset ovat sairaanhoito- ja matkakorvauksien osalta nähdäksemme em. tavoitteiden vastaisia. Esitettyjen muutosten yhteiskunnalliset ja yritysvaikutukset on myös varsin puutteellisesti arvioitu.

Sairaushoitokorvauksiin tehtäväksi esitetyt leikkaukset tarkoittavat käytännössä sitä, että kansalaisten omavastuu yksityisiä terveyspalveluita käytettäessä kasvaa. Tämä tulee ohjaamaan kansalaisia julkisen terveydenhuollon piiriin, mikä tosiasiallisesti kaventaa heidän valinnanvapautta terveyspalveluistaan. Esitys on myös kustannustehokkuuden kannalta ongelmallinen, sillä muutokset tulevat lisäämään yhteiskunnan terveyshuoltomenoja. Julkinen terveydenhuolto maksaa valtiolle huomattavasti enemmän kuin KELA-korvausten avulla tuotettu yksityinen palvelu.

Julkisen sektorin terveyspalvelut eivät pysty vastaamaan kansalaisten nykyiseen palveluntarpeeseen, vaan potilaat jonottavat hoitoon pääsyä. Yhä useampien kansalaisten ohjaaminen julkisten palveluiden suuntaan ei paranna tilannetta. Tarpeelliseen hoitoon hakeutuminen ja hoidon aloitus viivästyy, mistä seuraa pitkittyviä sairauslomia, kustannusten kasvua sekä inhimillistä kärsimystä.

Pienimmissä yrityksissä ns. itsemaksavien asiakkaiden osuus on suurempi kuin isoilla yrityksillä, ne menestyvät harvemmin julkisissa isoissa hankintakilpailuissa ja niillä on suhteessa vähemmän työterveyshuollon asiakkaita kuin suurilla alueellisilla ja valtakunnallisilla terveyspalveluyrityksillä. Esitetyt leikkaukset vaikuttavat siten erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiin ja sitä kautta niiden työllistämismahdollisuuksiin ja veronmaksukykyyn.
Ennen esityksen eteenpäin viemistä tulisi tehdä tarkempi arvio esitettyjen muutosten yritysvaikutuksista sekä vaikutuksista hallitusohjelmassa esitettyjen tavoitteiden näkökulmasta.

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula
johtaja

Harri Hellstén
työmarkkina-asioiden päällikkö