Lausunto henkilökohtaisia koulutustilejä koskevasta selvityksestä

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Selvityshenkilöt Erno Lehtinen ja Ida Mielityinen luovuttivat ehdotuksensa henkilökohtaisista koulutustileistä opetusministerille 20.11.2012. Selvityshenkilöt katsovat ehdotuksensa jakautuvan kahteen osaan. Ensimmäinen koskee nykyisen opintosetelimallin laajentamista voimakkaasti nykyisestään. Tämä koskisi ensisijaisesti vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja niiden tarjontaa. Setelien käyttö ulotettaisiin ehdotuksen mukaan kokeiluna myös ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan saaneisiin oppilaitoksiin. Opintosetelien pääkohdejoukko olisivat yli 25-vuotiaat koulutuksessa aliedustetut ryhmät. Selvityshenkilöiden mukaan opintosetelit vaikuttaisivat osaltansa koulutukselliseen tasa-arvoon ja aliedustettujen ryhmien tavoittamiseen.

Toinen osa ehdotuksesta koskee varsinaista toimeksiantoa eli uuden koulutustilijärjestelmän perustamista. Ehdotuksen mukaan koulutustilejä käytettäisiin aikuis- ja täydennyskoulutuksen rahoituksen välineenä. Jokaisella Suomessa yli 25-vuotiaalla vakituisesti asuvalla olisi mahdollisuus tilin avaamiseen. Selvityshenkilöiden mukaan tilimalli on tarkoitettu edistämään yleistä osaamistason kasvua ja kilpailukyvyn edellyttämää erityisosaamista.

Edellä esitettyjen kahden pääehdotuksen lisäksi selvityshenkilöiden väliraportissa tuli vahvasti esille tavoite vaikuttaa myös koulutustarjonnan laatuun ja määrään osittain yksilöiden kautta kulkevalla rahalla. Loppuraportissa tämä tavoite kyllä edelleen todetaan, mutta se jää nyt maininnan asteelle. Selvityshenkilöt itsekin toteavat, että erityisesti koulutustilin osalta hyödyt ja mahdollisuudet ovat nähtävillä vasta, kun koulutustilit ovat saavuttaneet riittävän vahvan aseman. Selvityshenkilöiden epävarmuus koulutustilejä koskevan ehdotuksensa osalta tulee esille esim. siinä, kun he esittävät vaikuttavuusarviota tehdessään kaksi skenaariota: ”Koulutustileistä tulee suosittu väline investoida omaan osaamiseen” ja ”Koulutustili jää pienen ryhmän rahoitusmuodoksi”. – Kun opetusministeriön toimeksiannossa kuitenkin edellytetään koulutustilien vaikutusten arviointia, selvityshenkilöiden skenaariovaihtoehdot herättävät kysymyksiä tilanteessa, jossa koulutustilien käyttöönottoa kuitenkin ehdotetaan.

Sen sijaan opintoseteleiden käyttöönoton laajentamisella voi olla myönteisiä vaikutuksia koulutustarjontaan. Ainakin lähtökohtaisesti se tuo uusia mahdollisuuksia koulutuspalvelujen käyttäjille. Edellytyksenä kuitenkin on, että tarjolla olevista koulutuspalveluista on riittävästi tietoa ja niitä osataan kysyä. Selvityshenkilöt tekevätkin tältä osin oikeasuuntaisen ehdotuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO-palvelut) tuntuvaksi lisäämiseksi. Selvityshenkilöt edellyttävät lisäksi, että saadakseen rahaa hakevaan ja ohjaukselliseen työhön, oppilaitosten tulisi osallistua yhteisen hakemuksen tekoon. Tämän edellytyksen asettamiseen suhtaudumme varauksellisesti. On muistettava, että ko. toimintojakin tehdessään oppilaitokset ovat kilpailutilanteessa toisiinsa nähden.

Opintoseteleiden käytön laajentamista koskevaan kannanottoomme haluamme kuitenkin vielä lisätä näkemyksenämme, että esitetyn uudistuksen vaikutukset koulutustarjontaan ovat todennäköisesti pienempiä kuin selvityshenkilöt ovat arvioineet. Tämä johtuu siitä, että vapaan sivistystyön oppilaitosten tarjontaverkko on varsin harva. Jos vain yksi oppilaitos paikkakunnalla tarjoaa kyseisiä palveluja, kilpailu ei nykyisestään lisäänny, vaikka palvelujen kysyjillä olisi setelit käytössään. Tästä syystä tarjoajien määrää tulisi lisätä. Potentiaalisia koulutuspalvelujen tarjoajia olisivat myös eräät kolmannen sektorin järjestöt ja yksityiset yritykset.

Mitä tulee opintoseteleiden käyttöön ammatillisessa lisäkoulutuksessa, tarkoituksenmukaisinta olisi rajata seteleiden käyttö ammatillista osaamista kehittävään, lyhytkestoiseen, ei-tutkintotavoitteeseen koulutukseen. Luonnollisesti myös yrittäjien tulisi olla seteleiden käyttöön oikeutettujen piirissä oman osaamisensa kehittämiseksi. Jos seteleiden käytön laajentamisen ainoa tavoite on saada nk. aliedustetut ryhmät koulutuspalvelujen piiriin, setelit eivät ole tähän paras vaihtoehto. Tähän tarkoitukseen löytyy yksinkertaisempia, halvempia ja vähemmän byrokratiaa sisältäviä keinoja.

Kannatamme opintoseteleiden käytön laajentamista edellä sanotuilla reunahuomautuksilla selvityshenkilöiden ehdotuksen mukaisesti vapaan sivistystyön puolella sekä määräaikaisena kokeiluna ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Mielestämme kokeilun määräaika voitaisiin rajoittaa ehdotetun viiden vuoden asemasta kolmeen vuoteen. Jo kokeiluvaiheen aikana tulisi huolehtia siitä, että koulutustarjonta ammatillisessa lisäkoulutuksessa säilyisi riittävän monipuolisena.

Koulutustilejä koskevien ehdotusten osalta haluamme kiinnittää vielä huomiota siihen, että selvityshenkilöiden mukaan tilillä olevia varoja voitaisiin käyttää ainoastaan julkisten oppilaitosten ja julkisesti valvottujen koulutuksenjärjestäjien tarjoaman koulutuksen maksuihin. Yksityiset oppilaitokset ja muut yksityiset koulutusyhteisöt selvityshenkilöt jättävät myöhemmän selvityksen varaan. Mielestämme julkista ja yksityistä koulutustarjontaa tulisi kohdella samalla tavalla. On muistettava, että joillakin aloilla viimeisin ja paras osaaminen löytyy yksityisen koulutustarjonnan piiristä.

Käsityksemme mukaan opetusministerin toimeksianto edellytti, että koulutustiliehdotusten tuli koskea pelkästään julkista rahoitusta. Loppuraportti sisältää kuitenkin useita kirjauksia siitä, että rahoituspohjaa tulisi laajentaa jollakin aikavälillä myös yrityksiin. Selvityshenkilöiden mukaan työnantajien rahoitusosuuksista tulisi sopia ”kollektiivisesti työelämän sopimuksilla”. Mielestämme yritysten vastuiden lisäämisen sijasta jokaisen kansalaisen tulisi lähtökohtaisesti itse huolehtia oman työmarkkinakelpoisuutensa myönteisestä kehittymisestä. Tämän voimassaolevan ja yleisestikin hyväksytyn lähtökohdan lisäksi yritykset tulevat panostamaan työntekijöidensä koulutukseen, kuten tähänkin asti, silloin kun yrityksen omat tarpeet sitä edellyttävät. Kokonaisuutena ottaen selvityshenkilöiden ehdotukset koulutustilimallista vaikuttavat vierailta työelämän tarpeisiin nähden.

Suomen Yrittäjät

Martti Pallari
johtaja